Rummut: rumpukamat ›

Sama täällä...
 
Uusi Stage Custom on kyllä aika voittaja. Rungot ovat 100% koivua ja niissä on yksinkertainen ja toimiva look.
 
Taitaa lähteä vanhat Stage Customit vaihtoon, kunhan koivuversiot rantautuu tänne joskus. Toivottavasti hinta ei pomppaa luokkaa korkeammalle uuden materiaalin myötä.
 
Ja kiitokset linkeistä, helpotti GASia ihan tosi paljon.
 
E: En tykkää rummuissa
 
a) vihreästä väristä
b) sparklesta
 
mutta: http://entertainment.webshots.com/photo/2644576670047495264DYQZbs
 
Antaisin.

Jaa-a, kyllä olis hieno päästä seikkailemaan noille messuille joskus. Kuvien läpikyyläämisen ja Anniversary-Gretschien ihailemisen jälkeen jään eniten odottamaan noita Pearlin uusia tripod/flatbase -ständejä. Loistava ja asettelua helpottava keksintö, kuten kuvateksteissä jo todettiinkin.
 
Innolla vaan odottelemaan markkinoille saapumista.. Laittaspa vielä sopivaan hintaan.
 
E: ai kato näkyyhän nuo ständit jo SMI:n hinnastoissa.

Pakkohan se on markkinointiin panostaa että saa keskinkertaiselle merkille näkyvyyttä ja menekkiä. :)
 
Niin... Rhythm-lehdessä on nykyään "Buyer's guide"-sivut lehden lopussa. Osastolla Custom Designer Kits DW Collector's series ja Pearlin Masterworks saavat täydet viisi tähteä. Näiden perässä tulee sitten muuan Sonor SQ2 neljällä tähdellä. Mutta eihän ne engelsmannit mistään mitään tiedä. Luulevat vaan. Eihän sieltä ole koskaan tullut mitään hyviä bändejäkään ;) Se on vaan täällä Suomessa missä me asiantuntijat tiedetään mikä on hyvää ja mikä ei...

Niin... Rhythm-lehdessä on nykyään "Buyer's guide"-sivut lehden lopussa. Osastolla Custom Designer Kits DW Collector's series ja Pearlin Masterworks saavat täydet viisi tähteä. Näiden perässä tulee sitten muuan Sonor SQ2 neljällä tähdellä. Mutta eihän ne engelsmannit mistään mitään tiedä. Luulevat vaan. Eihän sieltä ole koskaan tullut mitään hyviä bändejäkään ;) Se on vaan täällä Suomessa missä me asiantuntijat tiedetään mikä on hyvää ja mikä ei...
 
Lehtien arvostelijoiden puolueettomuutta pitäisin kyllä hieman kyseenalaisena. Ja mielipiteitä on moneen junaan. En väittänyt Pearlin tuotteita huonoiksi, kunhan nyt ilmaisin mielipiteeni ehkä hieman turhan provosoivaan sävyyn. ;) Kommentillani viittasin lähinnä siihen miltä tuo Pearlin toiminta minun silmissäni näyttää. Agressiivista mainontaa ja endorsereiden metsästystä, jotta jotenkin saataisiin niitä kamoja tuotua esille.
 
Älkää ottako liian vakavasti. Ja tähän vielä yksi hymiö ettei kukaan vedä liian piukkaan hernettä sieraimeen. =)

Lehtien arvostelijoiden puolueettomuutta pitäisin kyllä hieman kyseenalaisena. Ja mielipiteitä on moneen junaan. En väittänyt Pearlin tuotteita huonoiksi, kunhan nyt ilmaisin mielipiteeni ehkä hieman turhan provosoivaan sävyyn. ;) Kommentillani viittasin lähinnä siihen miltä tuo Pearlin toiminta minun silmissäni näyttää. Agressiivista mainontaa ja endorsereiden metsästystä, jotta jotenkin saataisiin niitä kamoja tuotua esille.
 
Älkää ottako liian vakavasti. Ja tähän vielä yksi hymiö ettei kukaan vedä liian piukkaan hernettä sieraimeen. =)
 
Kuka muuten on puolueeton arvostelemaan rumpuja tai oikeastaan yhtään mitään?
 
Olisi mielenkiintoista lukea tuo juttu. Minkäköhänlaiset arvostelukriteerit ovat olleet tuossa vertailussa? Sonor ei nyt ainakaan juuri mitään custom-viimeistelyjä harrasta, joka kyllä on oikeastaan aika ihmeellistä SQ2-sarjan hintaluokassa.
 
