Aihe: Kaiuttimien ohmit ja Markbass CL 106 1 2 | |
---|---|
![]() 31.07.2017 17:04:33 (muokattu 31.07.2017 17:06:23) | |
Tympee Huttunen: ^Eikö kanttiaalto ole kuin dc-jännite? Ei. Jos katsot skoopilla DC:tä, on se suora viiva x voltin kohdalla. kun taas kantti on... kanttia. :D Tehollisesti varmaan aika sama. https://cdn.sparkfun.com/r/600-600/ … /f/7/e/5220ba6b757b7fff2a8b4568.png https://cdn.sparkfun.com/r/600-600/ … /0/3/d/521e6ed1757b7fa1778b4567.png | |
![]() 31.07.2017 23:30:44 | |
basisti1971: Itse en muista koskaan näiden muutaman vuosikymmene aikana kun olen musaromujen kanssa puuhastellut, nähneeni instrumenttielementtiä josta olisi magneetti irronnut. Fenkun Vibrolux Reverb(?), hiekkatie, elementit (kangas) ylöspäin. Lopputulos: hyvin hiljaista pihinää. Tämä tapahtui mukavalle musaopiskelukaverille jotain 25 vuotta sitten. Tutkailin vahvaria aikani ja keksin murtuneet magneetit. Uudet kaiutinelementit tilalle ja hyvin alkoi taas laulamaan. Kiintoisaa oli, että puhekelat pysyivät ehjinä eikä putkipääte päässyt palamaan. | |
![]() 01.08.2017 09:02:53 (muokattu 02.08.2017 08:44:16) | |
Moi. Tympee Huttunen: ^Eikö kanttiaalto ole kuin dc-jännite? Kuten Okabass tuossa yllä jo selventävien kuvien kera vastasikin, ei ole. Ko. uskomus/väite on kyllä varsin yleinen, saattaa juontaa juurensa siitä että kuten okabass yllä myös mainitsi, puhekelan kantilta katsottuna hukattava TEHO vastaa suurin piirtein samansuuruisella tasajännitteellä syntyvää. EDIT: Joten kuten tuosta voi päätellä, tositarkan ja rakenteesta riippuen hyvinkin erilaisiin kuormitusimpedansseihin soveltuvan tarkkuustasajännitelähteen saa aikaiseksi tasasuuntaamalla tuon kantin. (Piezoissa tilanne on tietysti toisenlainen, mutta lukuunottamatta BFM-tyyppisiä linjasäteilijöitä, aniharvoin noihin vähänkään asiallisemmissa toteutuksissa törmää. Piezosta on mahdollista saada ihan asiallinenkin soundi ulos, ei se tyypillinen Monacor tai Fostex-riivintä joihin olemme tottuneet, mutta kovasti harvinaisia ovat kaupalliset toteutukset tuolla saralla.) Toisin kuin maksimi tasajännitteellä jolloin kartio on tiiviisti jommassa kummassa liikeratansa ääripäässä ja jäähdytys on minimaalista, kanttiaallolla sekä ilmaraon kautta tapahtuva konvektiojäähdytys, että liikkeen aiheuttaman ilmavirran avulla tapahtuva jäähdytys toimii samalla teholla kuin sini- tai musiikkisignaalillakin. Se, onko jäähdytys riittävä, riippuu suunnitteluperusteista. Yleensä ei ole. Pääteasteen osittaisesta vikaantumisesta usein aiheutuva DC-offset -jota yleensä kehotetaan mittaamaan jos transistorivahvistin ei toimi suunnitellusti- puolestaan siirtää vaihtojänntesignaaliin yhdistettynä kaiytinelementin kartion lepokohtaa jompaan kumpaan suuntaan. Tuosta seuraa maksimi liikepoikkeaman radikaali pienentyminen jompaan kumpaan suuntaan, ja elementti rikkoutuu jo suhteessa pienehkölläkin teholla mekaanisesti. Ilman hyötysignaalia pienikin DC-offset tietysti siirtää puhekelan jompaan kumpaan liikeradan ääripäähän, kuten patteritestin toimiminenkin osoittaa. ituvirtanen: Fenkun Vibrolux Reverb(?), hiekkatie, elementit (kangas) ylöspäin. Lopputulos: hyvin hiljaista pihinää. Tämä tapahtui mukavalle musaopiskelukaverille jotain 25 vuotta sitten. Tutkailin vahvaria aikani ja keksin murtuneet magneetit. Uudet kaiutinelementit tilalle ja hyvin alkoi taas laulamaan. Oliko tuossa ne isolla neliskanttisella magneetilla