Rummut: rumpukamat ›

Tarkoitan lähinnä värejä ja pönttöjen kokoja. N. 10v sitten oli moposettibuumi ja kaikki halusivat setin, jossa on 20" basari ja 10,12,14-räkkitomit. Tällä hetkellä ovat muotia 24" ja sitä isommat basarit yhdellä räkkitomilla ja 1-2:lla lattiatomilla. Myös isot monsterisetit, joissa on 4-5 tomia, ovat tällä hetkellä suosittuja.
 
Toinen trendi liittyy pönttöjen väriin. Tällä hetkellä ovat muotia mitä hirveimmät (oma mielipide) liukuvärjäykset ja vielä käsittämättömämpi suuntaus (oma mielipide) on hankkia pöntöt, jossa rauta on värjätty mustaksi vanteita myöten..
 
Oma veikkaukseni on että vuoteen 2015 mennessä kukaan ei halua enää mustaa rautaa ja vuonna 2025 sitä pidetään jo yhtä hirvittävänä kuin tänä päivänä Taman 80-luvun lugeja. Veikkaan että myös liukuvärjäykset vähenevät.
 
Pönttöjen kooista (vokaalien välissä pitäisi olla heittomerkki, mutta jostain syystä ohjelma ei anna sitä lisätä) ei itselläni ole minkäänlaista veikkausta tulevaisuutta ajatellen. Sen tosin ennustan, että myös niihin tulee uusia trendejä n. 10v välein, eli n. 2015-2020 alkaa olla uudet koot vallallaan.

Luulenpa, että Kaikki rumpufirmat rupeavat tarjoamaan yhä monipuolisempia vaihtoehtoja custom sarjoihinsa. Hyvin matalat tomit ovat yrittäneet tulla markkinoille ja varmaan vielä tulevatkin. Luulen että rumpujen värimaailma joko yksinkertaistuu tai sitten custom-rumputehtailijat levittäytyvät Ameriikasta muuallekkin maailmaan. Vaikea ennustaa mutta luulen että uuden sukupolven rumpaleita ei järjettömän kokoiset basarit --ainakaan muussa kuin showmielessä-- kiinnosta. Ei ainakaan itseäni.

Luulenpa, että Kaikki rumpufirmat rupeavat tarjoamaan yhä monipuolisempia vaihtoehtoja custom sarjoihinsa. Hyvin matalat tomit ovat yrittäneet tulla markkinoille ja varmaan vielä tulevatkin. Luulen että rumpujen värimaailma joko yksinkertaistuu tai sitten custom-rumputehtailijat levittäytyvät Ameriikasta muuallekkin maailmaan. Vaikea ennustaa mutta luulen että uuden sukupolven rumpaleita ei järjettömän kokoiset basarit --ainakaan muussa kuin showmielessä-- kiinnosta. Ei ainakaan itseäni.
 
Mun unelmasetissä olisi juuri tuollaiset matalat tomit, mutta pitää ostaa merkin lippulaivasetti, että sellaiset saa. Kumuihin sais, eli eikun säästämään. 12x8, 14x9 eteen, lattialle 16x14.
 
20" basarista olen tykännyt aina, en ole ollenkaan lähtenyt näihin isoihin mukaan. Pitäisi ottaa yksi etutomi pois, että saisin mieleiseni asettelun. Kyllähän hyvässä isossa basarissa on munaa, sitä ei voi kiistää. Olen kuitenkin nähnyt 24" basarilla varustetut Kumut, joiden basarisaundi oli todella onneton. Eli virittäminen ja demppauksen maltillisuus kunniaan. Ei sillä isolla basarilla tee mitään, jos on parisängyn petivaatteet sisällä.
 
Noista liukuvärjäyksistä olen osittain samaa mieltä, esim. Premierin uusimmat pinkkimustat ja Pearlin vastaavat. Hienojakin fadeja on, kun niissä käytetään läpikuultavia ja maanläheisiä värejä. Makunsa kullakin, toiset haluaa japskituningia rumpuihin, toiset taas ei.
 
