Rummut: rumpukamat ›

4tune:
Mikähän näistä valmiista seteistä olisi passeli kevyen rockin ja popin soittoon, tai muuten ylitse muiden vaihtoehtojen? Opiskelija budjetilla ja satunnaisilla töillä on kyllä saanut nähdä vaivaa, että saa minkäännäköistä budjettia kasaan, mutta pikku hiljaa hyvä tulee!
 
Valmiit setit on siitä kivoja, että niissä on hyvä hinta verrattuna erikseen ostettuihin samoihin symbaaleihin.
 
Itse en ole pystynyt pitämään eri valmistajien symbaaleita samassa setissä, mutta saman valmistajan eri sarjojen lättyjä kyllä. Ziljianin A, A-Custom ja K tai Sabianin AAX sekä HHX kannattaa ottaa harkintaan. Paisten 2002 on ihan ok, jos yläpäävoittoinen soundi miellyttää. Sitä halvemmista Paisten sarjoista en itse perusta.
 
Irtosymbaalit m.netin torilta on aika vaivaton vaihtoehto. Laatusymbaalit liikkuvat noin 10€/tuuma hinnalla ja niitä on helppo myydä ja ostaa.

hollmi-5: Paisten 2002 on ihan ok, jos yläpäävoittoinen soundi miellyttää. Sitä halvemmista Paisten sarjoista en itse perusta.
 
Paisteella on myös Signature-sarja jossa on hyvän kuuloisia rieskoja. Näitä on minullakin jonkinlainen nippu ja noin niinkuin yleisen mielenkiinnon ja vaihtelun vuoksi mieli aina silloin tällöin tekee hommata jokin K-paketti referenssiksi.

Juhani_t: Ajattelin vähän perehtyä sutisoittoon ja tietenkin jotkut vispilät pitäisi hommata. Onko noissa jotain eroja tai pitääkö olla terästä vai nylonia? Meneekö ihan metsään jos ostaa vain ne parhaat eli halvimmat? Oisko se tiskiharja kuitenkin se Teh Valinta?
 
Vic Firthin "molemmat" on hyviä, mutta niiden tatsit on niin erit että kannattaa ehkä lähteä niistä ei-valkoisista. Itse vetelen täysin valkovartisilla, vaikkakin niistä tulee välillä sanomista. Paksummat nylonratkaisut kannattaa kiertää kaukaa, mutta ohuimmista Rhythmtechin (muistaakseni) muovivispilöistä lähtee ihan siedettävä soundi. All in all, riippuu mitä haluaa, mutta yhdet geneeriset hyvät perussudit mallia Firthin sinivartiset, Zildjianin normaalit tai Regal Tipim melkein-mitkä vaan kannattaa pitää mukana. Halvat bulkkipaskat hajoaa ja Steve Gaddin malli on erikoismiehille.
 
Vispilöillä soittaminen on silti parasta.

Juhani_t: Paisteella on myös Signature-sarja jossa on hyvän kuuloisia rieskoja. Näitä on minullakin jonkinlainen nippu ja noin niinkuin yleisen mielenkiinnon ja vaihtelun vuoksi mieli aina silloin tällöin tekee hommata jokin K-paketti referenssiksi.
 
Toki, mutta niitä ei kai valmiina settinä ole. En ole nähnyt.

Epämuusikko: Vic Firthin "molemmat" on hyviä, mutta niiden tatsit on niin erit että kannattaa ehkä lähteä niistä ei-valkoisista. Itse vetelen täysin valkovartisilla, vaikkakin niistä tulee välillä sanomista. Paksummat nylonratkaisut kannattaa kiertää kaukaa, mutta ohuimmista Rhythmtechin (muistaakseni) muovivispilöistä lähtee ihan siedettävä soundi.
 
Vispilöillä soittaminen on parasta.
 
Joo, hauskaa hommaa sutisoitto ehdottomasti!
 
