Elektroniikka ja soitinrakennus ›

ELi miten tunnistan esim AC128 jalat?

ELi miten tunnistan esim AC128 jalat?
 
Hanki käsiisi ko. komponentin datalehti. Jalat voivat transistoreissa olla missä järjestyksessä tahansa. Google auttaa (tm) :) Elektroniikkaliikkeistä voit kysyä myös datakirjoja. Joskus ovat jopa niin ystävällisiä, että antavat kopion komponentin tiedoista...
 
Tässä ko trankun tiedot:
AC128 GE-PNP 32V 1A 1W
 
Jalat:
1: Emitteri
2: Kanta
3: Kollektori
 
Ota trankku väärinpäin (pohja ylös) käteen niin, että kuoressa oleva väkänen tulee vasemmalle. Tällöin jalat ovat vasemmalta oikealle numerojärjestyksessä.

KIITOS!!

Onko kytkentäkaavioissa siten että se pää missä on nuoli, niin se on emitteri?
 
http://www.muzique.com/schem/dpdt2.gif

Onko kytkentäkaavioissa siten että se pää missä on nuoli, niin se on emitteri?
 
Kyllä

Väkästelin joskus tämmöisen ohjeen:
 
Tuntemattoman transistorin jalkajärjestyksen etsiminen:
 
tarvitavat välineet:
transistori ja yleismittari
 
Ensiksi on tiedettävä yleismittarin johtojen napaisuus vastusmittauksessa.
Tämä käy helposti jos omistaa toisen yleismittarin:
Tutkittava mittari asetetaan vastusmittausasentoon ja toinen yleismittari jännitemittaukselle.
Jännitemittari näyttää onko vastusmittauksessa yleismittarin com/GND tms.-navassa pariston plus- vai miinusnapa.
 
Jos ei omista toista mittaria, nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että viisarimittareissa plus on "maassa" ja miinus "mittausnastassa". Digitaalimittareissa päivastoin, eli plus mittauskarvassa ja miinus maassa.
 
1. Kannan etsintä
 
Mitataan yleismittarilla vastusalueella transistorin eri jalkojen väliltä vastuslukema. Jokainen "jalkapari" mitataan kumminkin päin, eli johtojen paikat vaihdetaan keskenään. Mittauksen tuloksena pitäisi löytyä yksi jalka, josta kumpaankin muuhun jalkaan mitattaessa vastusmittari näyttää jonkinmoisia "pienempiä" vastusarvoja (suurinpiirtein samansuuruisia. Muissa mittauksissa pitäisi mittarin näyttää ääretöntä tai hyvin suurta vastusarvoa)
Tämä "löydetty" nasta on kanta (B).
 
2. Transistorityypin päättely
 
Kun yleismittarin napaisuus vastusmittauksessa on tiedossa, voidaan transistorin tyyppi päätellä:
- Jos 1. kohdan "johtamistilanteessa" kannalla oli plusjohdin, on kyseessä NPN-transistori.
- Jos 1. kohdan "johtamistilanteessa" kannalla oli miinusjohdin, on kyseessä PNP-transistori.
 
3.Kollektorin ja Emitterin etsintä
 
Kanta on saatu selvitettyä, joten kollektori ja emitteri täytyy selvittää.
 
NPN-transistori
 
Kytketään yleismittarin (vastusmittaus-asento) johdot näihin kahteen tuntemattomaan transistorin jalkaan. Kosketetaan sormella (tai kahdella saman käden sormella) samanaikaisesti
kantaa ja sitä (tuntematonta) transistorin jalkaa, johon on kytketty yleismittarin plus-johdin. (tässä taas tarvitaan tietoa yleismittarin napaisuudesta vastusmittauksessa)
Seuraavaksi yleismittarin johdot vaihdetaan keskenään ja taas kosketetaan kantaa ja sitä jalkaa, jossa on plus-johdin.
Jommassakummassa edellisistä kohdista vastusmittarin arvo muuttuu huomattavasti. (Monesti kummassakin tapauksessa saadaan muuttuvia lukemia, mutta yleensä arvoissa on suuri ero)
Kummassakin mittauksessa sormikontaktin pitäisi olla suurinpiirtein samanlainen, eli jos ensimmäisessä mitauksessa koskettaa yhdellä sormella , pitäisi toisessakin mittauksessa
koskettaa yhdellä sormella.
Tämä mittaus kannattaa suorittaa pariin kertaan epävarmuustekijöiden vähentämiseksi.
 
Siinä mittauksessa jossa vastusarvo muuttui enemmän, kollektori (C) on se nasta, johon vastusmittarin positiivinen johdin oli kytketty.
 
ja se toinen "tuntematon" on emitteri (E)
 
Varmempi tapa olisi jos käsillä on kilo-ohmiluokan vastus, jota voi kytkeä sormien sijasta transistorin jalkojen väliin.
 

 
PNP-transistori
 
Mittaustapahtuma on samanlainen kuin NPN:nkin kanssa, mutta nyt kantaa kytketään miinuspuolelle.
 
