Aihe: E-Bow 1 2 | |
---|---|
![]() 21.01.2004 07:48:02 | |
E-bow täristää vain kieltä, se toimii siis myös akustisen teräskielisen kanssa. Eli sähkiksen mikki takaperin toimivana. Toimiiko todellakin? Siis sellaisen, joka on mikitetty jollain ei-magneettisilla mikeillä? Silloin siinä täytyy olla kuvailemani vastaanottokelan lisäksi myös oma kestomagneetti. Pelkkä kela ei nimittäin kovinkaan helpolla saa mitään siepattua värähtelevästä (metalli)kielestä; pitää olla värähtelevä magneettikenttä. Jos E-bow:ssa on oma kestomagneetti vastaanottokelan yhteydessä, se ei vaadi toimiakseen kitaramikin magneettikenttää, vaan käytännössä E-bow:n sisällä on silloin täysivaltainen yhden kielen kitaramikki (=kela+magneetti). Lähetin puolella tarvitaan silloin luullakseni huomattavasti enemmän tehoa, kuin jos läsnä olisi kitaramikki. Jos edellisessä viestissä kuvailemallani tavalla lähettää signaalia kelaan, joka on kitaramikin magneettikentän vaikutuspiirissä, ei tehojen tarvitse olla kovin suuret, koska kitaramikki toimii luonnostaan hyvin heikoilla signaalitasoilla. Nyt kuitenkin jos ei olekaan kitaramikkiä ja sen magneettikenttää johon kytkeytyä, pitää E-bow:n generoida lähetyskelassaan niin suuri magneettikenttä, että se saa aikaan mekaanista värähtelyä kielessä. En oikeastaan tiedä, paljonko tuohon loppujen lopuksi tehoa tarvitaan, ilmeisesti se hoituu kuitenkin aika helpolla, koska E-bow toimii vain 9V patterilla. Onko E-bow kova patterisyöppö? | |
![]() 21.01.2004 10:19:15 (muokattu 21.01.2004 10:32:47) | |
Oletettavasti E-bow on kuitenkin tehnyt keksijänsä rikkaaksi ja oletettavasti keksijällään on laiteeseen jotain patentteja. Miten on? Onko laite patentoitu joltakin osin? Tässä tapauksessa rakenne ja toimintaperiaate olisi nähtävissä jostakin rekisteristä. | |
![]() 21.01.2004 10:26:50 | |
Toimiiko todellakin? Siis sellaisen, joka on mikitetty jollain ei-magneettisilla mikeillä? Toimii kyllä. Olen tuolla soitellut mm. fosforipronssikielillä varustettua dobroa. Niin, ja mbiraa... 8-) Kieli ei värähtele niin voimakkaasti kuin magneettimikkisen sähkiksen kanssa, mutta värähtelee kyllä. - SOITTAKAA 4'33"!!!!!!!! | |
![]() 21.01.2004 10:36:43 | |
Miiten on? Onko laite patentoitu joltakin osin? Tässä tapauksessa rakenne ja toimintaperiaate olisi nähtävissä jostakin rekisteristä. Kyllähän toi on jenkeissä patentoitu ja löytyy: www.uspto.gov:sta advanced searchillä koodilla 6034316... Harmi vaan, että mä en ainakaan saanut kuvia näkymään, linkki niihin löytyy patenttisivun lopusta. Ei kyllä luulisi tuon olevan mikään hirveän monimutkainen laite, sisältä löytyy tod.näk. vain kela+magneetti, VCO ja 9V patteri. Jos joku löytää schemat niin tänne voi laittaa linkin ;) | |
![]() 21.01.2004 10:51:43 | |
![]() 21.01.2004 10:58:45 | |
Eipä ollut kovin dramaattisen näköinen kaavio. Vaikken kyllä komponentteja katsonut. Ei muuta kuin tekemään, omaan käyttöönhän saa tehdä mitä vain, vaikka patentit olisikin. Tonttoroi! Ponkkolaala piu! Tiruliru löts! | |
![]() 21.01.2004 17:03:16 | |
Kuvat näkyy kun asentaa: http://www.alternatiff.com/ Ekalla sivulla on kaavio. Mikko mä en löytäny sit varmaan ekaa sivua ei naiset käy paskalla | |
![]() 21.01.2004 18:22:19 | |
![]() 21.01.2004 18:39:14 | |
Toimii. Patentti on siitä hyvä että kunnon moraaliton sika saa sen sitten helposti tietoonsa piratointia varten. :) T. Buzzfeiten kiittää. Myytävänä superb-hevikitara ja superb-twängistrato. Kitarakamakaavio -inspired by AFIL :) | |
![]() 21.01.2004 19:02:56 | |
..., vaikka laiteetta valmistettaisiin massatuotantona Kiinassa. Laitteiden hinta tippuisi, ja useammalla olisi varaa kyseisen kaltainen vempele ostaa. Tämä olisi kaikkien etu. Niin keksijän, kiinalaisten kuin kuluttajienkin. E-bow ei liene teknisesti kovinkaan kummoinen konstruktio. Ei varsinkaan sen perusteella, että sen rakennetta salaillaan jollain mönjällä. E-bown kaltaisen laitoksen valmistaminen ei myöskään liene kovinkaan kallista, luultavasti alle 5 euroa kappaleelta. Nokian valmistamien puhelinten keskihinta on alle 10 euroa, se auttaa suhteuttamaan. Ja tällä kaikella halusin sanoa sen, että markkinatalous on yleisen elintason kannalta loistava asia. Toimivassa markkinataloudessa kuluttajan aseman vain tulee olla yhtä vahva kuin tuottajankin. Nykykeskustelussa tämä tuppaa