Rock, pop, alternative ›

sellisti: Se nyt oliskin jos 90-luvulla soitettais 2000-luvun biisejä.
 
Jos biisejä tai niiden aihioita olisi esitetty 90-luvulla, mutta levytetty vasta 2000-luvulla niin laskettaisiinko ne silloin 90- vai 2000-luvun biiseiksi artistin diskografiassa?

Bon Jovin alamäki bändin kulta-ajoista tähän päivään on kyllä ollut hämmästyttävä. Jon varmaankin ajatteli New Jerseyn jälkeen ( ihan loogisesti) että jos huipulla halutaan pysyä niin jotain uutta pitää keksiä, loputtomiin ei voida levyttää kliseisiä teinipoppibiisejä, niin loistavia kun ne olivatkin. Keep the Faithillä näytti siltä että bändi oli löytänytkin tavan uudistua, levyhän on ihan loistava kokonaisuus, ja esim. Dry County yksi bändin parhaita biisejä. Oli meneviä rokkibiisejä, vakavampaa matskua, ja aikuisempi ote. Ja homma toimi. Ja toimi vielä These Daysilläkin, joka on kuitenkin omasta mielestäni astetta heikompi kuin Keep the Faith.
 
Mutta sitten lähti alamäki ja lujaa. Tuli Jonin ääniongelmat, mutta ne eivät olisi haitanneet ollenkaan niin paljon, jos hommassa olisi muuten ollut potkua. Mutta ei, musa meni pikkuhiljaa kantrirallatteluun, hittejä ei enää tullut ja keikoistakin hävisi energia. Ja näistä suurin ongelma on se biisimateriaali; Kun on aikanaan diggaillut biisejä kuten You Give Love a Bad Name, Id Die for You, Keep the Faith jne, niin kyllähän sellaiset hätäpaskat kuin Captain Crash and the Beauty Queen from Mars ovat fanille iskuja vyön alle. Ja kun keikoilla settilista täyttyy uusista tylsistä biiseistä ja vanhatkaan kipaleet eivät enää kulje, niin eipä paljon jää jäljelle. Ja se on sääli, koska niin ei tarvitsisi olla. BÄndi on edelleen fyysisesti hyvässä kunnossa, rundia ja levyä pukkaa. Mutta kun kaikessa tekemisessä on rima niin järjettömän alhaalla. Ei Jon ole ainut keski-ikäinen rokkari jolla on äänen kanssa ongelmia, kysykää vaikka Paul Stanleyltä. Mutta ei se tarkoita sitä että kaiken tekemisen pitää väsähtää näin pahasti.
 
Ehkä Jon halusi viedä bändin (ja itsensä) tukkahevistä Springsteenin suuntaan. Mutta tapa on vain ollut väärä. Kantrimeno ei ole parantanut uskottavuutta, päin vastoin. Ja väittäisin että Jonia selvästi iäkkäämpi Bruce antaa edelleen keikoillaan enemmän ja tekee hommaa tinkimättömämmin. Eihän homma toki siinä mielessä Bon Jovilta ihan puihin mennyt että monelle kasaribändile kävi vielä huonommin. Mutta harmittaa sikäli että juuri Bon Jovilla oli ainekset paljon parempaankin.

Sykes87: Ja kun keikoilla settilista täyttyy uusista tylsistä biiseistä ja vanhatkaan kipaleet eivät enää kulje, niin eipä paljon jää jäljelle. Ja se on sääli, koska niin ei tarvitsisi olla. BÄndi on edelleen fyysisesti hyvässä kunnossa, rundia ja levyä pukkaa. Mutta kun kaikessa tekemisessä on rima niin järjettömän alhaalla.
 
Ehkä Jon halusi viedä bändin (ja itsensä) tukkahevistä Springsteenin suuntaan. Mutta tapa on vain ollut väärä. Kantrimeno ei ole parantanut uskottavuutta, päin vastoin. Ja väittäisin että Jonia selvästi iäkkäämpi Bruce antaa edelleen keikoillaan enemmän ja tekee hommaa tinkimättömämmin. Eihän homma toki siinä mielessä Bon Jovilta ihan puihin mennyt että monelle kasaribändile kävi vielä huonommin. Mutta harmittaa sikäli että juuri Bon Jovilla oli ainekset paljon parempaankin.