Kytketään yleismittarin johdot näihin kahteen tuntemattomaan transistorin jalkaan. Kosketetaan sormella samanaikaisesti kantaa ja sitä transistorin jalkaa, johon on kytketty yleismittarin miinus-johdin. (tai kytketään vastus kyseiselle välille)
Seuraavaksi yleismittarin johdot vaihdetaan keskenään ja taas kosketetaan kantaa ja sitä jalkaa, jossa on miinus-johdin.
Jommassakummassa edellisistä kohdista vastusmittarin arvo muuttuu huomattavasti. (MOnesti
 
kummassakin tapauksessa saadaan muuttuvia lukemia, mutta yleensä arvoissa on suuri ero)
 
Siinä mittauksessa jossa vastusarvo muuttui enemmän, kollektori (C) on se nasta, johon vastusmittarin miinusjohdin oli kytketty.
 
ja jäljelle jäi emitteri (E)
 
Huom.
On olemassa erikoistransistoreja, joille tämä ohje ei käy. (esim. sisäinen suojadiodi E->C) Mutta auttaa, jos on joku tuttu transistori käsillä, mutta jalkajärjestyksestä ei ole aivan varma.

Nerokasta!
 
Minä kun en näistä mitn tiedä niin tuossa kun saamastani vanhasta miljoonalaatikosta revin luultavasti käyttökelpoisia osia (pari ac128 ainakin tunnistin) niin luullakseni löysin jonkun 4-jalkaisen transistorin. Vai onko se jotain muuta kuin transistori? Jos on niin mikähän se neljäs jalka mahtaa olla?
 
Tämä nyt vain tuli tästä aiheesta mieleen niin ajattelin samalla kysäistä mielenkiinnosta. Eikä tällä hetkellä duunissa ole muuta tekemistä kuin roikkua netissä ;)

..4-jalkaisen transistorin. Vai onko se jotain muuta kuin transistori? Jos on niin mikähän se neljäs jalka mahtaa olla?
 
Mittaapas, onko se neljäs jalka kiinni sen kotelossa. Joissakin on häiriösuojaus toteutettu tuolla tavalla.

Täytyypä mittailla. Jos se on häirösuojaus niin mennee maihin?

Ja yksi hyvä on ettiä vaikka Guuglella tämä: Datasheet BC547
 
ja tietty toi BC547 oli esimerkki :D eli:
Datasheet ja tähän transistorin tyyppi

Joskus vain ei pääse guuglettamaan tai on jotain muita odottamattomia ongelmia.
Esim. Vuosia sitten Bebekistä sai jotain tuttua yleistrankkua( olisko just ollut BC547) väärällä jalkajärjestyksellä. Ei ihme, että oli halpa =). Muutaman vaihdetun "toimimattoman" trankun jälkeen tekee mieli mittailla.

Nerokasta!
 
Minä kun en näistä mitn tiedä niin tuossa kun saamastani vanhasta miljoonalaatikosta revin luultavasti käyttökelpoisia osia (pari ac128 ainakin tunnistin) niin luullakseni löysin jonkun 4-jalkaisen transistorin. Vai onko se jotain muuta kuin transistori? Jos on niin mikähän se neljäs jalka mahtaa olla?
 
Tämä nyt vain tuli tästä aiheesta mieleen niin ajattelin samalla kysäistä mielenkiinnosta. Eikä tällä hetkellä duunissa ole muuta tekemistä kuin roikkua netissä ;)
 
Se nelijalkainen on suurtaajuustransistori,katohan ettei kuoressa ole AF alkuinen merkintä.Käytetään radioissa ja virittimissä,ja se neljäs koipi maattaa kuoren toimien suojana häiriöitä vastan,esimerkkinä jos transistorin vieressä on esim oskillaattorikela,se säteilee aina ympärilleen häiriötä,ja saattaa samalla aiheuttaa vieressä olevaan transistoriin ongemia.
Myös piikivissä on näitä nelijalkaisia,ovat BF-alkuisia.

Hanki käsiisi ko. komponentin datalehti. Jalat voivat transistoreissa olla missä järjestyksessä tahansa. Google auttaa (tm) :) Elektroniikkaliikkeistä voit kysyä myös datakirjoja. Joskus ovat jopa niin ystävällisiä, että antavat kopion komponentin tiedoista...
 
Tässä ko trankun tiedot:
AC128 GE-PNP 32V 1A 1W
 
Jalat:
1: Emitteri
2: Kanta
3: Kollektori
 
Ota trankku väärinpäin (pohja ylös) käteen niin, että kuoressa oleva väkänen tulee vasemmalle. Tällöin jalat ovat vasemmalta oikealle numerojärjestyksessä.
 
Riippuu millä kotelolla se on,jos se on pyöreällä kuorella,on maalipiste kotelossa kollektorin merkki,sitä vastapäätä emitteri,keskellä...haa,,mikäs se vois olla? ;)
 
Jos taas kyseessä on neliskanttisella jäähdytysripaan tuleva
koppa,on helppo katsoa se näin:Katso transistoria altapäin
siten että keskimmäinen koipi kello kahteentoista,on jalka järjestys vasemmalta oikealle: e-b-c ,sama pätee tuohon edelliseen kotelomalliin,se maalitäplä helpottaa tunnistusta siinä.Saksalaisilla on hupaisa nimi tuolle neliskanttiselle kotelolle,kühlklotz..
 
Lunttasin tiedot saksalaisesta "Transistor vergleichstabelle 1975-76" ,kaikilla valmistajilla jalkajärjestys sama.

http://www.alldatasheet.com/ - tuolta luulis löytyvän melkein kaikki tarvittava..

http://www.alldatasheet.com/ - tuolta luulis löytyvän melkein kaikki tarvittava..
 
Tämä on myös aika hyvä:
 
http://www.datasheetarchive.com/index.html