Sattumalta mä oon tehnyt viimeaikoina vertailua muutaman erityyppisen vispilän kera, kolmet eripaksuiset metalliset ja kahdet eripaksuiset muoviset. Ja muovisten käyttökelpoisuus yllätti, niissä oli oma soundi ja ne sopivat tiettyihin juttuihin hyvin, ja etenkin ekoiksi vispilöiksi ne ovat varsin jees, kun niitä on vaikea tuhota.
Ne molemmat tosin olivat sieltä löysemmästä päästä, olen törmännyt elämässäni ihan superjäykkiin muovisiin ja sellaiset taas olivat ihan kauheat.
 
Nyrkkisääntönä oli se, että mitä jäykempi materiaali sudin "karvoissa" on, niin sitä korkeampivireiset ne ovat ja sitä vaivattomammin niistä lähtee kovempi volume eikä niillä jää jalkoihin, MUTTA HUOM! Tämä pätee vain pyöritys/suhinasoittoon.
Heti kun jäykillä soitetaan ylös/alas-suunnassa, niin soundi on ohut ja treblekäs ja volumesta tulee PALJON hiljaisempi, ne kun eivät taivu tarpeeksi tehdäkseen isoa kontaktia kalvon kanssa. Edes rimshoteilla vola jää vähän piippuun, tulee vaan enemmänkin räpinää.
 
Ja kääntäen, ohuemmilla "karvoilla" taas on helpompi saada läskiä ja kovempaa soundia ylös/alas-liikkellä, etenkin junakompeissa tms. ihan mahtavat. Suhinasoitossa näissä taas vola on selvästi pienempi, joskin sivuliikkeen suunnan muuttuessa löysät napsahtavat mukavan musikaalisesti, ja niillä saa suhinasoittoonkin terävää atakkia, eli tavallaan niillä voi soittaa käskevämmin vaikka kokonaisvola on suht hiljainen.
 
Rudimenttimäinen soitto taasen on reboundin suhteen helpompaa tietenkin jäykillä, mutta mun mielestä ohuissa on siihen parempi ja tuhdimpi soundi.
 
Sutien valinta on siis aina kompromissi. Jos soittaa paljon suhinaa, niin jäykempi/paksumpi karvapaksuus voi olla perusteltua, etenkin jos haluaa että soundi kantaa (vispilöillä kun jää helposti muiden soittajien jalkoihin). Jos taas soittaa paljon ylös/alas-liikkeellä (junakomppeja jne), niin löysillä saa matalemman ja tuhdimman soundin ja enemmän volumea.
 
Noissa Epiksen mainitsemissa valkoisissa Vic Firtheissä on kyllä mun makuun se ongelma että kahvan muovi on tosi kovaa muovia ja ne kopsuvat mun mielestä liikaa rimshoteissa. Itse pidän sutisoitossa passiivisemmasta rimshotsoundista, eli siitä että runko kyllä aktivoituu ja karvat osuvat voimalla kalvoon, mutta ilman sitä kolahdusta mikä kovamuovisesta varresta syntyy. Plus, jos niillä valkoisilla osuu epähuomiossa peltiin, niin pääsee ihan hervoton aksentti. :D
 
Mulle yllättävän tärkeä ominaisuus on myös se, että voi helposti säätää kuinka auki/kiinni vispilä on ja että tuo valinta pysyy soittaessa paikoillaan. Eli vispilän tikussa olevat taitokset täytyy olla suhteellisen isot. Ärsyttävää kun on laittanut sudit Gadd-maisesti kapeiksi ja biisin edetessä sudit aukenevat ja soundi ja tatsi muuttuu.

El Jefe: ....
 
Homma saatiin sovittua?

hollmi-5: Toki, mutta niitä ei kai valmiina settinä ole. En ole nähnyt.
 
Signaturea? Olen lähes varma että olen nähnyt jonkun Nicko McBrain -setin joskus jossain ja samassa kasassa taisi olla "Powerslave" ridekin. Pikaisen googlettamisen ensimmäinen havainto oli että Nicko taitaa olla Alpha-sarjan kansikuvapoika nykyään.

Kiitokset vispilävihjeistä. Haalaudun tästä sutikauppaan ja ryhdyn sitten penkomaan Phil Taylorin sutisoittovideoita juutuupista. Eiköhän tästä jollekin aleta.

hollmi-5: Toki, mutta niitä ei kai valmiina settinä ole. En ole nähnyt.
 
