Rummut: rumpukamat ›

Konesoitosta siis groove puuttuu.
 
Squarepusher. Jos ei muuta, niin ainakin pääsee todella lähelle.

Jörkki on melko mestari niitten kannujensa takana.
 
Kompsista! Se kaveri tietää mitä tekee ja miten tekee. Tyylillä tottakai!

Hmm, ajattelinkohan minä juuri väärinpäin. Mietin sitä, että jos soittaa aksentteja tahi rytmiä muilla kroppansa jäsenillä ja oikealla kädellä tahdittaa koko homman. Jos tämä oikea käsi heittää, niin siitä on groove gaugana. Eli se groove perustuu juurikin tuon tahtia antavan jäsenen toimintaan.
 
Toki on totta, että joku "blasse" ei oikein kuvaa sanaa groove yksinään. Mitä minä tuota ratkiriemukasta jyystöä olen kuullut, niin silloin "groove" tulee useimmiten kitarariffistä. Ja kun tätä jatkaa laajemmalle, niin ollaankin kohta tilanteessa, että groove on liian laaja käsite osoitettavaksi yksittäisenä soittimena tai elementtinä bändimusiikissa.
 
Jatkan meditointia...kiireellä.... hmmm...
 
En todellakaan tarkoittanut aksenttia haitsulle vaan sitä pientä nyanssin muutosta, joka tulee osin "luonnostaan" kompissa. Sitä mitä ei voi merkitä nuotteihinkaan... mikä erottaa ihmisen ja koneen.

En todellakaan tarkoittanut aksenttia haitsulle vaan sitä pientä nyanssin muutosta, joka tulee osin "luonnostaan" kompissa. Sitä mitä ei voi merkitä nuotteihinkaan... mikä erottaa ihmisen ja koneen.
 
Porcaron jossain opetusvideossa se näytti, miten juurikin tohon haikan soittoon saa vähän eloa. Se "pumppasi" sen haikkavolyymin kanssa sillai nätisti koko ajan. Kuulosti mainiolta.

Porcaron jossain opetusvideossa se näytti, miten juurikin tohon haikan soittoon saa vähän eloa. Se "pumppasi" sen haikkavolyymin kanssa sillai nätisti koko ajan. Kuulosti mainiolta.
 
Näin. Liian tasaisesti tai liian voimakkaasti soitettuna haitsu ei toimi kovinkaan hyvin.

En todellakaan tarkoittanut aksenttia haitsulle vaan sitä pientä nyanssin muutosta, joka tulee osin "luonnostaan" kompissa. Sitä mitä ei voi merkitä nuotteihinkaan... mikä erottaa ihmisen ja koneen.
 
Aaa-jep. Tottahan tuo. En silti taipuisi siihen, että pelkästään nyanssivaihtelu tuo grooven, vaan se vaatii muutakin kompilta ja kokonaisuudelta. Omalta osaltani ei tähän aiheeseen ole juurikaan lisäämistä. Ei muutaku hyvää groovea kaikille, millä sen sitten teettekin ;)

En todellakaan tarkoittanut aksenttia haitsulle vaan sitä pientä nyanssin muutosta, joka tulee osin "luonnostaan" kompissa. Sitä mitä ei voi merkitä nuotteihinkaan... mikä erottaa ihmisen ja koneen.
 
Näin! Kukas se sanoikaan että se itse musiikki löytyy sieltä nuottiviivojen välistä.

No tää on ainakin totta. Muita oireita, joita olen huomannut kun on kuunnellut hyvää rumpalia ovat muun muassa: Tekee mieli lähtä itsekin soittamaan, tulee kylmät väreet
 
Tässä on hyvä määritelmä, "tekee mieli lähteä itsekin...".
 
Groove syntyy bändin harmoniasta. Kun jokainen bändin jäsen malttaa soittaa sitä biisiä, mieluummin, kuin omaa soitintaan. Siinä punnitaan jokaisen soittajan hyvyys.
 
Vanhassa juurimusassa kuulee usein tempon, melko runsastakin, huojumista. Se ei haittaa, kun koko bändi huojuu. Kuulijalle tulee mukava, keinuva fiilis. Tekee mieli mennä mukaan. Se on groove.

Ddrum, oletkos selaillut hra Paicen sanomisia?:) Ukko sanoo nimittäin juuri tuollain..jos koko bändi huojuu hmmm..."tyylillä" se ei haittaa..no jokseenkin noin. Että se soitto ei saisi olla konemaista.

Vanhassa juurimusassa kuulee usein tempon, melko runsastakin, huojumista. Se ei haittaa, kun koko bändi huojuu. Kuulijalle tulee mukava, keinuva fiilis. Tekee mieli mennä mukaan. Se on groove.
 
Komp.
 
Toinen asia on että mun mielestä biisiä ei pidä pakottaa mihinkään tiettyyn tempoon. Se sopiva tempo sitten syntyy ihan itsestään kun sitä kappaletta soittaa. Se hakeutuu siihen, eikä mun mielestä sitä hakeutumista pidä estää.

Ddrum, oletkos selaillut hra Paicen sanomisia?:) Ukko sanoo nimittäin juuri tuollain..jos koko bändi huojuu hmmm..."tyylillä" se ei haittaa..no jokseenkin noin. Että se soitto ei saisi olla konemaista.
 