Itsekään en juurikaan Pearlin tuotteiden tunnelmasta - jotain luotaantyöntävää siinä on. Saattaa johtua hyvinkin juuri siitä imagosta, joka Pearlille on luotu. Se on aivan liian räikeä, tungetteleva ja trendikäs. Itselläni oli tosin yhdessä vaiheessa Pearlin MMX-setti. Settinä se oli hyvä, mutta soittaessa en saanut setistä tarpeeksi hyvää tunnelmaa irti.

Kuka muuten on puolueeton arvostelemaan rumpuja tai oikeastaan yhtään mitään?
 
Ei se kovinkaan helppoa kyllä ole. Jokaisella kun on taustalla omat vaikuttimensa, halusi tai ei.

Sonor ei nyt ainakaan juuri mitään custom-viimeistelyjä harrasta, joka kyllä on oikeastaan aika ihmeellistä SQ2-sarjan hintaluokassa. Kurkkaa www.sonor.de ja sieltä ne SQ2-setinrakennus sivut. Loppumaton suohan tuo on kustomoijan kannalta.

Kurkkaa www.sonor.de ja sieltä ne SQ2-setinrakennus sivut. Loppumaton suohan tuo on kustomoijan kannalta.
 
Onhan tuolla vähän turhiakin valinnaisuuksia. Tarkoitin lähinnä rummun pintaa - viimeistelyä. Vaihtoehdot siinä ovat kovin rajalliset toisin kuin oikeastaan lähes jokaisella muulla lippulaivasetillä.
 
Ei se kovinkaan helppoa kyllä ole. Jokaisella kun on taustalla omat vaikuttimensa, halusi tai ei.
 
Tätä juuri hainkin. Kuinka siis määrittelet puolueettoman tässä tapauksessa? Kuka on oikea ihminen arvostelemaan?

Onhan tuolla vähän turhiakin valinnaisuuksia. Tarkoitin lähinnä rummun pintaa - viimeistelyä. Vaihtoehdot siinä ovat kovin rajalliset toisin kuin oikeastaan lähes jokaisella muulla lippulaivasetillä.
 
Onhan monella valmistajalla lippulaivasarjassaan rajallinen määrä vaihtoehtoja viimeistelyn suhteen.
 
Tätä juuri hainkin. Kuinka siis määrittelet puolueettoman tässä tapauksessa? Kuka on oikea ihminen arvostelemaan?
 
Jokaisen tulisi mahdollisuuksien mukaan yrittää päästä testaamaan/vertailemaan itse. Tämä ei valitettavasti ole aina mahdollista. Rumpulehden arvostelijan lausunnoille en kuitenkaan laita kovinkaan suurta painoarvoa. Koska en voi mitenkään tietää millaisia kytköksiä tällaisella kaverilla on tai ei ole mihinkin valmistajaan.

Onhan tuolla vähän turhiakin valinnaisuuksia. Tarkoitin lähinnä rummun pintaa - viimeistelyä. Vaihtoehdot siinä ovat kovin rajalliset toisin kuin oikeastaan lähes jokaisella muulla lippulaivasetillä.
 
SQ2-setin saa minkälaisella viimeistelyllä ja värillä tahansa, kunhan se on vain Sonorin toteutettavissa. Eli Sonor TEKEE Custom-viimeistelyjä, kuten se on tehnyt jo Designerin prototyyppi-sarjan, Drum Designin ajoista. Tämäntyyppisen itse hyvin vahvasti suunniteltavan sarja idean on sitten esim. DW pöllinyt, kuten pöllivät cross laminated ja vertical grain-tekniikatkin.
 
Tätä juuri hainkin. Kuinka siis määrittelet puolueettoman tässä tapauksessa? Kuka on oikea ihminen arvostelemaan?
 
Esim. Rhythm-lehden arvosteluihin luottaisin yhtä paljon, kuin saman maan PC-Gameriin tai Jenkkiläiseen Modern Drummeriin. Rhythmissä ja esim. PC-Gamerissä arvostelun tulos korreloituu suoraan lehdestä ostetun mainostilan kanssa. Modern Drummerissa taas melkeinpä tuote kuin tuote kehutaan, ehkä joku yksi pieni negatiivinen asia saattaa löytyä.