Ei tää mun mielestä tartte olla noin monimutkasta ja dramaattista. Ensinnäkin Springsteen aloitti jo uransa aikuismaisella musalla eikä muotihössötyksillä, joten on selvä ettei iän mukana musatyyli ja meno paljoa muutu kulta-ajoista. Bon jovi puolestaan lähti tukkaheviin ja luojan kiitos rauhottui ennen kun meni naurettavuuden puolelle. Nyt on musa perus iskärokkia jossa jovi tarjoilee mitä on enää annettavaa. Mikä ei paljoa ole jos ja kun biisit pitkälti yksin akkarin kanssa rallatellaan ja vielä ilman richietä. Mutta kun kyse on jovista niin aina vaan oletetaan että tehdään hikisellä reeniksellä täyttä päivää ja pyritään uusiin rock klassikoihin.

Flash: Sen takia tulee noita Ö-luokan biisejä 2000-luvulta, kun ne pystyy joten kuten laulamaan.
 
Ei pysty enää niitäkään - tässä Captain Crash Torontosta tämän vuoden huhtikuulta:
 
https://youtu.be/h8dhwgC3d6E
 
Yksi asia, mikä ainakin meikäläistä ihmetyttää erittäin suuresti, on se, että Jon pystyi saman keikan aikana ainakin suurin piirtein yltämään Alwaysin nuotteihin...
 
https://youtu.be/vBpeGObx4ZU
 
... jotka ovat aika helevetin paljon korkeampia kuin Crashin vastaavat. WTF?????
 
PS. Itseäni on jo jonkin aikaa ihmetyttänyt se perimmäinen syy Jonin ääniongelmiin. Vuoden 1987 Slippery-rundillahan äijä räjäytti äänensä totaalisesti ylirasituksen, allergioiden ja epäterveellisen laulutekniikan johdosta, mikä on kuultavissa mm. tällä tallenteella:
 
https://youtu.be/Crt20DFI0IU
 
Vuosina 1988-90 tapahtuneella New Jersey -turneella vastaavanlaisia ongelmia ei kuitenkaan ilmennyt edellistäkin tiiviimmästä kiertueaikataulusta ja kiertueen aikaisempiin rundeihin verrattuna huomattavasti pidemmästä kestosta huolimatta, mikä kertoo oman näkemykseni mukaan siitä, että JBJ otti laulutunteja kiertueiden välissä. Vuonna -90 julkaistulla Young Guns 2 -soundtrack-levyllä herra laulaa niin hyvin, että kaltaistani amatööriä moinen mahtavuus tuppaa lähinnä vituttamaan ihastuksensekaisen hämmästyksen sijasta.
 
Vuonna 1992 Bonnarit julkaisivat Keep The Faith -albumin, jonka biiseissä kuullut laulusuoritukset lukeutuvat eittämättä Jonin uran parhaimpiin. Myös kyseistä levyä seurannut maailmankiertue oli JBJ:n äänen osalta eeppistä aikaa, minkä todistaa esmes tämä keikka:
 
https://youtu.be/RdR6QkM-XSE
 
Niin ylä- kuin alaäänetkin lähtivät tuohon aikaan miehen kurkusta niin vaivattoman kuuloisesti, ettei voi kuin hattua nostaa (paljainkaan päin).
 
Mutta sitten tapahtui jotain karmeaa: John Francis Bongiovi Jr. aloitti säännöllisen tupakoinnin syksyllä 1994. Seuraavana vuonna kyseinen "harrastus" ei vielä juurikaan kuulunut äijän äänessä, mutta kevääseen -96 mennessä jotain oli kadonnut. Vaikka ääniala olikin edelleen tallella, raspi oli vähentynyt huomattavasti ja äänen yleinen sävy oli selvästi aiempaa ohuempi. Siitä huolimatta JBJ pystyi edelleen häikäisevän huikaiseviin laulusuorituksiin livenä(kin), kuten tällä keikalla:
 
https://youtu.be/s0foJlUyvDM
 
Vuonna 1997 Jomppa julkaisi Destination Anywhere -soololevyn ja teki sen tiimoilta pienimuotoisen maailmankiertueen, jonka parhaimmistoon kuuluu omasta mielestäni mm. tämä keikka:
 
https://youtu.be/Z9VtJBwM3-E
 
Jonin ääni kuulostaa tuolla keikalla jopa edellisvuotta paremmalta ja lähes yhtä hyvältä kuin vuonna -93.
 
