Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Siinpä se otsikossa kysymys onkin. Ostin uuden kitaran, joka on muuten hyvä ja tykkään siitä, mutta kaula on lakattu ja se on tahmea, kun näpit hikoo hiemankin.
Olen kuullut, että todella hienolla hiomapaperilla voisi hioa lakkapintaa "satiiniseksi". Miten se vaikuttaisi soittotuntumaan?
Ärsyttää suunnattomasti, kun soittaessa tököttää. Edes froteepyyhkeellä pyyhkiminen ei auta. Aina vaan tököttää.
Kaula on yhtä palikkaa eli nauhat on upotettu siihen ja täten myös otelauta on lakattu. En kyllä osaa sanoa tökkiikö se esim. bendatessa, koska tuo kaulan takapuoli tököttää niin pirusti. Pitäiskö sitten otelautapuolikin hioa tuntuman parantamiseksi?
Harmittaa, kun en tajunnut tuota lakatun kaulan ongelmaa. Toisaalta se kaula on amfisoundin ja pitää vireen ihan hullun hyvin, vaikka kuinka vintagetallan kampea vääntäis. Eli ainoa ongelma on tuo viimeistely.

Siinpä se otsikossa kysymys onkin. Ostin uuden kitaran, joka on muuten hyvä ja tykkään siitä, mutta kaula on lakattu ja se on tahmea, kun näpit hikoo hiemankin.
Olen kuullut, että todella hienolla hiomapaperilla voisi hioa lakkapintaa "satiiniseksi". Miten se vaikuttaisi soittotuntumaan?
Ärsyttää suunnattomasti, kun soittaessa tököttää. Edes froteepyyhkeellä pyyhkiminen ei auta. Aina vaan tököttää.
Kaula on yhtä palikkaa eli nauhat on upotettu siihen ja täten myös otelauta on lakattu. En kyllä osaa sanoa tökkiikö se esim. bendatessa, koska tuo kaulan takapuoli tököttää niin pirusti. Pitäiskö sitten otelautapuolikin hioa tuntuman parantamiseksi?
Harmittaa, kun en tajunnut tuota lakatun kaulan ongelmaa. Toisaalta se kaula on amfisoundin ja pitää vireen ihan hullun hyvin, vaikka kuinka vintagetallan kampea vääntäis. Eli ainoa ongelma on tuo viimeistely.
 
MOI
Minulla on toiminut ns. karhun kielellä hionta. Nyttemmin kyllä pidän eniten ohuesta sellakka kerroksesta lakan päällä.

MOI
Minulla on toiminut ns. karhun kielellä hionta. Nyttemmin kyllä pidän eniten ohuesta sellakka kerroksesta lakan päällä.
 
Osaatko kuvailla miten paljon tuntuma on muuttunut? Ja et siis ole koskaan hionut koko lakkaa pois, vaan jättänyt sen "satiiniseksi", vai?

A) Käyt kaupassa kokeilemassa jotain kepakkoa, jossa on satiinilakkakaula. Monet voivat kertoa miten kaulan tuntuma muuttuu kun sen hioo, mutta vain omalta kohdaltaan. Parhaan kuvan tuntumasta saat kokeilemalla itse.
 
B) Hiot sen kaulan mataksi hienolla (tai kuluneella) karhunkielellä tai vaikka teräsvillalla. Mieluummin ensimmäisellä. Jos et tykkää, niin kiillon saa takaisin sinolilla.
 
Sun tapauksessa suosittelen tota ekaa vaihtoehtoa.
 
DIT: äläkä helvetissä mene hiomaan kaikkea lakkaa pois siitä kaulasta. Sillä lakalla on tarkoitus.

Osaatko kuvailla miten paljon tuntuma on muuttunut? Ja et siis ole koskaan hionut koko lakkaa pois, vaan jättänyt sen "satiiniseksi", vai?
 
MOI
 
Muuttunut mistä?
Olen toki. Se oli muotia joskus 70-luvun lopussa. "Viralliseen" reseptiin kuului vielä laittaa pelavansiemenöljyä ja mehiläisvahaa ;) Jousisoittimissa on tuon kaltainen käsittely. Minusta tuntuma on hyvä, mutta kaula tummenee ikävän näköiseksi ja se tod. näk. laskee pelin arvoa. Ajan kanssa ja silloin tälloin kiilloittamalla siitä tulee mukavan sileä.
Karhunkielellä tai 600...1000 paperilla hionta on myös hyvä. Minusta tuntuu, ettei ole niinkään tärkeää mitä ainetta pinta on (sellu/polylakka, öljy jne.) vaan se, ettei pinta ole liian sileä. Minulla ainakin tuntui mukavammalta puun syitä jäljittelevä hionta.

