Rummut: rumpukamat ›

Mä tykkään ikäänkuin vaellella suoran ja kolmimuunteisen välimaastossa.
 
In the cracks. Vaiko oliko se just sinne "kulmikkaasempaan" päin nojaavaa? No, emt
 
Eräs helvetin ärsyttävä, mutta silmiä avartava harjoite oli sellainen, että lähdetään soittamaan perusbeatia ja hitaasti hivutetaan se ensin kolmimuunteiseksi ja vielä pisterytmiksi (Taa-it-Ti). Ja takaisin. Auts.

Oma soittelu muutti tässä suuntaansa noin kuukausi sitten. Aikaisemmin tuli pyrittyä jonkinasteiseen monipuolisuuteen, mutta kun tajusin että treenailen vaan beattiä ja shufflea samalla kun omien bändien biisit ei mene kunnolla, niin ajattelin että jotain vikaa hommassa on. Tällä hetkellä tulee soitettua lähes päivittäin Nailgunnerin keikkasetti läpi plus valittuja paloja Slayerin War Ensembleä ja Testamentin Legions of the Deadiä. Tämän päälle sitten vielä joskus tulee vedettyä Marttyyrioperaation biisejä. Lopputulos on että en ole koskaan soittanut näitä nopeita juttuja näin hyvin. Fillit vielä hieman kusee, mutta kun viimeinkin on alkamassa saada soittoon sitä todellista kehitystä niin kyllähän se motivoi. Helvetin yksipuolistahan soitto on, mutta kyllähän se homma on toisaalta niinkin että rumpalin on palveltava soittamaansa musiikkia ja sitä varten olen nyt treenannut enemmän kuin koskaan. Jos skankki ei kulje, niin ei voi puolustella sillä kun "piti beattiä treenata" ja toisinpäin.

Eräs helvetin ärsyttävä, mutta silmiä avartava harjoite oli sellainen, että lähdetään soittamaan perusbeatia ja hitaasti hivutetaan se ensin kolmimuunteiseksi ja vielä pisterytmiksi. Ja takaisin. Auts.
 
Kyllä maar. Tuossa hommassa peräaukko itkee verta, mutta kyllä todellinen Äijä sen kestää!

In the cracks. Vaiko oliko se just sinne "kulmikkaasempaan" päin nojaavaa? No, emt
 
Eräs helvetin ärsyttävä, mutta silmiä avartava harjoite oli sellainen, että lähdetään soittamaan perusbeatia ja hitaasti hivutetaan se ensin kolmimuunteiseksi ja vielä pisterytmiksi (Taa--Ti). Ja takaisin. Auts.
 
Jep. Ton kun sais muuttumaan silleen huomaamattomasti... mut kun ei vittu saa.

Eräs helvetin ärsyttävä, mutta silmiä avartava harjoite oli sellainen, että lähdetään soittamaan perusbeatia ja hitaasti hivutetaan se ensin kolmimuunteiseksi ja vielä pisterytmiksi (Taa--Ti). Ja takaisin. Auts.
 
Tuota minäkin olisin suositellu. Ja nimenomaan "kaksikätisesti soitettuna". (useat rumpalit, minä myös, jättävät kahdenkäden shufflesta vasemmalta kädeltä sen ykköselle ja kolmoselle tulevan lyönnin pois. Eli ei nakki-koppi nakki-koppi, vaan -ki-koppi, -ki-koppi). Eli kun tuohon treeniin yhdistää vasemman käden ja vieläpä mielellään metronomin, niin nuo shufflen eri sävyt alkavat aueta ihan eritavalla kun aiemmin. Varsinkin jos malttaa tehdä vaihdoksen ("morfauksen" heh) tarpeeksi hitaasti ja alussa kiilaamaan /sleepaamaan kun tuo kolmimuunteisuus lisääntyy/vähenee. Mutta jos neljäsosa pysyy tasaisena, niin ihan millainen määrä tahansa kolmimuunteisuutta kompissa toimii jos muut bändin jäsenet on siinä kimpassa. Ja toimii joskus vaikkei ne olisikaan.