Vuonna 2000 JBJ kuulosti edelleen erittäin hyvältä ellei peräti loistavalta, mutta hänen äänensä oli ohentunut entisestään ja ääniala oli aavistuksen verran pienentynyt. Siitä huolimatta esim. I'll Be There For You kuulosti edelleen taivaalliselta:
 
https://youtu.be/68jeoq3tZ38
 
Vuonna 2001 Jonin äänessä ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen nähden, mitä nyt Always meni Albanyn keikalla aivan vituiksi - tällöin kyseessä lienee kuitenkin ollut enemmänkin huono ilta kuin konkreettinen ääniongelma:
 
https://youtu.be/dp1h6zp1flQ
 
Vuonna 2002 Jomppa kuulosti pitkälti samalta kuin parina edellisvuonna, mutta kesään -03 mennessä äijän ääni oli 95-prosenttisesti riekaleina ja esim. These Days oli Lontoon keikalla kertakaikkisen kamalaa kuunneltavaa:
 
https://youtu.be/qCdhkD4DqMQ
 
Enemmän tai vähemmän sama meno jatkui alkukevääseen 2008 saakka, mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta - Jon lopetti tupakoinnin ja sai sen seurauksena valtaosan "entisestä" äänestään takaisin pystyen jälleen laulamaan vakuuttavasti These Daysin, Alwaysin, Bed Of Rosesin ja Hey Godin kaltaisia hankalampia biisejä:
 
https://youtu.be/24_bkMcwL5k
 
https://youtu.be/0gRBZ_cLxQo
 
https://youtu.be/1wErC8eruXg
 
https://youtu.be/IWZbscZ5_W8
 
Vuosina 2010-11 Jonin ääni parani entisestään ja em. biisien lisäksi esim. Something To Believe In kulki kuin ku... vesi lautaa myöten:
 
https://youtu.be/67ySaGogCK0
 
Vuoden 2013 alkupuoli sujui Jonilta pitkälti samankaltaisissa merkeissä kuin em. vuodet - Always ja Bed Of Roses onnistuivat edelleen mainiosti jopa parina iltana peräkkäin:
 
https://youtu.be/3eo1RGHQVPA
 
https://youtu.be/H0d5Tkh4jck
 
https://youtu.be/VFHp3FjHFEk
 
https://youtu.be/BDNPaUPIWbs
 
Mutta sitten Richie lähti... ja mitä tapahtuikaan Jonin äänelle? Aivan, se räjähti parissa kuukaudessa tuhannen pillun päreiksi:
 
https://youtu.be/ChRSPWFIruk
 
https://youtu.be/uxmZjKiWnxA
 
Joulukuuhun -13 mennessä JBJ oli osittain onnistunut tulemaan sinuiksi uuden, perskarvan ohuen äänensä kanssa ja pystyi jälleen laulamaan These Daysin kunnioitettavalla tasolla. Valitettavasti sama ei kuitenkaan pätenyt Alwaysin kohdalla:
 
https://youtu.be/FSuITJ9I-AU
 
Vuonna 2015 Jon kuulosti huonommalta kuin koskaan - tässä Seoulin (Etelä-Korea) keikan Always-veto:
 
https://youtu.be/z5UZci1jc3A
 
Ja tässä sama biisi + pätkä Blood On Bloodia sekä Wanted ja Prayer Los Angelesista tämän vuoden maaliskuulta:
 
https://youtu.be/gxZ6-4Ot8ik
 
https://youtu.be/EZW6qvf_0hg
 
Mitä vit... ihmettä Jonin äänelle on tapahtunut viimeisten neljän vuoden sisällä? Sehän vaan huononee huononemistaan! Mies ei ole polttanut kohta kymmeneen vuoteen, harrastaa säännöllisesti monenlaista liikuntaa ja on kaikin tavoin erinomaisessa fyysisessä kunnossa... ja näyttää silti nykyään joka ikisellä keikalla olevan kuoleman kielissä puristaen mikkiständiä pää punaisena ja koko kroppa holtittomasti täristen, laulaen kaiken kukkuraksi erittäin pahasti nuotin vierestä. Eihän se enää jumalauta edes liiku lavalla! Itse en ainakaan olisi ikinä uskonut JBJ:n pystyvän vajoamaan näin alas. :(