A) Käyt kaupassa kokeilemassa jotain kepakkoa, jossa on satiinilakkakaula. Monet voivat kertoa miten kaulan tuntuma muuttuu kun sen hioo, mutta vain omalta kohdaltaan. Parhaan kuvan tuntumasta saat kokeilemalla itse.
 
Tän meinasinkin tehdä. Tosin pitää nitkuttaa vielä ainakin kolme viikkoa, kun seuraavat kolme viikkoa on niin tiukat, että kitaraa en muutenkaan kerkeä soittamaan. Kuinkakohan paljon uusissa kitaroissa on satiinisia kauloja.
 
B) Hiot sen kaulan mataksi hienolla (tai kuluneella) karhunkielellä tai vaikka teräsvillalla. Mieluummin ensimmäisellä. Jos et tykkää, niin kiillon saa takaisin sinolilla.
 
Sun tapauksessa suosittelen tota ekaa vaihtoehtoa.
 
Jees, eli hienolla karhunkielellä ja puun syiden suuntaan.
 
DIT: äläkä helvetissä mene hiomaan kaikkea lakkaa pois siitä kaulasta. Sillä lakalla on tarkoitus.
 
Lueskelin netistä juttuja kaulojen lakkauksesta ja sain sen selville, että lakalla on oikeasti merkitys. Perseestähän se olisi, jos sen takia, että on hionut kaiken lakan, kaula murtuu, kun puun huokosiin on mennyt kaikkea paskaa.
 
Milläs tuota satiinikaulaa sitten kannattaisi puhidstella? Sehän on kuitenkin hankalampi homma, kuin lakatun pinnan puhdistus.

Lueskelin netistä juttuja kaulojen lakkauksesta ja sain sen selville, että lakalla on oikeasti merkitys. Perseestähän se olisi, jos sen takia, että on hionut kaiken lakan, kaula murtuu, kun puun huokosiin on mennyt kaikkea paskaa.
 
Ei mene jakeluun... Selita hieman.

Lueskelin netistä juttuja kaulojen lakkauksesta ja sain sen selville, että lakalla on oikeasti merkitys. Perseestähän se olisi, jos sen takia, että on hionut kaiken lakan, kaula murtuu, kun puun huokosiin on mennyt kaikkea paskaa.
 
Ei se niin helposti murru. Tulin joskus 80-luvulla hioneeksi 'backerin kaulan takaa lakat pois ja ihan hyvässä kunnossa tuo on edelleenkin. Silloin tällöin olen käsitellyt pinnan asekaupan tukkiöljyllä, mutta en kovin usein.

Näin mie sen päättelin: puu on huokoista ja sinne huokosiin tuppaa menemään kaiken näköistä sontaa, jos siinä ei ole suojaavaa lakka kerrosta päällä. Se sonta saattaa saada aikaan jonkinnäköisiä rakennemuutoksia puussa ja sitä kautta pitemmän ajan kuluessa puun halkeilua etc.
Parissa linkissä varoittivat koko lakan hionnasta juuri sillä, että kaula saattaa alkaa lohkeilemaan. Eihän se hetkessä tietenkään tapahdu.
Ehkä Zepeteus osaisi selittää paremmin, koska hänkin varoitteli lakkauksen pois hiomisesta tuossa ylempänä. Hän ehkä tietää enemmän näistä asioista kuin minä.

Parissa linkissä varoittivat koko lakan hionnasta juuri sillä, että kaula saattaa alkaa lohkeilemaan. Eihän se hetkessä tietenkään tapahdu.
Ehkä Zepeteus osaisi selittää paremmin, koska hänkin varoitteli lakkauksen pois hiomisesta tuossa ylempänä.
 
Hmmm, lieneekö erehdys persoonasta, kosken muista ainakaan ihan just tuollaisesta varoittaneeni? No, kerronpa kuitenkin mitä itse olen aiheesta kokenut.
 
Elikkätten hioin aikoinaan eräästä kitarastani (ei nitrolakattu) kokovaahterakaulan satiiniksi, syynä alkuperäisen lakkapinnan nihkeä tuntuma. Tuntumasta tulikin kerrassaan oivallinen, mutta ahkera soittaminen alkoi aikaa myöten näkyä kaulan pinnalla. Satiinimainenkin pinta yksinkertaisesti hankautui soiton myötä pois ja puu tummeni melkoisesti käytetyimmistä kohdista. Likaa kertyi helposti ja pelkkä plekulla raapaisu irroitti pinnasta vahamaista möhnää, jättäen vaaleamman raidan raapaisukohtaan.
 