No kun ollaan täällä haikka maailmassa niin : Kuinka sitä saa#€%#n haikkaa pitäis polkea ettei se kuulostais niin vammaiselta... ja sitten kuin sitä oppisi polkemaan eli hyviä perus reenejä tarviisi. Jotenkin se oma haikan polkeminen kuulostaa sellaiselta toks-töks meininkiltä se on jotenkin vaan vajaan kuulosta.

Yläpellin kiinnitystä löysemmälle, alapelliä säätöruuvilla hieman vinoon, noilla pääsee ainakin alkuun...

No kun ollaan täällä haikka maailmassa niin : Kuinka sitä saa#€%#n haikkaa pitäis polkea ettei se kuulostais niin vammaiselta... ja sitten kuin sitä oppisi polkemaan eli hyviä perus reenejä tarviisi. Jotenkin se oma haikan polkeminen kuulostaa sellaiselta toks-töks meininkiltä se on jotenkin vaan vajaan kuulosta.
 
Sama ongelma. Erittäin huonosti sujuu haikan polkeminen. Eikai siihenkään taida muu auttaa kuin reenaaminen.

Yläpellin kiinnitystä löysemmälle, alapelliä säätöruuvilla hieman vinoon, noilla pääsee ainakin alkuun...
 
Meinaan itse "soittamista" miten ja mihin iskuille että se ruuvaa....

Erittäin huonosti sujuu haikan polkeminen Kannattaa lähteä liikkeelle perusbeatista. Komppaa rideen ja ota vasenjalka ensin Puolinuoteittain (virvelin iskulle), sitten neljäsosittain (yk-, kak-, kol-, nel- . eli painotetuille nuoteille. Sen jällkeen off-beatille: -si, -si, -me, -jä) ja lopuksi Kahdeksasosittain jokaiselle tavulle.
 
Pikkuhiljaa siirrytään avauksiin haitsukompissa ja aksentteihin haitsulle fillatessa. Kyllä se treeniä vaatii, mutta kun tuo haitsunsoitto jalalla on kyllä kovin jäänyt tuplapedaalin varjoon, niin kannattaa siitäkin huolehtia.

Meinaan itse "soittamista" miten ja mihin iskuille että se ruuvaa....
 
Se taitaa olla aika kappalekohtaista. Minulla ainakin suorassa perusrokissa toimii se tavallinen neljäsosien polkeminen. Jos taas syke on backbeatia korostava, niin parempi vaihtoehto voi olla polkea haitsua vain virveli-iskujen kanssa. Half-time-luonteisissa kappaleissa kannattaa kokeilla painottomien kahdeksasosien polkemista.
 
Näin siis maallikon näkökulmasta.

Kannattaa lähteä liikkeelle perusbeatista. Komppaa rideen ja ota vasenjalka ensin Puolinuoteittain (virvelin iskulle), sitten neljäsosittain (yk-, kak-, kol-, nel- . eli painotetuille nuoteille. Sen jällkeen off-beatille: -si, -si, -me, -jä) ja lopuksi Kahdeksasosittain jokaiselle tavulle.
 
Näinpä teenkin mutta eise jotenkin vaan...argh.... Toi off-beatille soittoa oon treenannut että on yk- alas ja -si ylös jolloin tulee se tsi-tshaa mutta se kruuva kun kuollut hirvi omalla kohdalla.... reeniä vaan....
 
mutta kun tuo haitsunsoitto jalalla on kyllä kovin jäänyt tuplapedaalin varjoon, niin kannattaa siitäkin huolehtia.
 
Joo todella harmittavaa itse käytän haitsua niin paljon jalalla kun taidot antaa periksi, jotenkin se värjää ride komppia kun polkee haikkaa. Reenasin pari kuukautta ihan vaan sitä kuinka vaihtaa jalkaa lennosta pedaalilta toiselle sujuvasti samoin nyt on gobra clutchin(http://www.thomann.de/thoiw3_artike … sn=d4e4bbaba44fb860e933375732160416 ) käyttö reenissä.....

Haikan poljennassa pitää olla aivan järjettömän hyvä dynamiikka että kuulostaa hyvältä.
Alkeellisella tasolla kun harjoittelen niin väkisin justiin tulee poljettua tyyliin "suohon saatana" jollonka pellit sammuu ja tukahtuu ja kuulostaa kamalalta.
Siinä on melko tekeminen että saa jäämään ne silleen "sopivasti" kihisemään. Tässä on minusta se vaikeus.
 