Tämäntyyppisen itse hyvin vahvasti suunniteltavan sarja idean on sitten esim. DW pöllinyt, kuten pöllivät cross laminated ja vertical grain-tekniikatkin..
 
Mun tietääkseni ristiin on laminoitu vaneria rumpuihin iät ja ajat. Mutta kai se on uskottava että saksalaiset ne senkin on ekana kekkassu. Tuohon vertical grainiin en osaa muuta sanoa, kun että jos ovat pöllineet niin hyvä niin, koska ainakin mua ne miellyttävät.
 
Niin ja miten Dw on jotenkin erikoisen customoitava rumpumerkkinä? Mun mielestä niillä ei sen enempää valinnanvaraa rungon paksuuksissa ja syvyyksissä tai viimeistelyssä kuin esim. Tamalla tai Pearlilla jne...

Vaihtoehdot siinä ovat kovin rajalliset toisin kuin oikeastaan lähes jokaisella muulla lippulaivasetillä. Kyllä sinä et yhtään enempää voi olla väärässä. Jos sulla laskupäätä riittää, niin laske kaikki kombinaatiot. Niitä on tuhansia. Oletko puusilmillä niitä sivuja katsellut? Ja laita toki se valmistaja, jolla vaihtoehtoja on enemmän.
 
Mutta kai se on uskottava että saksalaiset ne senkin on ekana kekkassu. Tuohon vertical grainiin en osaa muuta sanoa, kun että jos ovat pöllineet niin hyvä niin, koska ainakin mua ne miellyttävät. Saksalaiset ne on keksiny. Jos vaikka USA:ssa olisivat asuneetkin. Mutta kuka keksi vanerin? Yleensä vanhemmat rungot ovat vanerista käännetty ja viistosaumaan (limisauma) liimattu. Sitten vahvikerenkaat sissään...
 
Olisikohan se ollut Gretsch, kun lanseerasi vahvikerenkaattomat rungot, jotka oli muotissa liimattu sylinterin muotoon jo alunperin?

Mutta kai se on uskottava että saksalaiset ne senkin on ekana kekkassu.
 
Tämä on nyt Gestapon asia, senkin loksunokka! Sonor macht frei.

Esim. Rhythm-lehden arvosteluihin luottaisin yhtä paljon, kuin saman maan PC-Gameriin tai Jenkkiläiseen Modern Drummeriin. Rhythmissä ja esim. PC-Gamerissä arvostelun tulos korreloituu suoraan lehdestä ostetun mainostilan kanssa. Modern Drummerissa taas melkeinpä tuote kuin tuote kehutaan, ehkä joku yksi pieni negatiivinen asia saattaa löytyä.
 
Modern Drummeria en ole itse ostanut sen jälkeen kun huomasin tämän saman asian. Hollströmmin Mika on tästä huomauttanut aikaisemmin. Ja aivan oikein. Rhythm-lehdessä ollaan kuitenkin minun mielestä hieman objektiivisempiä. Vaikka siellä luultavasti toimii samanlaiset lait kuten USA:ssakin.
Eihän se nyt mikään yllätys olisi jos englantilaiset tieten tahtoen haluaisivat hiukan näpäyttää sakemanneja...? Meidän Premier on kyllä parempi... ;) High-end seteissä tunnearvo on tärkeä (tärkein?) tekiä.
Omistaisin mielellään Pearlin Masterworks-setin. Tai Sonorin SQ2 tai Designer-setin. Olen aivan vakuuttunut siitä että esim. Sonor osaa tehdä hyviä rumpuja. Mika H. on tästä suurin "syyllinen" ;) Mutta yhtälailla olen vakuuttunut siitä että Pearl osaa tehdä erittäin korkealaatuisia rumpuja. Olen nimittäin omistanut riittävän monta Pearl-settiä että tietäisin asiasta jotain.

Itselle tulee DW:stä ekana mieleen ne kaiken maailman exotic-puuviilut ja graafiset kuviot (liekit, pääkallot, tribaalit jne. ). Noita kuvioita näkee yleensä vaan amerikkalaisten rumpupajojen seteissä. En kyllä osaisi kuvitella jotain liekkejä esimerkiksi Sonorin high-end settiin. Kun taas ne liekit sopii paremmin DW:N imagoon ja näyttää sen setissä ihan hyvältä. Kumma juttu, kellään samanlaisia ajatuksia?
 