Trendejä tulee ja trendejä menee, mutta kuinkahan kauan rumpujen soitto on näin yleistä ja suosittua? Soittokuntaan inttiinkin haki yli 80 rumpalia ja muistaakseni kolme pasunistia. Toki sähkökitara ja -basso ovat edelleen rumpuja yleisempi soitin, vai? En ole tehnyt tutkimusta aiheesta.

Veikkaan että vuonna 2030 kaikki haluavat vähintään 30" basarin ja 6", 8", 10" tuumaset tomit ja 12", 13" lattiatomarit. Silloin rideinä aletaan käyttää 12" Splashejä.
 
Aika sairasta ois..

Olen ymmärtänyt niin, että nopeimmat metallimiehet joutuvat käyttämään bassorummuissa triggereitä, koska niillä nopeuksilla haluttua soundia ei käytännössä pysty saamaan akustisesta rummusta sellaisenaan. Tuntuu jotenkin turhalta, että raahataan iso pönttö tai kaksi keikalle ja korvataan sitten niiden soundi sampleilla. Minua kiinnostaa nähdä, kehittyisikö tuohon vähitellen jokin korvaava ratkaisu.

Minua kiinnostaa nähdä, kehittyisikö tuohon vähitellen jokin korvaava ratkaisu.
 
http://www.thomann.de/fi/millenium_e_drum_kick_bass_pad.htm
 
Siinähän se, vielä erityisesti hevimiehille sopivaksikin mainostettu "very heavy Bass Drum Pad"

^^ Noilla mennään....plussat päivän nauruista :D

Mielenkiintoinen muoti rumpujen koon lisäksi on myös tuo crashien valtava koko. Pienten krässien ystävänä jään mielenkiinnolla odottelemaan löytäisinkö muutaman vuoden sisään ystäviä aiheen tiimoilta. Tällä hetkellä kuulostaa siltä, että jokainen joka ostaa alle 18" krässin on vallitsevan mielipiteen mukaan vasuri.

Oikeasti mielestäni muotia näyttää edelleen olevan pienet koot, eli 10", 12", 14, 20/22". Mutta luultavasti ollaan tulevaisuudessa menemässä ns. muodin osalta suurempiin kokoihin. Edellisen kerran suuret koot olivat muodissa 80-luvulla...

Olen ymmärtänyt niin, että nopeimmat metallimiehet joutuvat käyttämään bassorummuissa triggereitä, koska niillä nopeuksilla haluttua soundia ei käytännössä pysty saamaan akustisesta rummusta sellaisenaan.
 
Soundi saadaan kyllä, mutta siitä ei saa mitään selvää keikalla ilman triggereitä.

Tuo rumpu-muoti on kyllä hassua. Varsinkin on hauska seurata tiettyjen rumpaleiden kehitystä vuosikymmenien lomassa. Youtube mahdollistaa tällaselle junnullekkin tommosen kyyläyksen.
Mutta nykypäivän trendiin. Musta tuntuu, että tällä hetkellä on hajonta todella suurta.. Perus rokkirumpalit harrastaa 22-26 bassarilla varustettua 2-3 tomin settiä, joista ainakin puolet seisoo omilla jaloillaan.
"Fuusiommat" kaverit (metallista bossanovaan), harrastavat 20 bassarilla tai usein 18 tuumasella bassarilla varustettuja settejä. Joissa viritys on varsn korkeella ja tomeissa on erityisen erottuvat soundit.
Ja metallistit perustavat enemmänkin isommista seteistä.. Basari ei välttämättä ole iso, mutta tomeja löytyy yleensä enemmän kuin ylempänä mainituissa.
Aika karuja yleistyksiähän tossa on, mutta toisaalta eipä tänne juuri muuten voikkaan kirjottaa. Mutta tämmöset on mulla pistäny silmään.
Symbaaleista on sanottava, että crasheissa on tuommoiset isommat symbaalit suosiossa. Varsinkin keskustelupalstoilla näyttää olevan koko valttia. Tämmöset 16-17 crashien ystävät poljetaan maahan.
 
(nyt on siis kyse keikka seteistä luonnollisesti)

Ameriikasta, tuolta trendien luvatusta maasta, on jo jonkin aikaa kuulunut viestiä "power" -kokojen paluusta...

