Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

kanisteri: Nyt täytyy hölmönä kysyä, että mitä tämä palomuuraaminen tarkoittaa? Olen Reaperia käyttänyt huvikseni muutamaan projektiin, ja plugarit toimivat mielestäni siinä ihan samalla tavoin kuin pää-dawissani Abletonissa. Mitä plugarien palomuuraaminen tarkoittaa ja miksi se tehdään? Onko Reperissa jokin yksi täppä mistä homma hoidetaan?
 
Itse tosiaan suosin Abletonia. Se on ainakin minulle erittäin looginen ja helppokäyttöinen softa. Efektien, samplejen ja masterointityökalujen laadukkuudesta en ole varma vertailukokemuksein puuttuessa, mutta myös ne ovat hyvin käytännöllisiä toiminnaltaan.
 
Samplevehkeethän abletonissa on softien parhautta.

Cubase 6 on myös paras.
 
Ainakin nykyään siis. Aloitin 4-5 kevytversioilla ja niiden kautta täysversio 5:een ja 6:een.
 
Ennen vanhaan muista ohjelmista tuttuja käteviä ominaisuuksia, kuten ottojen kätevä comppaus, puuttui cubasesta, mutta nykyään sen on editointiominaisuuksien, efektien, prosessorien ja instrumenttien puolesta yksinäänkin täydellinen paketti. Kaiken maailman drum-replacementit pystyy tekemään ja autotunetusta sun muuta löytyy. Vahvistinmallinnosta löytyy raskaampi paketti ja kevytversio, jos teho loppuu kesken. Konvoluutiokaikujako ne on, mitkä on jostain oikeasta paikasta mallinnettu. Tykkään.

Klezberg: Garageband varmaan toimiikin suomeksi kun se piilottaa enimmät nippeliasiat käyttäjiltä. On ihan toinen juttu kun pitää itse päästä säätämään kaikkea. Silloin jokaisella asialla on oltava täsmällinen nimi jonka käyttäjä osaa yhdistää oikeaan asiaan tai toimintoon. Alan kirjallisuuskin on enimmäkseen englanniksi.
 
Ei ole ihan triviaali asia löytää toimivaa suomenkielistä termistöä, tarvitaan todella asiantunteva kääntäjä. Jos käännökset tekee yleiskääntäjä tuntipalkalla, niin lopputulos on helposti hämmentävä. Siinä kääntäjä helposti keksii uusiakin termejä sellaisille asioille joilla jo olisi suomenkielinen vastine.
 
Niinpä sitten suomenkielisten käyttöliittymien kanssa tuleekin tarvetta sanastosta, josta löytäisi siinä käytettyjen termien englanninkieliset vastineet. Viimeistään tämä tulee vastaan kun tulee ongelmia ja joutuu etsimään googlella apua.
 
Termistöä ei ole jos emme itse luo sitä. Pahinta kielitaidottomuutta on se että ei osasta omaa kieltä. Mutta toistan jälleen, että onhan joku Logic käännetty ties kuinka monelle muulle kielellä (ruotsiksikin?), niin ei nyt oikein mene läpi minulle tuo höpinä termistöstä.
 
Edelleenkään en paheksu ketään joka haluaa käyttää tietokonettaan englanniksi. Olkaa hyvä vain kaikin mokomin, mutta itse haluaisin käyttää sitä suomeksi. Minusta on lähinnä henkistä laiskuutta selittää että suomenkielen käyttö on liian vaivalloista. Sehän on meidän kieli ja se sopii käyttöön jos vain käytämme sitä. Itse pyrin käyttämään, mitä pahaa siinä on?
 
Mitä tulee ammattiohjelmistoihin, niin Photoshop, MS-Office, Pegasos, etc. ovat kaikki suomennettuja ja niitä käytetään myös suomeksi, vaikka sisältävät paljon ammattikohtaista erikoissanastoa. Applemaailma on vähän laiskasti suomennettu ja falskisti lokalisoitu, mutta ei se johdu mistään välttämättömyydestä vaan siitä ettei sitä työtä ole vain tehty kunnolla.
 