Eipä ole herra Paicea tullut luettua. :) Tää perustuu ihan keikoilla tehtyihin yleisöhavaintoihin. Jos bändin kanssa saadaan kunnon syke käyntiin ( ei onnistu aina ), siis semmoinen tajunnantila, jossa ei enää kiinnitä huomiota omaan soittamiseen, vaan antaa virran viedä, niin yleisössä tapahtuu juuri tätä, ikäänkuin mukaantulemista. Kaikki vaan sykkii, huojuu ja heiluu. Tulee tosi upea fiilis ja yleisöltä hienoa palautetta.
 
On toki musaa, jossa pitää olla tarkka timen kanssa, mutta varsinkin juurimusassa se konemaisuus poistaa keinumisen ja sen myötä oikeastaan koko jujun. Toki ko. musa voidaan soittaa tarkasti ja se on hyvää. Jos se taas huojuu tyylikkäästi, niin sekin on hyvää. Mun mielestä tyylikäs huojuminen on parempi, kuin ehdoton tarkkuus.

Hyvä tekniikka ja hyvä rytmitaju vrt. esim Heikki Sandren tai Sakari Löytty.Bernard Purdie myös.On niitä paljon muitakin Jim Keltner Ja Jim Gordon oli kunnes kuoli.

Groove on sellanen mystinen käsite, jota ei oikeen voi pukea minkäänlaiseen määritelmään. tätäkin kun seuraa, niin selvästi tyypeillä on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä groove on. kuka sitten on oikeassa niin jaa-a. itelläni on hyvin tarkka kuva päässä siitä, mikä on ja ei ole groovea. Se, että miten pukea se yksiselitteisiksi sanoiksi onkin sitten aikalailla mahdoton tehtävä. Itse tykkään tehdä linjanvedon toimivan, kulkevan, rullaavan yms soiton ja grooven välille. Esim hevi perinteisessä muodossaan ei minusta groovaa vaikka toimisikin hyvin.

Tässä vaiheessa on ehkä hyvä palauttaa mieleen, mitä sittemmin keskustelusta vetäytynyt nimimerkki jazzmies kirjoitti viime keväänä:
 
Tässä on yksi grooven määritelmä: "hypnoottisesti kuulijan mielenkiinnon vangitseva instrumenttien ja laulun toistuvien kuvioiden yhteisvaikutuksesta syntyvä vaikutelma". (Kivenheimo Pirkka).

Kuulijan meneminen hypnoosimaiseen tilaan rytmin vaikutuksen takia tekee siis groovesta vastaanottajan "ongelman", ei niinkään esittäjän. Groove rajataan yhteissoiton (ja laulun) muodostamaan monikerroksiseen rytmikudokseen, jossa toisto on se juttu. Yksin ei siis voi groovata, vaan svengi on siihen parempi sana. Groovehakuinen yksittäinen esittäjä toimii rytmikkäällä terävyydellään ja muiden rooleja kunnioittavalla ja täydentävällä osuudellaan työtä _muiden saamiseksi kuulostamaan hyvältä_, mitä tuskin voidaan pitää Portnoyn soiton tarkoitusperänä - päinvastoin.

Kuten ketjussa Kosminen kirjoitti, on groove henkimaailman juttu. Se on vähintään totta ja groove onkin henkilökohtainen makuasia, josta voi kiistellä. Mutta kun muistamme soittoroolimme palvelevan musiikin kokonaisuutta, olemme henkimaailmasta astuneet jo konkretiaan. Kuten ddrum54 kirjoitti groovessa on kysymys bändin harmoniasta ja harmonian välittymisestä kuulijalle tempautumalla mukaan bändin ulkojäseneksi. Tähänhän perustuu lähes kaikki Afrikan musiikki, kaikki vispaa, joraa ja läpsyttää. Siellä jos jossakin toistetaan jo itsessän mielenkiintoisia osarytmejä.

hollmi-5:n kommentti neljäsosien painotuksesta ei tee mielestäni kompista yhtään groovaavampaa, päinvastoin sillä silloinhan katoaa viimeinenkin monikerroksisuuden idea. Kutsuisin sitä komppia pikemminkin monorytmikseksi kuin polyrytmiseksi, mikä on merkittävässä roolissa groovea luodessa. Ja kaiken lisäksi haitsupainotus on temposidonnainen asia. Hitaalla tempolla (70-100 bpm) neljäsosapainotus tappaa eteenpäin menon, kun taas nopealla tempolla tasavahvat kahdeksasosat tekevät kompistä hätäisen ja "peruskoulubändimaisen".
 
Linkki kyseiseen keskusteluun:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=30&t=86623

Groovaako Max Roach?

Elvistely ja ja ylenmääräinen fillailu tosiaan rikkoo biisin palasiksi.
...
Sami Kuoppamäen rumpalointi on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten rumpuja tulisi soittaa.
 
hauskaa että nämä on samassa postauksessa, mieshän soittaa lähes pelkkää filliä. onpa silti parhaita rumpaleita mitä oon kuullut.

hauskaa että nämä on samassa postauksessa, mieshän soittaa lähes pelkkää filliä. onpa silti parhaita rumpaleita mitä oon kuullut.
 
Ehkä Kingston Wallin aikana oli melkoista ilotulitusta tuo soitto, mutta äijähän on soitellut kaikennäköistä ja nykyään ainakin Zookissa mennään aika pitkälti peruskomppi linjalla.