varustetut CBS aikaiset elementit? Mulla oli aikoinaan kaksi kappaletta nitkahtaneet rungoltaan, ja päätyivätkin uhrattaviksi kaiutinkokeilujen Luukkaantuoksuisella alttarilla :). Kaksi elementtiä on vielä(kin) tallella, kenkuttaa kun tulin Fenkun 4*12 "bassokaapin" josta nuo olivat peräisin jättäneeksi aikoinaan kokemaan mitä luultavimmin roskalavakohtalon, kun oli aivan saatanan painava ja ruma rohjo. Kaappi ei sinänsä perusfankkafenkkuna niinkään kaipuuta aiheuta, mutta road-mojo Jig-Saw bändihistorioineen sitäkin enemmän. ituvirtanen: Kiintoisaa oli, että puhekelat pysyivät ehjinä eikä putkipääte päässyt palamaan. Tuosta lienee kiittäminen keskimääräistä paremmalla ymmärryksellä varustettua kitaristia, jos olisi yrittänyt nilkuttaa treenit/keikan läpi olisi tuho ollut satavarma. T:Samuli | |
![]() 01.08.2017 15:03:22 | |
basisti1971: Oliko tuossa ne isolla neliskanttisella magneetilla varustetut CBS aikaiset elementit? Pyöreät olivat. Murtuma oli nimenomaan magneeteissa, ei liimauksissa. Harmaan sävyinen materiaali oli antanut myöten, halki olivat. Koska olivat magneettimateriaalia ja näennäisesti pitivät itsensä kasassa, saumat olivat ensin melkein näkymättömissä takaa osin avoimen kaapin sisällä. Mutta heti kun ne huomasi, asia oli sillä selvä. Voimalla ne elementit sai auki takaa. Puhekeloissa näkyi hankaumaa mutta oikoseen tai poikki eivät ehtineet. Onneksi. Tuli vielä tuosta kanttiaallosta mieleen, tein aikanaan 1990-luvulla hieman poikkeavan mikrofoniratkaisun, jonka vaste alkoi DC:stä. DC-kytketyssä vahvistimessa huusi tuuletin, kun kääntelin pakettia käsissäni. Ei juurikaan ääntä mutta elementti liikkui mikin mukana laidasta toiseen. Sähköt pois ja takaisin pöydän ääreen näpertämään ylipäästösuodinta... | |
![]() 02.08.2017 08:40:14 | |
Moi. ituvirtanen: Pyöreät olivat. Murtuma oli nimenomaan magneeteissa, ei liimauksissa. Sen verran tuli penskana keräiltyä toiveikkaana magneetteja vanhoista kajareista että tuohan se vikaantumistapa yleensä on. Huonokin liimasauma on huomattavasti vahvempi kuin keraamisen magneetin sisäiset sidokset. Aika harvoin sai magneetin ehjänä uusiokäyttöön :(. ituvirtanen: Tuli vielä tuosta kanttiaallosta mieleen, tein aikanaan 1990-luvulla hieman poikkeavan mikrofoniratkaisun, jonka vaste alkoi DC:stä. DC-kytketyssä vahvistimessa huusi tuuletin, kun kääntelin pakettia käsissäni. Ei juurikaan ääntä mutta elementti liikkui mikin mukana laidasta toiseen. Sähköt pois ja takaisin pöydän ääreen näpertämään ylipäästösuodinta... :) Jonkinlaisen ylipäästösuotimen unohtaminen vahvistimesta johtaa liki poikkeuksetta tuohon tilanteeseen. Itse olen ko. sudenkuopan saanut vältettyä kun joku tuon heti ensialkuun teroitti mieleen. Vaikkei vahvistettavasta signaalista varsinaisesti matalia taajuuksia tulisikaan kuten sun tapauksessa, aina niitä jostain siunaantuu TI-laitteessa viimeistään resultanttivärähtelynä. Ja sitten ihmetellään kun virranotto on tapissa, kivekset hohkaa kuin hellan koukku ja silti kuulostaa kokolailla hiljaiselta ja paskalta :(. T:Samuli | |
![]() 02.08.2017 09:57:15 (muokattu 02.08.2017 09:57:44) | |
DC jännite pysyy 0-tason samalla puolella, AC taas vaihtaa suuntaa (edit: eli käy nollan molemmilla puolilla). Jännitteen muodolla ei ole sen suhteen mitään merkitystä. Kanttiaalto nollan toisella puolella on sykkivää tasajännitettä. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)