Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Nonnih. Kitaraversioitahan on pilvin pimein, mutta mistäs löytäisin bassovahvistimia simuloivia plugareita?
 
Laiskottaa, vetäisisin basson linjaan ja etsisin mureutta ns. syssymmällä eli miksausvaiheessa.
 
Ei millään viitsi aina mikittää vahvistinta tai edes lainata bassopodia. Jotain Ampeg-tyyppistä soundia yleensä haen.
 
Ja ilmaiseksi tai halvalla, tietysti.

amplitupe

amplitupe
 
Tarkoitat varmaan Amplitube? onhan tuokin ihan hyvä muttei se paras ole. http://www.kvraudio.com/ tuolta varmasti löytyy hyviä.

Tarkoitat varmaan Amplitube? onhan tuokin ihan hyvä muttei se paras ole. http://www.kvraudio.com/ tuolta varmasti löytyy hyviä.
 
No ei tärpännyt. Amp-osastolla on nämä guitarsuitet ja sitten parikymmentä erilaista saturaattoria ja "lämmitintä". Niitä minulla jo onkin.
 
Bassovahvistinsimulaattori edelleen hakusessa.

amplitupe
 
Amplituben bassoversio ilmestyy kesällä 2005, ja jos hinta on kuten kitaraversiossa jossain 400:n taalan paikkeilla en kutsuisi sitä halvaksi.

Amplituben bassoversio ilmestyy kesällä 2005, ja jos hinta on kuten kitaraversiossa jossain 400:n taalan paikkeilla en kutsuisi sitä halvaksi.
 
Kitaraversiossakin on muutama bassovahvistinmallinnus.
 
Hommaa Sir konvoluutio ohjelma, netistä pitäisi löytyä ainakin Ampeg impulsseja eri mikityksillä mitkä on ihan toimivia.

Laiskottaa, vetäisisin basson linjaan ja etsisin mureutta ns. syssymmällä eli miksausvaiheessa.
 
Vedä basso linjaan kuivana tai pikku kompressiolla, ja aja se sitten syssyllä vaikka oikean Ampegin läpi (muista laittaa nurinpäinen passiivi-DI tms re-amp-boksi vahvistimen sisääntuloon), jos tarpeen.
 
Todennäköisesti jokin putkilämpö-plugari ja pikkasen chorusta ylätaajuuksiin ajaa saman asian.
 
On noita bassoja soitettu pöytään maailman sivu...

Mä oon tykästynyt sellaseen, että äänitän normaalisti DI-linjabasson ja samalla vahvistimen mikillä ja sit miksatessa DI-raidalta otetaan botne ja vahvistinraidalta yläpää - jakotaajuus josain tossa 400-800Hz välimaastossa. Linjasignaalin botne on yleensä kiinteempä, tasasempaa ja paremmin hallittavissa. Jos raidat on tiukilla niin kaappisoundi tulee äänitettyä jälkikäteen.
 
Miksatessa sit optokompuraa/limitteriä ja Lo-Fi on myös nykyään miksatessa vakiotavaraa bassoraidalla. Ennen käytin BigMuffia paljonkin, mut nykyään se on vähän jäänyt - ehkä laiskuutta...

Mä oon tykästynyt sellaseen, että äänitän normaalisti DI-linjabasson ja samalla vahvistimen mikillä ja sit miksatessa DI-raidalta otetaan botne ja vahvistinraidalta yläpää - jakotaajuus josain tossa 400-800Hz välimaastossa. Linjasignaalin botne on yleensä kiinteempä, tasasempaa ja paremmin hallittavissa.
 
Samoin. Paitsi, että usein sen linjasignaalin korvaan mielellään isommalla bassokaapilla ja vähän kauempana olevalla konkkamikillä, esim niin että nupin alla on särölle puskevaa 10" - 12" kaappia ja 57 siinä samoin kuin kitaravahvistimessa, ja sitten säröttömämpää 15" - 18" kaappia ja siinä konkkamikki edessä noin 30 cm - 60 cm päässä siitä riippuen onko yhtä vai useampaa elementtiä.
 
Mutta kaksi raitaa ja jako bassoon ja diskanttiin on ihan selviö joka kerta.
 