Kun taas Sonorista tulee ensimmäisenä mieleen se aina yhtä hyvännäköinen visakoivuviilu (ehkä tullut kuolattua liikaa sonorlitejen perään.. ). Tarkemmin kun tutkailin nuita SQ2 setin customointi mahdollisuuksia, niin niitähän on aivan järkyttävä määrä : ) Vaikeata olisi jos "joutuisi" SQ2 setin tilaamaan :) Lähinnä siis noiden eri mahdollisuuksien takia.
 
Tamalla taitaa olla vähiten customointi mahdollisuuksia noissa Starclassiceissa? Esim värin joutuu valitsemaan valmiista vaihtoehdoista. Sonorilla ja DW:llä saa itse valita mieleisensä värin, kunhan siitä löytyy malli jostain värikartasta. Näin olen sen ymmärtänyt, korjatkaa jos puhun täyttä paskaa :) Myöskään pintaviilua ei voi starclassiceihin muuttaa. Eli se on se sama kuin koko muu runkokin (vaahtera, bubinga tai koivu/bubinga). Tosin tamalta ilmestyy aina silloin tällöin ns. limited edition settejä, mutta niitä siis valmistetaan aina vain rajattu määrä. Esimerkkinä tuo uusi Warlord Spartan kit. Eli jälkeenpäin niitä on turha tehtaalta kysellä.
 
Kyllä nuita vaihtoehtoja jokamerkin high-end seteistä löytyy ihan riittämiin, mutta Sonor vie voiton eri vaihtoehtojen lukumäärässä.

Ihan huvikseni listasin esimerkiksi 12" tomin eri vaihtoehtoja. Tomeissa vaihtoehtoja on vähemmän, kuin bassorummuissa.
 
7 syvyyttä
4 pintamateriaalia
4runkopaksuutta
18 puolikiiltävää viilupintaa
18 kiiltävää viilupintaa
6 fadea
6 "Solid"-väriä
5 sparkle fadea
9 sparklea
6 muovipinnoittetta
180 RAL-väriä (mutta kaikki värikartalta löytyvät käyvät)
3 hw-pinnoitetta (kaikki erikseen valittavissa vanteille, lugeille ja kiinnikkeille)
4 logovaihtoehtoa
6 viritysruuvivaihtoehtoa
2 kalvoa
 
Kuka laskisi kaikki kombinaatiot? Miljoonia kuitenkin.

Ihan huvikseni listasin esimerkiksi 12" tomin eri vaihtoehtoja. Tomeissa vaihtoehtoja on vähemmän, kuin bassorummuissa.
.
.
.
Kuka laskisi kaikki kombinaatiot? Miljoonia kuitenkin.
 
Kuten jo aikaisemminkin myönsin, vaihtoehtoja on. Minua kuitenkin häiritsee se, ettei mikään, mikä ei tuolta listasta löydy, ole mahdollista. Kaikessa muussa on varmasti tarpeeksi valinnan varaa paitsi rumpujen pinnoissa.
 
Liukuvärjäyksistä pitävät ostajat ovat aika heikoilla, koska nuo Sonorin liukuvärjäykset ovat aikalailla poikkeuksetta kauhean näköisiä. Joku voisi vaikka haluta jonkinlaista liukuvärjäystä jonkin jalopuuviilun pintaan. Joku toinen voisi taas yksinkertaisen puuvahapinnan ilman mitään erikoista puuviilua. Näitä vaihtoehtoja Sonor ei tarjoa.
 
Esim. Rhythm-lehden arvosteluihin luottaisin yhtä paljon, kuin saman maan PC-Gameriin tai Jenkkiläiseen Modern Drummeriin.
 
Aivan. Ei se lehtiarvostelija tiedä yhtään paremmin kuin Sinä, Hollmi tai kukaan muukaan, joka on rumpujen kanssa hiukan enemmän touhunnut.

Kuten jo aikaisemminkin myönsin, vaihtoehtoja on. Minua kuitenkin häiritsee se, ettei mikään, mikä ei tuolta listasta löydy, ole mahdollista. Kaikessa muussa on varmasti tarpeeksi valinnan varaa paitsi rumpujen pinnoissa.
 
