Rummut: rumpukamat ›

Ei näköjään porukat oikein tunnu pitävän uudesta mallista. Minusta se on kyllä paremman näköinen kuin vanha. Parempi tosin olisi jos saisi valita jomman kumman oman mielen mukaan.

Tervehdys kaikille, muutama selventävä asia koskien sekä meidän uutta SF-virityspesäämme, että puulajeista ja koivun / vaahteran eroista käytyä keskustelua.
 
Uuden virityspesän käyttöönottoon liittyy myös pieni muutos Kumujen rungoissa, eli olemme vielä hiukan ohentaneet niitä. Koska vanhat pesät omaavat pienen "foot printin" eli kosketuspinnan, muodostuisi niitä käyttämällä runkoon tarpeettoman suuri stressi varsinkin tiukoissa virityksissä ja tällä olisi jo vaikutusta myös soundiin.
Uusi SF-pesä on tavallaan optimaalinen vaihtoehto käytettäväksi erittäin ohuissa rungoissa, jos ei haluta käyttää tube lugeja tai perinteisiä yksittäisiä pesiä. Tällaisella mallilla virityksen veto ja stressi rummun runkoon on kaikkein vähäisin ja seurauksena on mahdollisimman puhtaasti soiva rumpu.
Tietääkseni samanlaista ideaa (HiTension pesä, joka ei koske koko pituudeltaan runkoon) ei ole aiemmin ollut.
 
Makuasioistahan ei tunnetusti parane kiistellä, kauneus on katsojan silmissä. Virityspesien kohdallakin on taiteiltava kestävyyden, käytännöllisyyden ja luotettavuuden kanssa. Livenä uudet SF-pesät ovat kyllä vakuuttavan näköiset, vaikka itse sanonkin.
 
Uusi virityspesä on yhdessä entisestään ohentuneen rungon kanssa suuri edistysaskel ja uniikki ratkaisu rumpujen maailmassa tällä hetkellä.
 
Koivusta, vaahterasta ja yleensäkin puusta: on olemassa yleisiä "totuuksia", mutta siltikin puu jaksaa aina yllättää: yleisesti tunnetut asiat voivat olla päinvastoin. Ei taida kannattaa sanoa, että koivu on kovempaa kuin vaahtera. Eikä että vaahtera on kovempaa kuin koivu. Sillä molemmat ovat mahdollisia. Pitää ottaa huomioon, missäpäin maailman pituus- ja leveysasteita kyseinen puu on kasvanut, millainen on maaperä, minkä ikäinen puu, mikä on puun tarkka laji, koska se on kaadettu ja kuinka kuivattu jne.
Olen toiminut soitinrakentajana 80-luvun alusta ja korkealuokkaista, soitinpuuksi tarkoitettua vaahteraa, mahonkia, leppää, saarnea, ruusupuuta, ebenpuuta ja koivua on tullut koputeltua. Siksi puu on niin kiehtova materiaali, koska kahta samanlaista kalikkaa ei ole. Tiedetään, että pohjoisesta Lapista voi löytyä koivua, joka on merkittävästi kanadalaista vaahteraa tiukempaa...
 
Koivurumpujen markkinointisloganeissa maailmalla on ollut aika hauskoja, joskus päinvastaisia lausahduksia. Olen viime vuosina tullut johtopäätökseen, että yhtä tärkeää kuin mistä materiaalista rumpu on tehty, on MITEN se on tehty.
Jos puhuttaisiinkin aina esim. tomeista, joiden seinämäpaksuus olisi vaikka 7 mm ja viilukerroksia olisi 6 (6 ply) ja sitten määriteltäisiin tarkka puulaji: silloin voitaisiin tehdä vertailevat johtopäätökset ja sanoa että vaahterarumpu on esimerkiksi lämmin ja soiva, koivurumpu on kova ja vähemmän soiva. Mutta eiväthän ne ole kaikki rummut samanlaisia.
Siksi varonkin itse enää yleistämästä tässä asiassa, sillä kokemus on opettanut. Rummun soundin syntymiseen on aika monta osatekijää.
 