Vaikka tuosta:
 
http://www.gak.co.uk/en/paiste-signature-ltd-edition-box-set/70524

El Jefe: Vaikka tuosta:
 
http://www.gak.co.uk/en/paiste-signature-ltd-edition-box-set/70524
 
No niin ;) Johan löytyi. Hinta on aika korkea, kun nuo pellitkin toki ovat irrallaan kalliita.

markkuliini:
 
Noissa Epiksen mainitsemissa valkoisissa Vic Firtheissä on kyllä mun makuun se ongelma että kahvan muovi on tosi kovaa muovia ja ne kopsuvat mun mielestä liikaa rimshoteissa.
 
Mulla on tuohon idioottivarma ratkaisu: en käytä rimshotteja vispilöillä soittaessani! :D Vaikkakin osa ykkösdivarinkin rumpaleista on ilmaissut negatiivisen mielipiteensä noista Jazz Brusheista, niin mielummin elän niiden tietyssä rajoittuneisuudessa ja hiissaussoundin rehevyydessä, kuin otan riskin esim. naksumisesta. You know, peltiin lyötäessä vispilän keskiosa naksahtaa varren sisässä? Vihaan kys. soundia. Tätä ongelmaa ei esim. valkoisissa Firtheissä ole.
 
(yleensä tuo on hieman jo virttyneiden vehkeiden ominaisuus, mutta vihaan sitä silti. vastoin myös yleistä luuloa, rim flex -kikkailut on ihan yhtä helppo tehdä valkoisilla kuin muilla sudeilla. Sen sijaan omalta kohdaltani pikku miinus on se, että valkomuoviset tuppaavat halkeamaan suuaukon liepeiltä ajan myötä).
 
+ rudimentaalisella vispilänsoitolla olen pyrkinyt viime aikoina lähinnä pyyhkimään persettäni.

Epämuusikko: Mulla on tuohon idioottivarma ratkaisu: en käytä rimshotteja vispilöillä soittaessani! :D Vaikkakin osa ykkösdivarinkin rumpaleista on ilmaissut negatiivisen mielipiteensä noista Jazz Brusheista, niin mielummin elän niiden tietyssä rajoittuneisuudessa ja hiissaussoundin rehevyydessä, kuin otan riskin esim. naksumisesta. You know, peltiin lyötäessä vispilän keskiosa naksahtaa varren sisässä? Vihaan kys. soundia. Tätä ongelmaa ei esim. valkoisissa Firtheissä ole.
 
(yleensä tuo on hieman jo virttyneiden vehkeiden ominaisuus, mutta vihaan sitä silti. vastoin myös yleistä luuloa, rim flex -kikkailut on ihan yhtä helppo tehdä valkoisilla kuin muilla sudeilla. Sen sijaan omalta kohdaltani pikku miinus on se, että valkomuoviset tuppaavat halkeamaan suuaukon liepeiltä ajan myötä).
 
+ rudimentaalisella vispilänsoitolla olen pyrkinyt viime aikoina lähinnä pyyhkimään persettäni.
 
Siinäpä on sääntö jos toinenkin. :)
Rudimentaalisella tarkoitin sitä esim. jos soittaa kompin sekaan dragin tai jotain Gadd-henkistä tms. En mä sudeilla paraateihin mene päristelemään.
 
Miten sä pärjäät ilman rimshotia jos haluat kuulua? :O Jännää olla käyttämättä rimshotia tarpeen tulle, koska se tarve tulee aina jossain vaiheessa.
No, toisaalta mä taas en hirveästi tykkää soittaa, ainakaan jazz ympäristössä, sudilla symbaaliin, koen sen katkaisevan komppia liikaa, ja niittipellin tapauksessa se sihinä on jotenkin turhaa, kun sihinä tulee jo rummuista. Vähän turhaa tuplaamista IMO.
En ole kyllä koskaan törmännyt tuohon naksumisongelmaan. Regal Tipin Classic-mallilla oon soittanut jo varmaan 15 vuotta.

markkuliini:
Nyrkkisääntönä oli se, että mitä jäykempi materiaali sudin "karvoissa" on, niin sitä korkeampivireiset ne ovat
 
Niinkö? Tuommoiseenpa en ole törmännytkään.. täytyypä testata..
 
