Rummut: rumpukamat ›

mun mielestä treenaamisen määrä ei voi olla mikään vakio. jos ei huvita niin ei kannata, ja ihmisetkin tunnetusti oppivat asiat eri tahdilla.

mulla ei oo mitään kiinteetä aikaa että nyt oon tunnin tässä, vaan ravaan tietokoneen ja rumpujen välillä :)

Ei se määrä, vaan laatu. Treenaaminen on asia, joka täytyy oppia tekemään kunnolla. Itse treenasin joskus useita tunteja päivässä pädin kanssa täysin väärällä tekniikalla ja ihmettelin, kun setin soitto ei parantunut lainkaan. Sitten kun pääsin setin ääreen aloin heti tahkomaan tekniikkani äärirajoilla, ja joskus sujui jotenkuten, useimmiten ei ollenkaan. Nykyään n. 1-2 tuntia päivässä riittää treenaukseen aivan mainiosti, mutta pyrin olemaan määrätietoinen. Treeni alkaa siitä, että lähden hakemaan mahdollisimman rentoa tatsia ihan perusrudimentteja hitaasti ja ylikorostetun rennosti soittamalla. Jos tässä kohtaa meinaa kapula tippua, niin se on vaan hyvä asia. :) Tämän jälkeen klikin kanssa kurinalaisesti rudimentteja virveliin ja pikkuhiljaa ympäri settiä. Aika kuluu yllättävän hitaasti noiden kaikkein yksinkertaisimpien, mutta kenties tärkeimpien juttujen parissa, joten usein otan sekuntikellolla aikaa, ettei tule laiminlyöntejä. Sitten hyväksi havaittuja tuttuja komppitreenejä n. 20min., jonka jälkeen voikin ruveta hieromaan uusia ja vaikeampia juttuja. Lopuksi levyjen mukana jammailua, ja mikäli tämänkin jälkeen jää aikaa, niin sitten vaikka sitä päämäärätöntä koheltamista. Kun lämmittelyt on hoidettu kunnolla, niin se koheltaminenkin on paljon hauskempaa ja hyödyllisempää.

Muutama ajatus treenaamisesta:
 
Kuten sanottua, hyvien rutiinien oppiminen, suunnitelu, johdonmukaisuus, kurinalaisuus ja tavoitteet ovat niitä mitkä vievät pitkälle. Mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Esim. Timosen Marko on joskus sanonut ettei koskaan ole istunut setin ääressä kolmea tuntia pidempää kun taas vaikkapa Heikki Malmberg vetää ihan hillittömiä treenimääriä. Kuuntelemalla itseään ja kokeilemalla erilaisia asiota löytää itselleen sen kultaisen keskitien. Karu totuushan on se ettei mikään tosin tule helpolla. Asia kuin asia vaatii todella paljon aikaa ja treeniä, että ne menevät ns.persvilloihin ja asiosta tulee sitä käyttökelpoista, roovaavaa sanavarastoa. Oppimisrefleksi on aikalailla samanlainen jokaisella. Tietyn määrän sitä treeniä tarvitsee että saa jonkun asia alustavalla tasolla toimimaan.
 
Treenaminen ja "luova"soitto kannattaa pitää balansissa. Esim. jos treenaa 7 pvää viikossa niin, kannattaa käyttää esim. yksi päivä jammailuun ja uusien ideoiden kokeiluun. Rumpuja on hyvä soittaa mutta joskus on ihan tervettä vain hakata niitä.

Niin ja jos ihmiset käyttäisivät sen ajan treenaamiseen ja soittamiseen mitä istuvat esim. netissä niin soitot olisi kokonaan toisella mallilla :D Nyt meen nukkumaan, klo:9 aamulla reenaamaan.

Toimistolla on pirun vaikeaa soittaa rumpuja muita häiritsemättä...

Mitä jos kapulat tippuu keikalla! :O tekeekö jengi yleensä mokia keikoilla?Pakkohan ainakin pieniä...!?

Mitä jos kapulat tippuu keikalla! :O tekeekö jengi yleensä mokia keikoilla?Pakkohan ainakin pieniä...!?
 
Viimeksi en reagoinut mitenkään. Otin uuden kapulan ja jatkoin soittoa.
Se meni sen verran jouhevasti, että moni ei varmaan edes huomannut koko hommaa, vaikka kapula sinkoili takavasemmalle ;). Tai mistäs minä tiiän. Olen joskus myös harjoitellut kapulan tiputtamistakin, tai oikeastaan sitä uuden käyttöön ottoa. Oleellista on se, että käytössä olevalla kädellä pystyy pitämään biitin yllä samalla, kuin ottaa uutta kapulaa tilalle. Kaksikätisyys auttaa tässä hommassa, heh.