Se, että joku ei vitsi kääntää sanoja suomeksi tai haluaa käyttää englannin kieltä koska se on vaivattomampaa selittää lähinnä yksittäisen ihmisen motiiveja ja toimintatapoja, mutta eivät todellakaan edusta mitään välttämättömyyksiä. Eikä vaihtoehdottomuus (tässä tapauksissa kielivalinnoissa) ole mielestäni koskaan mikään etu.

hallu: Termistöä ei ole jos emme itse luo sitä. Pahinta kielitaidottomuutta on se että ei osasta omaa kieltä. Mutta toistan jälleen, että onhan joku Logic käännetty ties kuinka monelle muulle kielellä (ruotsiksikin?), niin ei nyt oikein mene läpi minulle tuo höpinä termistöstä.
 
Suomenkielistä termistöähän on. Veemäistä on se jos ja kun softan lokalisoija ei tunne paikallista termistöä vaan alkaa luoda sitä itse.
 
Garagebandissa pisti silmään "kaiku" ja "jälkikaiku", kun itse olisin sanonut "viive" ja "kaiku". Mutta tuo ei nyt haittaa mitään, kokeilemalla hoksaa kummasta on kysymys. Voi olla että jostain teknillisen akustiikan näkökulmasta nuo kaiku ja jälkikaiku ovat aivan oikein. Mutta kompressorin kohdalla kävi jo niin etten ihan hahmottanut mitä mikäkin säädin tarkalleen tekee.
 
Ei ollut tarkoitus vastustaa suomenkielistä versiota. Ainoastaan todeta että huono suomennos ei vastaa tarkoitustaan. Ei ohjelman käyttäjän kannalta eikä alan suomenkielisen termistön kannalta. Siltä osin sitten kun kotimaisessa termistössä on puutteita, niin en todellakaan haluaisi että halvimman tarjouksen tehnyt käännöstoimisto vääntää ne termit takataskustaan.
 
Toinen pohde sitten on että paljonko kunnollinen suomennos nostaisi softan hintaa. Ei Suomeen noita kuitenkaan niin paljon myydä.
 
PS. Applen ohjelmissa näyttää kieli seuraavan käyttiksen kielivalintaa. Siinä mielessä en ole varma toisiko suomenkielinen Logic lisää vaihtoehtoja vai pakottaisiko se käyttämään Applen käännöksiä?

Klezberg: .............
 
PS. Applen ohjelmissa näyttää kieli seuraavan käyttiksen kielivalintaa. Siinä mielessä en ole varma toisiko suomenkielinen Logic lisää vaihtoehtoja vai pakottaisiko se käyttämään Applen käännöksiä?
 
Tuo on muuten aivan totta. Enpäs tullut kaikessa kielipoliittisessa pateettisuudessani huomanneeksi tuota seikkaa:-(. Piti ihan tutkia tuota asiaa ja näyttää todellakin siltä ettei esimerkiksi Garagebandia saa meikäläisen taidoilla englanninkieliseksi millään:-(
 
En pidä tätkään hyvänä vaihtoehtona, ei saisi ihmistä pakottaa minkään asian nimissä. Ei vaikka olisi itse suuri ja mahtava Apple.
 
No eiköhän tässä nyt ole saatu esittää kielipoliittisia julkilausumia puolin ja toisin, niin jospa jatketaan alkupeäräisen aiheen mukaisesti.

Antti1:Saako Reaperin jotenkin käyttäytymään about samalla tavoin? Mä en oo vielä löytänyt ratkaisua tuohon.
 
Pistit niin pahan, että enpä kyllä tiedä. Tää take-systeemihän Reaperissa on, mutta et sää varmaan sitä tarkoita.

kanisteri: Nyt täytyy hölmönä kysyä, että mitä tämä palomuuraaminen tarkoittaa? Olen Reaperia käyttänyt huvikseni muutamaan projektiin, ja plugarit toimivat mielestäni siinä ihan samalla tavoin kuin pää-dawissani Abletonissa. Mitä plugarien palomuuraaminen tarkoittaa ja miksi se tehdään? Onko Reperissa jokin yksi täppä mistä homma hoidetaan?
 