Miksatessa sit optokompuraa/limitteriä ja Lo-Fi on myös nykyään miksatessa vakiotavaraa bassoraidalla. Ennen käytin BigMuffia paljonkin, mut nykyään se on vähän jäänyt - ehkä laiskuutta...
 
Optokompura on täälläkin se juttu, sitten basson ja bassarin lähettäminen sendistä omaan ryhmäänsä ja sen ryhmän ruttaaminen ihan littuun jollain tiukalla kompuralla ja sit ryhmää vähän auki taustalle, samoin jostain putkilämmittimistä on yllättävästi iloa basson säröttämiseen, olivatpa ne oikeita tai plugeja.
 
Perinteinen Zeppelin-Hurriganes -metodi on ajaa rummut ja basso kaikkineen samaan monokompuraan. Rocks!

Samoin. Paitsi, että usein sen linjasignaalin korvaan mielellään isommalla bassokaapilla ja vähän kauempana olevalla konkkamikillä
 
Joo. Mä yleensä valitsen bassokaapille sen studion parhaan isokalvoisen putkimikin ja parhaan etuasteen. Esim. U67, M147 ja NTK ovat tosi hyviä bassovahvisimen mikittämiseen.
 
Optokompura on täälläkin se juttu, sitten basson ja bassarin lähettäminen sendistä omaan ryhmäänsä ja sen ryhmän ruttaaminen ihan littuun jollain tiukalla kompuralla ja sit ryhmää vähän auki taustalle, samoin jostain putkilämmittimistä on yllättävästi iloa basson säröttämiseen, olivatpa ne oikeita tai plugeja.
 
Kyllä. Bassari ja basso samassa ryhmässä = hyvä.

Perinteinen Zeppelin-Hurriganes -metodi on ajaa rummut ja basso kaikkineen samaan monokompuraan. Rocks!
 
Erinomainen idea, joo. Olen soveltanut sitä ajamalla bassoa ja bassaria samaan ryhmään ja pistämällä kompuran vasta ryhmälle.
 
Itse olen ollut aika jääräpäinen suoraan linjaan -soiton vastustaja - olen noita halpoja putkietusia harrastanut - kunnes sitten tulin taannoin lykänneeksi koemielessä basson piuhan EMUn mikkietusen pluginreikään. Voi että tulikin yllättäen murea ja equtusta kaipaamaton bassosoundi. (Eka koebiisi sattui vielä olemaan suhteellisen reggae, ja soundi natsasi just.) Aina mukavaa, jos kaikkein yksinkertaisin reititys toimii parhaiten.

Hyvä poijjaat! Hyviä ideoita, ei siinä mitään.
 
Tosin re-ampaamiseen en varmaan rupea - kätevämpää on sitten hoitaa basso jo alun alkaen Ampegin läpi .
 
Eli käytännössä taitaa sitten mennä laiskuuskohtauksen yllättäessä särö- ja kompressioplugareitten sekakäyttöön, kun varsinaista bassovahvistinsimulaatiota ei näemmä ole saatavilla.
 
Mutta kyllä Ampeg-simulaatio maistuisi - muut potikat keskiasennossa ja volaa tarpeen mukaan... simppelisti siis.
 
Nimimerkki "Tarvitaanko muita säätimiä, kuin enemmän?"

Tosin re-ampaamiseen en varmaan rupea - kätevämpää on sitten hoitaa basso jo alun alkaen Ampegin läpi.
 
Monasti on ihan käytännöllistä hoitaa bassovahvisimen äänitys jälkikäteen.
 
Esimerkiksi jos soitetaan pohjia koko bändillä tai rumpali ja basisti yhdessä, eikä vahvistimelle ole erillistä huonetta, mutta vuotoja halutaan välttää bassosta rumpumikkeihin. Tällöin basso linjaan ja kuuntelu kivaksi soitettaessa. Bassovahvistimen äänitys voidaan sit hoitaa jälkikäteen ja soundin hakuunkin voi käyttää rauhassa enempi aikaa ja vaivaa kun yleensä kiihkeässä pohjasoittosessiossa. Monesti pohjat vieläpä äänitetään kenttäoloissa ja kuuntelun luotettavuus on välillä mitä vaan.
 
Joskus tekniikka asettaa rajoituksia kerrallaan äänitettävien raitojen määrän suhteen ja linjabassolla voi näin säästää yhden raidan.