Riittävän usein suoritettu pyyhintä piti kuitenkin kaulan hyväntuntuisena ja "aito" reliikkilook oli vain plussaa minulle. Missään vaiheessa yli 10 vuoden aikana kaulapuussa ei ollut havaittavissa rakenteellista heikkenemistä, pyyhinnän jälkeen puun pinta oli vain (hetken ajan) vaaleampi kuin ne kellertävät kohdat joissa vanhaa lakkaa oli vielä jäljellä.
 
Sitten täyden nauharemontin yhteydessä korjaaja päätti jostain syystä myös putsata koko kaulan ja lakata sen kevyesti uudelleen. Uutuuttaan kiiltelevä kaula oli lievä järkytys, mutta edelleen satiiniksi jätetty pinta oli kuitenkin hyväntuntuinen, joten jätin sen silleen. Nykyään ulkoasukin on taas kulunut entiselleen, joten homma on ok.
 
Sanoisin siis, että aivan raaka puupinta ei liene hyväksi ajan mittaan, mutta jo kevyt viimeistely tunkeutuu ilmeisesti sen verran syvälle puuhun, ettei pitempiaikainenkaan käyttö aiheuta suuria vaurioita, ellei sellaisina pidä ulkonäköseikkoja. Toki sopivaa puhdistusta ei pidä unohtaa. ymmv jne.

hioin omasta kitarasta (kaulasta) lakan pois kokonaan ja käsittelin lopuksi pellavaöljyllä.
hyvä tuli ja on mukavan tuntunen käteen.

Kävinpä testaamassa nyt kun vihdoin oli aikaa iban jotain sz, jossa oli luonnollinen puu viimeistely ja kaula oli samoin semmoinen hieman matta. Tuntui kyllä hyvältä. Pitääkin hioa pieni kerros tuota lakkaa pois, jotta saisi sen satiinin tunnun.

Tuossa mun kitarassa on nauhat upotettu kaulaan, joten myös nauhavälit on lakattu. Kannattaako ne jättää hiomatta?

Tuossa mun kitarassa on nauhat upotettu kaulaan, joten myös nauhavälit on lakattu. Kannattaako ne jättää hiomatta?
 
Ymmärsinkö nyt oikein..? Siis nauhat ovat upotettu kaulaan vai otelautaan?
Kaulan / otelaudan reunaako meinasit hioa. Kyllähän reunat pitää hioa myös, kunhan et kaikkea lakkaa pois ota.
 
Ps. Muistakaa toki että harvemmin otelautaa käsitellään millään, eikä sekään mätäne ja halkeile, niinkuin joku pelotteli tuolla kaulan halkeilulla. Se on asia erikseen jos kitaraa pidetään kostessa ilmassa pidempään, tosin sillon kaulan halkeilu ei ole enään isoin onglema...

Tuossa mun kitarassa on nauhat upotettu kaulaan, joten myös nauhavälit on lakattu. Kannattaako ne jättää hiomatta?
 
Tästä olettaen sun "otelauta" on vaahteraa. "" siksi että onhan noita kitaroita joissa ei ole erillistä otelautaa, juurikin noissa vaahteraisissa tapauksissa.
Mutta, en suosittele että hiot niitä nauhojen välejä, ellet sitten halua relikoida kitaraas :-) Se meinaan tapahtuu nopeesti siinä vaiheessa.
Ei se lakattu otelauta pahalta tunnu, mun mielestä se on melkein mukavempikin kuin tavan ruusupuinen otelauta.

Hmm... On niin pelottavaa kokeilla tuota hiomista. Entä jos se ei ole sittenkään hyvän tuntuinen. Lisäksi tällä hetkellä tuntuu, että juurikin nauhaväleissä tököttää bendatessa.
Taidan ihan ekana ostaa uudet kielet ja katsoa miten se vaikuttaa.
 
Tää projekti on ihan tautisen hidas, kun en kerkeä tälläkään hetkellä paljoa kitaraa soitella.

> välihuom. aito nitro-lakattu kaula tuntuu usein "tahmealta" kun kämmenet hikoavat ... mä en tekis silti mitään sille kaulalle ... jättäisin noin ... avot

> välihuom. aito nitro-lakattu kaula tuntuu usein "tahmealta" kun kämmenet hikoavat ... mä en tekis silti mitään sille kaulalle ... jättäisin noin ... avot
 
Jep. Niinhän tuo tuntuu tuntuvan. Ja se on melko ikävää.