"Fuusiommat" kaverit (metallista bossanovaan), harrastavat 20 bassarilla tai usein 18 tuumasella bassarilla varustettuja settejä.
 
Kyll mä vielä joku päivä tilaan Kumulta vielä 16" tai 14" bassarin 18" seuraks.. Sen isompia en käyttele (=ostele)

Kyll mä vielä joku päivä tilaan Kumulta vielä 16" tai 14" bassarin 18" seuraks.. Sen isompia en käyttele (=ostele)
 
Mut sulla onkin ihan homot soundit.
 
;)

Mielenkiintoinen muoti rumpujen koon lisäksi on myös tuo crashien valtava koko.
 
Kyse ei ole muodista vaan siitä, että pienet jäävät usein muun bändin jalkoihin. Isoista tulee jo jonkin verran pitempää sointia kuin pienistä.

itsellä kyseinen monsteri setti:D mutta tulevaisuudesta en tied mitä se tuo. toki vanhemmat pöntöt on siistimmän värisiä.

Pitkään oli tuo 20" bassorumpu lähes vakio. Sitä ennen 22". Nyt taas isommatkin bassarit ovat tulleet useisiin halvempiinkin setteihin vaihtoehdoksi.
 
Kyllä 80-90-luvulla oli villeimmät setit: maalattua hardwarea, ketjuja roikkumassa korkeista räkeistä ja niissä crashit, tomeja jopa kahdessa kerroksessa, bassareita pultattiin peräkkäin...
 
Taitaa rumpali kuitenkin valita settinsä soitettavan musan ja bändin tarpeiden mukaan (kyllä: bändin pojat useinkin esittävät näkemyksen setistä, jolla kelpaa vetää...). Bassorummun koko on toki persoonkohtaistakin. Itse en menisi pieneen keikkapaikkaan isolla setillä, jossa on isot crashit. Siksi on hyvä olla vaihtoehtoja.

Kyse ei ole muodista vaan siitä, että pienet jäävät usein muun bändin jalkoihin.
 
Kyllä asiat ovat muuttuneet. Muoti tai trendi tai mikälie. 1980-luvulla normikrässin koko oli 16". Nykyään moisia ylenkatsotaan liian pieninä.
 
Itse en ole koskaan jäänyt rumpujen kanssa muiden jalkoihin. Vahvistimissa on volumepotikat sitä varten, että treeni- tai keikkabalanssi saadaan kohdalleen. Ei lattaribändeissäkään lähdetä ostamaan isompia maracasseja siksi, että kaverit tuuttaavat liian lujaa. Tai ehkä mulla on vaan ollut keskimääräistä älykkäämpiä soittokavereita.
 
Isoista tulee jo jonkin verran pitempää sointia kuin pienistä.
 
Niin tuleekin. Itse tykkään lyhyestä soinnista ja herkästä atakista. Makuasioita siis ovat.

Kyse ei ole muodista vaan siitä, että pienet jäävät usein muun bändin jalkoihin. Isoista tulee jo jonkin verran pitempää sointia kuin pienistä.
 
Tähän haluaisin lisätä vielä ison symbaalin pehmeämmän äänensävyn. Omat korvani ovat niin "kuluneet", että pienten crashien ylätaajuudet tuntuvat epämiellyttäviltä.
 
Oma ratkaisu on ollut ohuiden ridepeltien käyttö crasheina. On selvää, että iso soi isommin, mutta matala, pehmeä äänensävy ei ole niin aggressiivinen korvalle. Herkkyydessä ei ole mitään eroa ja käsi sen äänenvoimakkuuden säätää sopivaksi. Lisäetuna ( omassa setissäni ) on neljä erilaista rideä = laajempi sointivalikoima eri biiseihin.
 
E: Ohut ride, crashpeltinä, on myös melko lyhytsointinen.

Ite oon ajatellu tuon peltien koon niin, että jokainen mun pelti toimii ridenä, kuten myöskin crashina. Pienistä symbaaleista ei löydy oikein noita ominaisuuksia.