tyystin unohtumaan. Nykykeskustelussas tuppaa unohtumaan, että mistä se rahna tulee. En tiedä, että mistä sinäkin palkkasi tienaat, mutta tuntuu jotenkin olevan kustannusrakenteiden muodostuminen hukassa. Vaikka onhan se rock jos saa Kelasta rahaa, joka riittää Kiinassa tehtyjen tuotteiden ostamiseen. Ongelma vaan on, että jos kaikki tehdään Kiinassa ei kotomaassa kohta ole kellään fyffeä ostaa mitään kun palkatkin ovat niin pieniä ettei niistä paljon veroja maksella. Se on sitä toimivaa globaalia markkinataloutta. Jos tämän härpäkkeen keksijä pystyykin sen vaikka vitosella tekemään ja satasella myymään niin mitäpä sitten. Ostaa ken kykenee - se on markkinataloutta. Kaikkea ei kykene saamaan kuitenkaan ellei ole Jorma Ollilan palkkoja. Ja siihenhän voi jokainen vapaasti tähdätä tässä markkinataloudessa. Kuluttajan asema markkinataloudessa on tuottajaa vahvempi - sehän on koko homman idea. Jokainen, jonka pitää elääkseen jotain myydä tietää tuon. Kuluttaja voi lähes aina tehdä hyödykkeiden osalta valintoja - ottaa tai ei ota. Jos joku ei ole hintansa väärti niin jättää kauppaan. Sehän on vaan arvostuskysymys. Jos tarvii niin maksaa tai säästää ja maksaa & jättää vuorostaan jonkun muun tavaran kaupan hyllylle. Tuolla tavalla minä käytän valtaani kuluttajana. | |
![]() 21.01.2004 21:28:31 | |
Muunsin tuon kytkentäkaavion png-muotoon, pitäisi näkyä selaimilla nyt ilman plugareitakin: http://www.hut.fi/~aschrode/pics/ebow_scheme.png En tiedä onko tuosta mitään iloa kenellekään, mutta onpahan. "Look behind you, a three-necked guitar!" | |
![]() 22.01.2004 00:22:55 | |
Nykykeskustelussas tuppaa unohtumaan, että mistä se rahna tulee. En tiedä, että mistä sinäkin palkkasi tienaat, mutta tuntuu jotenkin olevan kustannusrakenteiden muodostuminen hukassa. Rahaa tuli Kelalta mm. kustannusrakenteisiin perehtymisestä. Sittemmin tulivat tulorajat vastaan. Mutta kärjistetysti voisi sanoa, että rahaa hassataan myyntiin, tai paremminkin sen edistämiseen. Ongelma vaan on, että jos kaikki tehdään Kiinassa ei kotomaassa kohta ole kellään fyffeä ostaa mitään kun palkatkin ovat niin pieniä ettei niistä paljon veroja maksella. Se on sitä toimivaa globaalia markkinataloutta. Juhlitaan niin kauan kuin on mahdollista. Turha on potkia tutkainta vastaan. Jos tämän härpäkkeen keksijä pystyykin sen vaikka vitosella tekemään ja satasella myymään niin mitäpä sitten. Ostaa ken kykenee - se on markkinataloutta. Kaikkea ei kykene saamaan kuitenkaan ellei ole Jorma Ollilan palkkoja. Ja siihenhän voi jokainen vapaasti tähdätä tässä markkinataloudessa. Juu, pisnes se on ku kannattaa. Kuluttajan asema markkinataloudessa on tuottajaa vahvempi - sehän on koko homman idea. Jokainen, jonka pitää elääkseen jotain myydä tietää tuon. Tämä ei pidä kaikilta osin paikkaansa, jos ollenkaan, tietänet sen itsekin. Asia on kuitenkin kaikin puolin harmaa ja mielenkiintoinen. Pääosinhan kuluttajille myydään tavaraa, jota he eivät välttämättä tarvitse. Tällaisen tavaran tuottaminen on lähes poikkeuksetta kannattavaa. Kannattamattomat yritykset karsiutuvat markkinoilta. Toisaalta taas voi olla kannattamatonta tuottaa jotain, joka on ihmiselle välttämätöntä. Tälläisen tuotannon piiriin kuuluu esim maanviljelys, jota ei Suomessa kannattaisi harjoittaa ilman tukia. Kuitenkaan yleisesti ottaen ei voi sanoa, että edes viljelijät olisivat globaalissa mittakaavassa kuluttajaa huonommassa asemassa. Ja vaikka olisivatkin, niin valtiot pitävät huolen siitä, että tuottaminen on kuitenkin loppupeleissä kannattavaa. Sitten kun tuottaminen ei enää kannata, eikä pääomaa saa tuottamaan tuottamalla hyödykkeitä, väitteesi pitää täysin paikkansa. Niin tuskin ihan heti tulee tapahtumaan. Eli sinä väität, että kuluttaja on kuningas sen perusteella, että myyminen on vaikeaa. Minä väitän, että tuottaja on kuningas sen perusteella, että hän on tuottaja (ja monissa tapauksissa kuluttaa vauraampi). Kuluttaja voi lähes aina tehdä hyödykkeiden osalta valintoja - ottaa tai ei ota. Jos joku ei ole hintansa väärti niin jättää kauppaan. Sehän on vaan arvostuskysymys. Jos tarvii niin maksaa tai säästää ja maksaa & jättää vuorostaan jonkun muun tavaran kaupan hyllylle. Tuolla tavalla minä käytän valtaani kuluttajana. Eli samoin toimit kuin minä. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)