Elektroniikka ja soitinrakennus ›

rakinraato: Ah joo siis vain loimu mallissa. Lukemistahan aiheesta näyttää löytyvän loputtomiin
http://www.epiphonewiki.com/index.p … Les_Paul_Standard#Les_Paul_Standard
... ja tämän mukaan epiä on sekä viilulla, että ilman samalla Standard nimikkeelläkin. Enpä sitten tiedä. Paneehan se miettimään jos joskus niin millaisen Lespan ostaisin.

rakinraato: http://muusikoiden.net/dyn/users/98120.jpg
 
Tuo on hyvin kaukana Epistä tuo kuvan kitara. Jos et vielä hoksannut, niin nuo omatkuvat ovat jo vaihtuneet sitten ketjun aloituksen.
 
Joo hämmentäähän nämä minuakin. Miksi sitä kokomahonkista maalattua runkoa kutsutaan?
 
Kokomahonkiseksi maalatuksi rungoksi.
 
Ja sitten mikä on "Carved Maple Top".
 
Vaahterakansi jossa on jonkinlaisia kaarevia muotoa l. ei tasakantinen.
 
Itselläni jos olisi lespa haluaisin sen olevan juuri tuolla tavalla toteutettu. Ei missään tapauksessa prässättyä viilua koveran rungon päällä.
 
No sitten kannattanee useimmat Epit unohtaa.
 
... ja tämän mukaan epiä on sekä viilulla, että ilman samalla Standard nimikkeelläkin.
 
No ei sitä viilua ole mitään syytä käyttää jos vaikka kitara maalataan.
 
Enpä sitten tiedä. Paneehan se miettimään jos joskus niin millaisen Lespan ostaisin.
 
No kai se pitäisi itselleen määritellä mitä se Les Paul tarkoittaa. Joillekin se on vain '58-'60 loimukantiset standardit, joillekin riittää että kitara etäisesti edes näyttää muodoltaan ja ulkonäöltään Les Paulilta. Ei viilukannen pitäisi olla este Epin ostamiselle, samalla lailla siinä on niin monta muutakin aspektia jo "pielessä" ettei yksi viilu enää mitään haittaa.

Juzzu:
No sitten kannattanee useimmat Epit unohtaa..
 
Sekä valtaosa muittenkin itämaan valmistajien kitaroista.. Ihan valmistusteknisesti niissä tuppaa olemaan se kuviollinen puu viiluna ihan tavallisen vaahtera- tai leppäkannen päällä. Jotkut ilmoittavat sen kansipuun olevan "maple on maple" tai "maple on alder", jotkut eivät. Se kuviollinen (flame- tai quilt-vaahtera) kun on tuontitavaraa tuonne, niin käytännöllisempää on rahdata viiluna kuin täyspuulankkuina, eikä hukkapuuta tule valmistuksessa niin paljon, kun viilusta prässätään paineella kansipuun päälle kuviollinen kerros. Jos koko kansipuu kaiverrettais niin verstaan lattialla lastuina olis aika paljon kalliilla rahdattua ameriikanvaahteraa..

Kiitokisia paljon selvennyksistä - kyllä kuvat ovat tosiaan vaihtuneet, väärinkäsityshän se siinä.
 
Ainahan sitä köyhä haaveilee hyvää halvalla saavansa, eipä taida tulla. Epiphonewikin mukaan Stankku ja Customi Epiä on ainakin "Mahogany body with no cap", "Mahogany body with carved maple top", "Mahogany body with maple cap & veneer", "Mahogany body with carved alder top" ja "Mahogany body with flame maple top". Säästyi paljon lukemista, mutta kai se on opiskeltava jos joskus aikoo LP:n ostaa. Ikävä kyllä ehkä sitten kuitenkin joutuu päätymään siihen mihin on varaa tai mikä riittää minulle, mielellään kun pitäisin useampaa kuin yhtä kitaraa. Siis jos joskus aion yhden Lepakon omistaa. Käytetyn ostossa noista on vaikea ottaa selvää, mikki pois ja tutkimaan. Njaa, voi olla ettei sitten. Ja sittenhän niitä on tosiaan kuten kirjoitit muitakin ominaisuuksia mietittävänä, kaula ihan ensimmäisenä.
 
Vielä on itselläni ihmeteltävänä etten todellakaan pysty pitämään vehkeitä kovin siistinä ja jos edelleen annan kaikkien iästä ja kunnosta riippumatta soittaa, ei se viilu silloin tosiaan mitään haittaa. Se kyllä riepoisi jos ei otsikon mukaisesti olekkaan mahonkia, kolhuilla tai ilman.

Se nyt välttis tee siitä kitarasta yhtään "huonompaa" soittimena, vaikka siihen oliskin paineella prässätty se kuviovaahteraviilu koverrettuun vaahterakanteen. Se on vaan "kustannustekninen juttu" rakennusvaiheessa. Ei tarvitse sen "kansipuun" olla niin hyvää syiltään, siinä voi olla värivikoja, eli tummentumia tms. kun siihen se maple veneer prässätään.
Myös se voi olla useammastakin palasesta, tai, niinkuin joissain on, leppää puulajiltaan. "Maple veneer on alder"..