Omat näkemykseni sudeista on se että mielummin metalliset ja löysemmät kuin muoviset tai kovemmat. Olen käyttänyt pääosin VicFirthin violetteja (heritage) tai mustia (Gadd). Gaddit on ehkä suosikkini. Niistä meni toinen hajalle ja ostin jälleen ne violetit. Ne on vielä jonkun verran löysemmät kuin Gaddit, vaati aika paljon totuttelua, kun Gaddit oli ollu kuitenkin ainakin sen pari kolme vuotta ahkerassa käytössä. Valkoiset taas ovat liian kovat. Suhinaa niillä kyllä saa, mutta sen aikaan saamiseksi joutuu käyttämään paljon enemmän lihasvoimaa, verrattuna toisiin. Itse soitan sudeilla traditional gripillä, nin vasurissa kontakti jää helposti pieneksi ja soundi on enemmä rapinaa, varsinkin jos kalvo on suht uusi. Suhinan määrä/voimakkuus on myös helpommin säädeltävissä löysemmillä sudeilla.
 
Violeteissa ja mustissa on myös sudin pinta kuminen, pysyy paremmin kädessä, rimshotit ei kolise eikä kuulu kalvoon osuessa. Pelteihin saa tehtyä mukavia mallet-maisia rolleja jne.. Gaddin mallissa sutien päät on vielä taivutettu maksimaalisen kontaktin saavuttamiseksi myös hiljaa soittaessa. Langat osuu loivemmassa kulmassa niin helpompaa soittaa karheallakin kalvolla kun ei töki niin pahasti.
 
Itse olen taivuttanut sitä tappia sen verran että sillä saa lukittua paremmin pysymään sopivassa asennossa, eli aika kapeana.. Gaddeissa muistaakseni ei ollut semmosta hammastusta, kuin noissa muissa. Toisaalta sillä taivutuksella saa sudit pysymään oikein päin kädessä..=)
 
E: Kokemukseen ja valintaan vaikuttaa myös mitä musaa niillä soittaa.. Jazzissa on eri vaatimukset kuin country tai poppis ymäpäristössä.

Speedy: Niinkö? Tuommoiseenpa en ole törmännytkään.. täytyypä testata..
 
Tuo oli itsellekin yllätys, mutta ihan selvät erot ja yllättävän isot.
 

 
Itse olen taivuttanut sitä tappia sen verran että sillä saa lukittua paremmin pysymään sopivassa asennossa, eli aika kapeana.. Gaddeissa muistaakseni ei ollut semmosta hammastusta, kuin noissa muissa. Toisaalta sillä taivutuksella saa sudit pysymään oikein päin kädessä..=)
 
Joo, samaa olen itsekin kokeillut, mutta siinä on sitten se huono puoli että suteja ei saakaan enää ihan auki. Tai siis saa jos taas taivuttaa tikun suoraksi, mutta sitä ei kauhean montaa kertaa voi tehdä.
 
E: Kokemukseen ja valintaan vaikuttaa myös mitä musaa niillä soittaa.. Jazzissa on eri vaatimukset kuin country tai poppis ymäpäristössä.
 
Juuri näin. Itselle tuo useamman sudin testailu oli tosi valaiseva kokemus, ja niiden isot erot tuli mulle yllätyksenä, etenkin miten toiset oli kovaäänisempiä yhdenlaisessa soitoossa mutta hiljaisempia toisenlaisessa. Valinta pitää nimenomaan tehdä käyttömusan ja soittotyylin suhteen.

markkuliini:
Miten sä pärjäät ilman rimshotia jos haluat kuulua?
 
Flat soundia eli semmoista energia vispilän keskeltä HADOUKEN tai sitten silleen vammaisesti näpsäisten kärjellä. Molemmat näistä ovat pehmeillä sudeilla huomattavasti helpompi toteuttaa mutta taitolajihan tämä on muutenkin.
 