Kumujen soundi on saanut monet epäilemään niiden valmistusmateriaalia. Ja "salaisuus" on juuri tuo erittäin ohut runko 100% koivua, nykyisin n. 3,6 mm ja 4 ply. Ohut runko tuo sen lämpimyyden ja matalan soinnin, jota ei yleensä koivurummuissa ole ollut. Mutta tällaisella runkorakenteella ei kukaan muu rumpuja olekaan tehnyt. Ja tarpeellinen atakki ja sopiva soinnin pituus on myös koivun ansiota.
 
Kumuihin on löytynyt todella toimiva konsepti ja uusi, vieläkin ohuempi runkorakenne yhdessä SF-virityspesien kanssa vie suomalaisia käsintehtyjä rumpuja pienin askelin maailmalle, seuraavan kerran Frankfurtin MusikMesseille 6. - 9- 4. 2005.
 
Ystävällisin terveisin,
 
Kumu-Pekka

Mutta onko niissä sitten käytännössä eroa tuohon japanilaistoteutukseen. Yhtä lailla niissä on periaateessa yksinkertainen virityspesä, joka on sitten yhdistetty toisen pään pesään putkella tai ehkä tarkemmin sanoen kromiprofiililla.
 
Se on putkea noissa Hiliteissa ja Designereissa. Forcessa oli se takaa avoin "kromiprofiili". Sellainen kromiprofiilihan (tosin ilman kromausta) oli samaan aikaan Pearlin Exporteissa.HT ulkonäkö ilman sitä etua, jonka piti tuo toteutus sen aikaisen filosofian mukaan tulla.

.HT ulkonäkö ilman sitä etua, jonka piti tuo toteutus sen aikaisen filosofian mukaan tulla.
 
No tätä minä takaa hain. Kiitos.Phhuuh.

...Kumuihin on löytynyt todella toimiva konsepti ja uusi, vieläkin ohuempi runkorakenne yhdessä SF-virityspesien kanssa vie suomalaisia käsintehtyjä rumpuja pienin askelin maailmalle, seuraavan kerran Frankfurtin MusikMesseille 6. - 9- 4. 2005.
 
Ystävällisin terveisin,
 
Kumu-Pekka
 
jeh. tämä oli hyvä ja selventävä kirjoitus, kiitoksia.
pitääkin tulla tervehtimään sua sitten saksassa, ja katsastamaan nuo uutuudet oikein kunnolla läpi!

Tietääkseni samanlaista ideaa (HiTension pesä, joka ei koske koko pituudeltaan runkoon) ei ole aiemmin ollut.
 
http://www.tamadrum.co.jp/world/pro … ucts/drum_kit/superstar/index.html# ja sieltä sound bridge hi-tension lug. Kumpi ehti ensin? Noitakaan ei ole monta viikkoa vielä ollut myynnissä.
 
Ohuet koivurungot = matala ja lämmin soundi. Tämän allekirjoitan täysin. Uudet Kumut ovat varmasti vieläkin ohuemmat ja lämpimämmät kuin nuo vanhat ysitonniseni. Se on kai sauna sitten.

Miän vainille kiitos, en ollut tuota Taman pesää nähnytkään. Siitähän pitääkin plokata hyvää lontoonkielistä mainostekstiä omaan tarkoitukseen!
 
Mutta on noissa lugeissa silti melko suuri ero verrattuna meidän SF-pesään, sillä kosketuspinta Tamoissa on molemmissa päissä perinteisen lugin kokoinen, pikkutomissa ei sitä vapauttavaa vaikutusta pääse oikein tapahtumaan. SF-lugissa kosketuspinta on samaa luokkaa tube lugin kanssa.
 
Kumu-Pekka

Koskas muuten Pekka meinaat Kumujen kanssa suunnata Amerikan maalle NAMM -messuille? Onko suunitelmissa?

