VeKrio: Tosi hyvä äänenpainekeskustelu lähti yhdestä ride-kyssäristä. Musta tää ketju on yks parhaista pitkään aikaan. Sopivasti aiheen vierestä silti olennaisesta aiheesta.
Jatketaan offtopiccia.
Tos just eilen oli tapahtuma "nurkkakippola goes Hell". Kolme bändiä. Vissiin trash- metallia, en o varma koska kyseessä ei o meikäläisen genre.
Mä (eikä vissiin kukaan muukaan) en kaivannu tulppia. Ja mä sentään istuin ihan bändikamojen edessä. Mun mielestä vetivät melko hiljaa ja jos multa olis kysytty, niin mä olisin surutta laittanu bassoa ja laulua reippaasti kovemmalle. Skitat ja rummut kyl kuului.
Mut pointti on siinä, et jos kolme trässibändiä osaa nurkkakippolassa vetää volumeilla, jotka ei kaltaistani humpanystävää häiritte pätkääkään, ni ei toi taito silloin kovin mahdoton yhtälö voi olla. One kind of music only - the good kind |
Kefiiri: On niin lamaannuttavan johdonmukainen heviasenteen kiteytys, että en saa edes plussaa annetuksi vaikka mieli tekisi.
Ei haittaa, mulla on niitä jo nelisen sataa =D jazzmies: Minua aina ahdistaa arvailu ja spekulointi asioista mitä ei voi kuin arvailla ja spekuloida. |
Käytin rideihin tutustumiseen puoli vuotta, vaikkei alunperin pitänyt sellaista edes hankkia. Kopistelin enemmän ja vähemmän perusteellisesti pääosan muutaman valmistajan rideistä ja rässeistä sekä muutaman hajakappaleen muilta valmistajilta. Suosittelen tekemään saman.
Hain sellaista, missä on selkeä erottuva kapulasaundi, toimii kevyelläkin kapsuttelulla, on persoonallinen-vahvaluonteinen ja silti hallittavissa, eikä ole kirkas, tumma, sohjo tai pingi. Ja päädyin kiukuttelemaan kaikkien peltitelineiden ääreen, kuka näitä suunnittelee! Alle viisi peltiä meni ärsyttävän läheltä: tämä se on, melkein.
Intuiitiokin voi olla oikea. Paljon mielenkiintoista vaivaa sekä monta peltien tarjoamaa musiikki- ja metallinkilkutteluelämystä olisin säästänyt, kun olisin luottanut siihen. Paras edellämainituista viidestä pellistä oli Paiste RIDE thin crash 17", Paiste-testailu merkkinä jäi vähiin. Kaikkea sitä, mitä hain ja vieläkin parempaa, se on hyvin herkkä, eli antaa hyvää saundia ihan kevyesti. Saundin intensiivisyys kasvaa suorassa suhteessa lyöntivoimaan. Saundin luonnetta kuvaa kaiketi parhaiten valmistajan käyttämä kompleksinen, mun sanoin soi, kalkkaa, pärisee ja pöhisee.
Tätä en tiedä, mutta epäilemättä myös krässääntyy hyvin ja samalla tavalla kuin ridettyykin, suorassa suhteessa voimankäyttöön. Voimakkaampaa minkäänsortin peltiä tuskin tulen kaipaamaan, reserviä riittää.
Huom! Olet kirjoittamassa yli 305 päivää vanhaan aiheeseen! I RLRR LRLR RLRR LRLR I Jos ei soi hiljaa, soi kovaa II |
rintapek
Kailis
Kefiiri
marktark
statistiÖ