Ei paljoo auta haikkaan vaikka tuplilla on sotkenut.(no ei nekään kyllä minulla mene kunnolla) No ehkä rytmillisesti on kohdillaan mutta muuten ei.

Itselle oli suunnattoman vaikeaa opetella polkemaan neljäsosia soiton lomassa. kakkonen ja nelonen jotenkin tuntuivat luontevilta. Hitailla tempoilla piti sitä ruveta tekemään, joskus soittotaukojen jälkeen (no, ja muutenkin) ne tuovat hieman rauhattoman olon sekä itselle että soittoon. Niin rockissa kuin uptempo-jazzissa.
 
Kerran rupesin polkemaan pisteellisiä 8-osia komppien alle. Sitten tulin järkiini.
 
Tsekatkaapa muuten Joel Rothmanin "Disco Drumming" helvetin lyhyitä ja hyviä haitsukuvioita kirja täynnä.

Neil Youngin Greendale-levyllä on yks aika hyvä koko ajan melkeen hidastuva liimasuffle: double e. Yleensä sufflehommelit tuppaa ennemminkin lähtemään lapasesta, mut tollanen liimainen ja tahmea tunnelma on hieno sit kun koko bändi on siinä messissä eikä kellään oo kiire.

Uppoamati!
 
Tein Wavelenghtit, menin suht' pitkän harjoittelemattomuusrupeaman (?) jälkeen koppiin. Oli kivaa! Melkein teki mieli jatkaa olemassaoloa.

Uppoamati!
 
Tein Wavelenghtit, menin suht' pitkän harjoittelemattomuusrupeaman (?) jälkeen koppiin. Oli kivaa! Melkein teki mieli jatkaa olemassaoloa.
 
Olen huomannut itsestäni kun pitää pidemmän tauon ja alkaa jälleen treenailemaan, niin on kauhean luova fiilis.
Tai sitten se johtuu vain siitä, että hommat tuntuvat freeseiltä, eivätkä niin "itsestään selvyyksiltä.
Tosin tekniikan kiinniottamisessa menee hetki.

Niin, tuonne alkupäähän viitaten. Onko tosiaan niin ettei kenelläkään ole gonga tai bongo soittokokemusta/tietoa?

Niin, tuonne alkupäähän viitaten. Onko tosiaan niin ettei kenelläkään ole conga tai bongo soittokokemusta/tietoa?
 
Kokemusta on, tietoa on siitä että kädet tulevat kipeäksi, ja että Oulussa moni soittaa konkaa, mutta vain muutama oikeasti Soittaa Conga-rumpuja. Siis tyylinmukaisuuksia, soundeja, yms. ajatellen. "niitähän siis vaan niiq läpytellään, un-tsi-ka uk-kaa"-meiningin lyömäsoitintaiteilijoita täällä kyllä piisaa...

Olen huomannut itsestäni kun pitää pidemmän tauon ja alkaa jälleen treenailemaan, niin on kauhean luova fiilis.
 
Oman teoriani mukaan soittaja rutinoituu ja ajautuu raiteille, jos on iso treeniputki päällä. Aivot ei pysty käsittelemään mitään muuta kuin niitä treenattuja asioita. Soitto kuulostaa tylsältä, koska se on automaattista ja konemaista. Joka väliin samat likit, joka ikiseen väliin. Siksi pitäisikin treenata monipuolisesti, mutta kuitenkin järjestelmällisesti.
 
Clarence Penn sanoi jossain haastattelussa saaneensa noottia bändin liideriltä, koska hänen soittonsa kuulosti liian harjoitellulta. Tässä asiassa lienee jotain perää.
 
Tietenkään en kehota ketään lopettamaan tai vähentämään treenaamista. Kova, keskittynyt treeni on ainoa tapa saada uusia asioita selkärankaan ja sanavarastoon. Toisaalta irtiotto on joskus paikallaan. Kun viikon tauon jälkeen pääsee hyväilemään kalvoja, se... se on silkkaa intohimoa!