Olen todella ylpeä tekstini ulkoasusta juuri nyt.
 
jos tarkoituksena on soittaa vain jtn junakomppeja tjsp niin sopikaa keskenänne. Markkuliinin kohdalla näin ei todnäk ole ja teistä muista en tiedä :D

Epämuusikko: Flat soundia eli semmoista energia vispilän keskeltä HADOUKEN tai sitten silleen vammaisesti näpsäisten kärjellä. Molemmat näistä ovat pehmeillä sudeilla huomattavasti helpompi toteuttaa mutta taitolajihan tämä on muutenkin.
 
Olen todella ylpeä tekstini ulkoasusta juuri nyt.
 
jos tarkoituksena on soittaa vain jtn junakomppeja tjsp niin sopikaa keskenänne. Markkuliinin kohdalla näin ei todnäk ole ja teistä muista en tiedä :D
 
Junakomppi oli tuossa oikeastaan vain kuvaamassa mitä tahansa komppia missä soitetaan ylösalas-suunnassa iskuja virveliin ja halutaan saada backbeat erottumaan selkeästi. Junakomppi niistä yksinkertaisin esimerkki.
 
Mä itse en saa tulla kuvailemallasi tekniikalla kauheasti ääntä, etenkään jäykillä vispilöillä, mutta se on luultavasti vain treenin puutetta. Mutta käytän sitä paljon shuffle-hommissa, hyvin saa snaren tussahtamaan.

markkuliini: Junakomppi oli tuossa oikeastaan vain kuvaamassa mitä tahansa komppia missä soitetaan ylösalas-suunnassa iskuja virveliin ja halutaan saada backbeat erottumaan selkeästi. Junakomppi niistä yksinkertaisin esimerkki.
 
Mä itse en saa tulla kuvailemallasi tekniikalla kauheasti ääntä, etenkään jäykillä vispilöillä, mutta se on luultavasti vain treenin puutetta. Mutta käytän sitä paljon shuffle-hommissa, hyvin saa snaren tussahtamaan.
 
Kieltämättä mun metodissa on omat riskinsä, mutta eipähän ole tylsää. + Pääsen soittamaan junakomppeja muutenkin niin harvoin että so not. Männäviikolla soitin studiossa jotain pyörittelyä kera backbeatin, sain osumaprosentin kestämään päivänvalon kun tarpeeksi keskityin. Myös aksenttikäden koreografian jouduin miettimään backbeatin ulostuloa helpottaakseni. Ei kai siinä.

hollmi-5: Valmiit setit on siitä kivoja, että niissä on hyvä hinta verrattuna erikseen ostettuihin samoihin symbaaleihin.
 
Itse en ole pystynyt pitämään eri valmistajien symbaaleita samassa setissä, mutta saman valmistajan eri sarjojen lättyjä kyllä. Ziljianin A, A-Custom ja K tai Sabianin AAX sekä HHX kannattaa ottaa harkintaan. Paisten 2002 on ihan ok, jos yläpäävoittoinen soundi miellyttää. Sitä halvemmista Paisten sarjoista en itse perusta.
 
Irtosymbaalit m.netin torilta on aika vaivaton vaihtoehto. Laatusymbaalit liikkuvat noin 10€/tuuma hinnalla ja niitä on helppo myydä ja ostaa.
 
Juu lähinnä tuo pakettien hinnan takia miettinyt laittaa koko setti uusiksi. Laatu peltejä tosiaan pyörii torilla huokeaan hintaan, mutta suureen osaan itsellä referenssiä ei juuri löydy.
 
No, se tietysti on että torilta ostaessa laatu symbaaleja harvoin tarvitsee kärsiä jälleenmyynti tappiota, jos kokeilee eri merkkejä ja sarjoja. Täytynee tiirailla ja koittaa päästä kilkuttelemaan, jos joltain tutulta vaikka sattuisi löytymään kiinnostavia malleja.

http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=987500
 
Mikä tuon käännetyn crashin idea on? Sanokaa joku että siinä on jotain järkeä.

VJ: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=987500
 
Mikä tuon käännetyn crashin idea on? Sanokaa joku että siinä on jotain järkeä.
 
Taitaa olla vahingossa tai tahallaan käännetty. Pellin saa tuollaiseksi, mutta yhden esimerkin vain löysin pikaisesti. Siinnäkin on vain osa kuvusta väärin päin:
 
http://zildjian.com/Products/Drumse … ries/19-K-Custom-Hybrid-Trash-Smash