Sieltä jostain asetusten uumenista se tapahtuu, en muista mistä. Mut kylse sielo. ;) Palomuurauksen idea on eristää plugarit omaan/omiin prosesseihin, jotta eivät kaada koko DAWia, jos sattuvat itse kaatumaan. Tuli tarpeeseen ainakin mulla kun oli isoja projekteja, ~50 raitaa per, ja paljon plugareita ja sitten Reaper päätti kaatua aina kun sulki edellisen ja avasi uuden projektin.

Triskal: Sieltä jostain asetusten uumenista se tapahtuu, en muista mistä. Mut kylse sielo. ;) Palomuurauksen idea on eristää plugarit omaan/omiin prosesseihin, jotta eivät kaada koko DAWia, jos sattuvat itse kaatumaan. Tuli tarpeeseen ainakin mulla kun oli isoja projekteja, ~50 raitaa per, ja paljon plugareita ja sitten Reaper päätti kaatua aina kun sulki edellisen ja avasi uuden projektin.
 
Kiitti kiitti! Pitääpä pistää korvan taakse ja tutkia tarkemmin jos alkaa Viikatemies jossain vaiheessa kompuroida. Enkä nyt tarkoita kompressorin lisäämistä.

hallu: Tuo on muuten aivan totta. Enpäs tullut kaikessa kielipoliittisessa pateettisuudessani huomanneeksi tuota seikkaa:-(. Piti ihan tutkia tuota asiaa ja näyttää todellakin siltä ettei esimerkiksi Garagebandia saa meikäläisen taidoilla englanninkieliseksi millään:-(
 
En pidä tätkään hyvänä vaihtoehtona, ei saisi ihmistä pakottaa minkään asian nimissä. Ei vaikka olisi itse suuri ja mahtava Apple.
 
No eiköhän tässä nyt ole saatu esittää kielipoliittisia julkilausumia puolin ja toisin, niin jospa jatketaan alkupeäräisen aiheen mukaisesti.
 
Minulla Garageband vaihtuu englanniksi yhtä aikaa käyttiksen kanssa eli jos käyttiksen kielen vaihdan vaihtuu myös tuon kieli ja käynyt mielessä vaihtaa joskin käyttis menee suomeksi ja garagebnadia en tarvitse et imovien,ja idvdeen ja iphoton käännös meneekin jo hyvin.

Triskal: Sieltä jostain asetusten uumenista se tapahtuu, en muista mistä. Mut kylse sielo. ;) Palomuurauksen idea on eristää plugarit omaan/omiin prosesseihin, jotta eivät kaada koko DAWia, jos sattuvat itse kaatumaan. Tuli tarpeeseen ainakin mulla kun oli isoja projekteja, ~50 raitaa per, ja paljon plugareita ja sitten Reaper päätti kaatua aina kun sulki edellisen ja avasi uuden projektin.
 
Mulla on tuota kaatuilua joskus esiintynyt, ei nyt usein mutta pitänee tuota harkita ja kattella. Miten se sitten hankaloittaa plugarien käyttöä vai hankaloittaako?
 
Muutoin ei Reaperissa minusta nähden ole muuta huonoa kuin se että siinä olisi vissiin helvetisti hyödyllisiä ominaisuuksia joita en osaa käyttää koska en ole jaksanut ja osannut perehtyä tarpeeksi.

Sakmongkol: Mulla on tuota kaatuilua joskus esiintynyt, ei nyt usein mutta pitänee tuota harkita ja kattella. Miten se sitten hankaloittaa plugarien käyttöä vai hankaloittaako?
 
Se välillä vähän ketuttaa, että plugarit siirtyy silloin omaan prosessi-ikkunaansa, eikä esim transport komennot enää välity silloin niiden läpi.

Itsekin näkisin kovin mielelläni DAWeja suomennettuina. Niin moni joutuu painimaan ihan alkeisjuttujen kanssa turhan pitkään, kun kielitaito tekee tenän. Taitaa vain Suomi olla niin pieni markkina-alue...
 