Mitä jos kapulat tippuu keikalla!
 
Enemmän pelottais sooloa vetäessä.

Tekeekö jengi yleensä mokia keikoilla?
 
Vielä en ole kuullut yhdestäkään muusikosta, joka ei olisi joskus tehnyt virheitä.

Mitä jos kapulat tippuu keikalla! :O tekeekö jengi yleensä mokia keikoilla?Pakkohan ainakin pieniä...!?
 
LZ:n Rock'n'roll:han alkaa rumpuintrolla ja vedin siihen alkuun vielä sellaisen über-nopean tomifillin, jonka lopuksi tietysti kapula katsomoon. Komppi alkoi ilman haikkaa. Vaikutti kuulemma tahalliselta se kapulan heitto.

Jos soittaminen on maistuu ja kivaa on niin pitääkö sitä odotella jonkin aina soittamisien välissä, jotta kehittyisi paremmin? Jos on kivaa niin eiköhän sitä voi ihan hyvin soitella ja tuskin siitä niin hirveesti haittakaan on.
 
Näin.

Jos soittaminen on maistuu ja kivaa on niin pitääkö sitä odotella jonkin aina soittamisien välissä, jotta kehittyisi paremmin? Jos on kivaa niin eiköhän sitä voi ihan hyvin soitella ja tuskin siitä niin hirveesti haittakaan on.
 
Kuulostaa tutulle. Meikäläinen ei mitään ihme juttuja nykyään oikeastaan edes treenaa, lähinnä pidän soittotatsia yllä ja koitan saada soitosta jämäkämmän kuuloista ja rennompaa. Joskus tulee sitten erikoisempiakin harjoituksia tehtyä, mutta pääasiassa soittelua ja kotona mätkin jonkunverran paradiddlejä.
 
Ja sanokaa nyt mitä sanotte, mutta minusta metallin soitossa ainakin semmoinen tietty kohellus ja kaistapäisyys on vain plussaa, tuo omanlaistaan fiilistä siihen musiikkiin. Ei tietenkään toimi kaikenlaisessa metallissa, mutta ainakin noissa humppakomppijutuissa vallan hyvin.

Joo pitäis pohdiskella jossain välissä mitä tekisi sellaisessa tilanteessa jos kapula lentää "katsomoon".Pitäisi pysytellä rauhallisena ja antaa vaikutelma että näinhän mä teen aina se kuuluu juttuun.Tuo "vaikutti tahalliselta" on aika hyvin!Jotain tollasta...Että heittää toisenki pois heti perään ja ottaa uudet tilalle antaen vaikutelman että ne oli paskat.Jollain tempulla höystettynä... :)
 
Tullut nyt hyvin kommenttia tohon treenimäärään.Yhteenvetona voisi todeta että jokainen treenaa niinkuin parhaaksi näkee 1 koska kaikki ovat erillaisia 2 koska soitto ei saa olla liian vakavaa muuten siitä menee maku ja jos nyt jotain "tosimies..." juttuja niin ne voi unohtaa (ehkä sitten huipulla) 3 soittamiseen ei voi luoda mitään kaavaa näiden takia.Minäkin olen lukenut rumpalista joka soittaa 8h päivässä.Hän ei sitä kyllä kehunut kummemmin...
 
Varmasti niitä mokia on tullut :)
 
joo...

Njuu, onhan noita nähty maailmanluokan bändejäkin, joiden rumpalilla esim. katkeaa kapula kesken keikan. Ei siinä sen kummempia tapahdu, kun rumpali heittää risan pois ja ottaa uuden tilalle. Ja sehän vasta Rock onkin ;).

Niin ja jos ihmiset käyttäisivät sen ajan treenaamiseen ja soittamiseen mitä istuvat esim. netissä niin soitot olisi kokonaan toisella mallilla :D Nyt meen nukkumaan, klo:9 aamulla reenaamaan.
 
Älä muistuta.

Mulle sattu kauan sitten semmonen juttu että onnistuin keikalla lipsauttaa mun kaikki kapulat mukaanluettuna varakapulat lavan edustalle, ja kaikki yhen biisin aikana. Olihan niitä sitten kesken biisin mukava noukkia sieltä.
 
Munk harjoittelu on aika pitkälti vaan jammailua sähkörummailla joko cd:n tai klikin kanssa. 5 x puoltoista tuntia. Tietty tulee aina sillon tällön tehtyä jotain paradidle juttua mut aikan vähän. Monesti sitten soittelen peruskomppia ja keskityn sitten analysoimaan sitä mikä siinä mättää..