Tuo Kumu-Pekan pointti tuosta rumpujen erilaisuudesta ja siitä miten rumpu on tehty oli todella hyvä. Tyhmäähän se on tuijottaa sokeasti runkomateriaalia ja todeta että "tuo on sellainen ja tuo toinen taas tuollainen". Tässä kun nyt olen uusia rumpuja talven aikana kytännyt vakavissani niin olen ollut vakuuttunut siitä että seuraava satsi on vaahteraa(ja sonoria). Kaikki koivusetit joilla on tullut soitettua ovat minusta tuntuneet aina "hyökkääviltä" juuri tuon koivun kovan soundin takia. Nyt en ole enää ollenkaan niin vakuuttunut asiasta. Olen ruvennut kiinnittämään enemmän huomiota juuri rungon ominaisuuksiin ja tuo Kumun ohut runko saattaa olla vastaus myös minun "ongelmaan".
Jossain vaiheessa täytynee tehdä pieni retki tuonne Hämeenlinnaan Kumuja testaamaan jotta saisi asiaan jonkinlaisen selvyyden. ;)

Jossain vaiheessa täytynee tehdä pieni retki tuonne Hämeenlinnaan Kumuja testaamaan jotta saisi asiaan jonkinlaisen selvyyden. ;)
 
Hyvä Paas, suosi kotimaista.
 
Itteekin nyppii, kun luulin Kumuja paljon kalliimmiksi mitä ne onkaan. Olisi noiden tamojen hinnalla saanut Kumutkin. No, ei tamat huonot ole, mutta kyllä Kumu nimenäkin kuulostaa paljon hienommalta, kuin Tama.

...Kumuihin on löytynyt todella toimiva konsepti ja uusi, vieläkin ohuempi runkorakenne yhdessä SF-virityspesien kanssa vie suomalaisia käsintehtyjä rumpuja pienin askelin maailmalle, seuraavan kerran Frankfurtin MusikMesseille 6. - 9- 4. 2005.
 
Ystävällisin terveisin,
 
Kumu-Pekka
 
Hyvin selventävä kirjoitus, niin Kumun uusista lugeista, kuin puulajeista/soitinmateriaaleista. Hienoa että palstalle saa oikean asiantuntijankin näkemystä.
 
Noista lugeista puheenollen, itselläni on Mapexin vaahteravirveli (valmistettu ilmeisesti 90-luvun puolella, kenties jopa alkupäässä), jossa on ainakin omien havaintojeni mukaan juuri tuollaiset high-tension lugit jotka ovat rummun rungossa kiinni vain kahdesta kohtaa. Ylhäältä ja alhaalta pienillä ruuveilla.

NAMM ei ole vielä tullut ajankohtaiseksi, ehkäpä tulevaisuudessa. Rapakon takana on markkinat niin suuret, että voisi stressi kasvaa turhan suureksi, jos kysyntää alkaisi tulla. Käsityöläisyys ja yksilölliset rummut ovat kuitenkin minulle se pääasia, joten liukuhihnaa en ole hetimiten tänne asentelemassa. Ja toisaalta, tällä hetkellä on euron ja dollarin suhde melkoisen huono heikäläisille, täkäläiset tuotteet ovat todella arvokkaita sinne rahdattaessa.
 
On totta, että virveleissä on käytetty erilaisia versioita HiTension-lugeista jo kauan sitten ja se perinteinen tube lug on ollut suosittu vuosikymmeniä. Virvelissä saattaa olla tiukassa vireessä TODELLA kova veto virityspesiin, joten yksittäiset, pienet pesät eivät ole yleensä hyvä ratkaisu, ainakaan ohutrunkoisissa puu-, metalli- tai muovirummuissa. Pahimmissa tapauksissa ruuvit ovat tulleet rungosta läpi, tai runko on ainakin vääntynyt.
No, yleisin virvelin virityspesähän on yksiosainen, molemmista päistä viritettävä malli, joka tasaa virityksen jännityksen.
 
Kumu-Pekka