Lisäksi pitäisi alusta asti kaikkien softatalojen käyttää samaa kääntäjää, muuten tulisi
käyttäjille pöpiläkeikka.
 
Olisi kiva nähdä, kuinka nopeasti vakiintuisi omat suomivastineet esim. sanoille
echo ja reverb, jotka molemmat käännetään kaiuksi, tai delay ja latency, jotka molemmat sanakirjan mukaan tarkoittavat viivettä :o)

Olisi kiva nähdä, kuinka nopeasti vakiintuisi omat suomivastineet esim. sanoille
echo ja reverb, jotka molemmat käännetään kaiuksi, tai delay ja latency, jotka molemmat sanakirjan mukaan tarkoittavat viivettä :o)
 
Kyseessä ovat tietyti kimmoke, heijastuskaiuke, äänenviivästyttäjä sekä odotusaika.
 
Suomentamisjutuissa on aina se uhka, että joku täysjärkinen joutuu ennen pitkää tilanteeseen, jossa käytössä on ainoastaan suomenkielinen versio. Siinä sitä sitten ollaan. Englanti kun nyt sattuu olemaan de facto standardikieli näissä. Esimerkiksi jostain periaatteessa ihan ihmisenkin suomentamista käyttöohjevihkosista ei ota pirukaan selvää väkisin suomennetun epästandardin termistön vuoksi.
 
Ps. jos steinbergit, applet ja avidit luette tätä, niin olen ehdottomasti palkattavissa kääntäjän hommaan!

-septimisti-: Kyseessä ovat tietyti kimmoke, heijastuskaiuke, äänenviivästyttäjä sekä odotusaika.
 
Joskus 1990-luvun lopulla satuin olemaan ohjelmistolokalisointihommissa, ja meille tuli tehtäväksi myös QuickTimen silloinen uusi versio. Ilmeisesti ohjelman parametreja ei ollut aikaisemmin suomennettu kovinkaan paljoa, mutta nyt sitä tehtiin. Samalla selvisi pari asiaa: Ensinnäkin ohjelmasta löytyy melkoisen hyvin (sopivilla lisäohjelmilla) säädettävissä oleva sampler/syntsa, ja että synaparametrien terminologiaa löytyi suomeksi aivan hervottoman vähän. Useimmista tiesin kyllä aivan mainiosti mitä ne tekivät, mutta suomenkielisen mielekkään termin keksiminen oli tuskaa... etenkin, kun merkkimäärä ei saanut juuri ylittää englanninkielisen sanan merkkimäärää.

jPekka: Joskus 1990-luvun lopulla satuin olemaan ohjelmistolokalisointihommissa, ja meille tuli tehtäväksi myös QuickTimen silloinen uusi versio. Ilmeisesti ohjelman parametreja ei ollut aikaisemmin suomennettu kovinkaan paljoa, mutta nyt sitä tehtiin. Samalla selvisi pari asiaa: Ensinnäkin ohjelmasta löytyy melkoisen hyvin (sopivilla lisäohjelmilla) säädettävissä oleva sampler/syntsa, ja että synaparametrien terminologiaa löytyi suomeksi aivan hervottoman vähän. Useimmista tiesin kyllä aivan mainiosti mitä ne tekivät, mutta suomenkielisen mielekkään termin keksiminen oli tuskaa... etenkin, kun merkkimäärä ei saanut juuri ylittää englanninkielisen sanan merkkimäärää.
 
Nyt menee offtopikiksi, mutta mä törmäsin 80-luvun alussa tapaukseen jossa Suomessa tehtyjä mikrotietokoneita yritettiin viedä ulkomaille. Manuaali oli aivan hervottoman hauska. "Couple voltages. Signs will appear on the display square."* Lerppuliitännästä (floppy disk interface) oli tullut "drooping connection". Harmi että em. manuaali ei ole enää tallessa.
 
*("Kytke jännitteet. Näyttöruudulle ilmestyy nyt merkkejä.")

jPekka: synaparametrien terminologiaa löytyi suomeksi aivan hervottoman vähän.
 