Liukuvärjäyksistä pitävät ostajat ovat aika heikoilla, koska nuo Sonorin liukuvärjäykset ovat aikalailla poikkeuksetta kauhean näköisiä. Joku voisi vaikka haluta jonkinlaista liukuvärjäystä jonkin jalopuuviilun pintaan. Joku toinen voisi taas yksinkertaisen puuvahapinnan ilman mitään erikoista puuviilua. Näitä vaihtoehtoja Sonor ei tarjoa.
 
Luitko mitä kirjoitin? Tässä muistinvirkistykseksi:
 
"SQ2-setin saa minkälaisella viimeistelyllä ja värillä tahansa, kunhan se on vain Sonorin toteutettavissa. Eli Sonor TEKEE Custom-viimeistelyjä, kuten se on tehnyt jo Designerin prototyyppi-sarjan, Drum Designin ajoista."
 
Eli Sonor tekee mitä tahansa, mikä vain on heidän tehtaassaan mahdollista toteuttaa. Customrummut onnistuvat, ja esim. bubinga-viilun päälle saa liukuvärjäyksen niin halutessaan.
 
Itse olisin saanut bunbingaviiluisen Designer-setin mustalla burstilla Drumsonlyltä. Sanoivat, että ei mitään ongelmaa toteuttaa tämänkaltaista settiä.
 
Aivan. Ei se lehtiarvostelija tiedä yhtään paremmin kuin Sinä, Hollmi tai kukaan muukaan, joka on rumpujen kanssa hiukan enemmän touhunnut.
 
Tämä on aivan totta, sitä en kiistäkään, mutta virallisilta julkaisuilta odottaisi kuitenkin jonkinlaista objektiivisuutta. Tosin mikä on objektiivista, onkin sitten ihan eri asia.
 
Mun tietääkseni ristiin on laminoitu vaneria rumpuihin iät ja ajat. Mutta kai se on uskottava että saksalaiset ne senkin on ekana kekkassu. Tuohon vertical grainiin en osaa muuta sanoa, kun että jos ovat pöllineet niin hyvä niin, koska ainakin mua ne miellyttävät.
 
Aivan totta, ja silti Sonor ja DW kuulostavat aivan erilaisilta. Mikäpä siinä, hyvä vaan, että on monia varteenotettavia vaihtoehtoja.
 
High-end seteissä tunnearvo on tärkeä (tärkein?) tekiä.
 
Niinpä, erittäin subjektiivista ja tunnepitoista jauhantaahan tämä on. Vähän sama juttu, kuin automerkkien kanssa. Joku pitää vaikkapa BMW:n M3:sta, toinen taas Chevrolet Corvette Stingraystä. Jälkimmäinen on muuten maailman kaunein auto (vm. n. -68-74), siitä ei kiistellä.;)
 
Kuitenkin mielestäni Sonor saa syyttää vain itseään siitä, että se meinasi 90-luvulla tipahtaa muiden suurten valmistajien kelkasta. Sonor piti liian tiukkaan vanhasta High-End-maineestaan, kun taas muut puskivat markkinoille toimivia aloittelija-, semipro-, ja prosettejä. Toinen asia, missä Sonor on pahasti muita jäljessä, on markkinointi. Pearl on onnistunut saamaan loistavasti jalansijaa juuri tehokkaan ja tarkasti suunnitellun ja suunnatun markkinoinnin ansiosta.

Kuka laskisi kaikki kombinaatiot? Miljoonia kuitenkin.
 
Tulos on 1,828,497,162,240 -- siis melko lähellä kahta biljoonaa.

Tämä on aivan totta, sitä en kiistäkään, mutta virallisilta julkaisuilta odottaisi kuitenkin jonkinlaista objektiivisuutta. Tosin mikä on objektiivista, onkin sitten ihan eri asia.
 
Tähän puuttuen, objektiivisuus arvostelussa on aina hankala asia. Arvostelu perustuu aina loppupeleissä jonkun mielipiteeseen, ja mielipide on - yllätys yllätys - arvostelun kirjoittajan. Arvostelussa ei voi olla 100% objektiivinen, koska johonkin sen arvostelun on perustuttava. Jos arvostelijaa ei jokin rumpu miellytä mutta sinua miellyttää, mitäs sitten. Senhän tietää kuinka paljon mielipiteitä maailmaan mahtuu.
 
Jos minua häiritsisi aina kun minun mielestäni hyvä CD, elokuva, auto, tai rumpu haukutaan lyttyyn, pitäisi lopettaa kaikkien kirjoitusten lukeminen. Myös tämän foorumin.