Tämä sai minut miettimään, että itse taidan kuitenkin olla tutustunut syntikoiden periaatteisiin suomen kielellä. Ehkä merkittävimmin Osmo Lindemanin kirjasta Elektroninen musiikki vuodelta 1980. Kirja sisältää liitteinä myös paitsi katsauksen aikansa syntikkatarjontaan, myös sanaston. Englanninkieli on vahvasti mukana, mutta kyllä kirja on kuitenkin ihan lähes puhdasta suomea.
 
Lisäys:
Lindemanin kieleen ei ole kamalasti valittamista, mikä ehkä johtuu siitä että olen 70-luvulla opiskellut elektroniikka-di. Tosin hänen valintansa echo-kaiku reverb-kajahdus tuntuu vieraalta. Jos pyytää jonkun laittamaan lisää kaikua, niin eiköhän se reverbiä laita. Mutta muuten.

Klezberg: Tosin hänen valintansa echo-kaiku reverb-kajahdus tuntuu vieraalta. Jos pyytää jonkun laittamaan lisää kaikua, niin eiköhän se reverbiä laita. Mutta muuten.
 
Mutta kuvaava tuo on ihan kiistatta. En edes ollut tullut ajatelleeksi että juurinoinhan nuo ilmiöt on luonnossakin opittu havaitsemaan. Pienenä kun metsissä samoiltiin ja kallioisemmassa maastossa etsittiin paikkoja joissa kaikuu, niin kyllä me tarkoitimme sillä juurikin echo ilmiötä. Tuo kajahdus ei ollut entuudestaan tuttu, mutta luonteva se on, taidanpa alkaa käyttää sitä:-).

hallu: Mutta kuvaava tuo on ihan kiistatta. En edes ollut tullut ajatelleeksi että juurinoinhan nuo ilmiöt on luonnossakin opittu havaitsemaan. Pienenä kun metsissä samoiltiin ja kallioisemmassa maastossa etsittiin paikkoja joissa kaikuu, niin kyllä me tarkoitimme sillä juurikin echo ilmiötä. Tuo kajahdus ei ollut entuudestaan tuttu, mutta luonteva se on, taidanpa alkaa käyttää sitä:-).
 
On ihan totta että "kaiku"-sanan yleinen ja alkuperäinen merkitys on "echo" eikä "reverb". Mutta toisaalta kitaravahvistimissa ja muissa alan laitteissa sanaa kaiku on vuosikymmeniä käytetty reverbistä. Taitaa olla, että sekaannuksia ei voi välttää teki niin tai näin.
 
Jos kaiku-sana rajattaisiin "echoon" niin kyllä se "reverb" silloin voisi olla se Garagebandin "jälkikaiku". Tai "kaiunta" tai "jälkikaiunta".
 
Kajahdus on oikeastaan semmoinen hetkellinen ääni jonka samaten hetkellinen ääni aiheuttaa jälkikaiun (reverb) kanssa. Mutta jälkikaiusta harvemmin haetaan kajahtavaa efektiä vaan ennemminkin semmoista tasaista jatkuvaa kaiuntaa joka sitoo ääniä yhteen.

Klezberg: Tämä sai minut miettimään, että itse taidan kuitenkin olla tutustunut syntikoiden periaatteisiin suomen kielellä. Ehkä merkittävimmin Osmo Lindemanin kirjasta Elektroninen musiikki vuodelta 1980. Kirja sisältää liitteinä myös paitsi katsauksen aikansa syntikkatarjontaan, myös sanaston. Englanninkieli on vahvasti mukana, mutta kyllä kirja on kuitenkin ihan lähes puhdasta suomea.
 
Ok, tuota ei ollut silloin meillä käytettävissä. (Kuten tapana on, oli kiire...)

jPekka: Ok, tuota ei ollut silloin meillä käytettävissä. (Kuten tapana on, oli kiire...)
 
Joo, sen uskon, siis kiireen tuossa hommassa. Enkä nyt väitä että tuo kirja olisi mikään ratkaisu. Enemmänkin yllätyin muistaessani että suomeksihan olen syntikoitten toimintaan alkujaan perehtynyt, toisin kuin itsekin ajattelin.