Noita linkattuja klippejä en kuunellut, mutta aiemmin olen tehnyt huomioita nimenomaan vuosien 2013 ja 2015 videoilta. Voisiko olla, että Richien lähdön aiheuttama stressi yms. vaikutti Jonin ääneen huomattavasti? Stressihän tunnetusti vaikuttaa lauluääneen ja jälkeenpäin Jon on kertonut tuon olleen itselleen todella vaikeaa aikaa. Mielestäni tänä vuonna Jon on laulanut jonkin verran paremmin, mutta videoiden perusteella taso on vaihdellut.

LM96: Noita linkattuja klippejä en kuunellut, mutta aiemmin olen tehnyt huomioita nimenomaan vuosien 2013 ja 2015 videoilta. Voisiko olla, että Richien lähdön aiheuttama stressi yms. vaikutti Jonin ääneen huomattavasti? Stressihän tunnetusti vaikuttaa lauluääneen ja jälkeenpäin Jon on kertonut tuon olleen itselleen todella vaikeaa aikaa. Mielestäni tänä vuonna Jon on laulanut jonkin verran paremmin, mutta videoiden perusteella taso on vaihdellut.
 
Voisi - tässä Always Richien kanssa Nashvillessä maaliskuussa '13 ja ilman Richietä Torontossa saman vuoden marraskuussa:
 
https://youtu.be/H0d5Tkh4jck
 
https://youtu.be/14wUqsEQX4s
 
Jälkimmäinen veto on meinaan hirveintä paskaa mitä vastaan on tullut minkään biisin osalta kenenkään laulajan kohdalla... ainakaan oman olettamukseni mukaan noin suurta muutosta (lue: heikkenemistä) ei voi luonnostaan tapahtua kenenkään äänessä reilun puolen vuoden sisällä. JBJ ei ole edes röökannut sitten vuoden 2008 tai -09.

RockFanatic:
 
Jälkimmäinen veto on meinaan hirveintä paskaa mitä vastaan on tullut minkään biisin osalta kenenkään laulajan kohdalla... ainakaan oman olettamukseni mukaan noin suurta muutosta (lue: heikkenemistä) ei voi luonnostaan tapahtua kenenkään äänessä reilun puolen vuoden sisällä. JBJ ei ole edes röökannut sitten vuoden 2008 tai -09.
 
On kyllä jo niin hirveän näköistäkin että huh. Jätetään uudet tuotokset sikseen ja keskitytään These days-levyyn.

Jkob: On kyllä jo niin hirveän näköistäkin että huh. Jätetään uudet tuotokset sikseen ja keskitytään These days-levyyn.
 
Selvä - siinä tapauksessa tässä Osakan keikka (audiomuodossa) keväältä 1996:
 
https://youtu.be/kz5T8NMGrBg
 
Kahdeksan kappaletta These Daysilta.

RockFanatic: Selvä - siinä tapauksessa tässä Osakan keikka (audiomuodossa) keväältä 1996:
 
https://youtu.be/kz5T8NMGrBg
 
Kahdeksan kappaletta These Daysilta.
 
Noni, kiitokset tästä. Meni työmatka eestaas ihan kommeesti.

Anjovis Bonus

Todennäköisesti tämän vuosituhannen paras Jovi-keikka - Madison Square Garden 25.2.2011:
 
https://youtu.be/h30cC5rRwFM
 
Oi niitä aikoja, kun JBJ osasi vielä laulaa... ja Richie oli mukana.

RockFanatic: Todennäköisesti tämän vuosituhannen paras Jovi-keikka - Madison Square Garden 25.2.2011:
 
https://youtu.be/h30cC5rRwFM
 
Oi niitä aikoja, kun JBJ osasi vielä laulaa... ja Richie oli mukana.
 
Menee kyllä nätisti vielä tuossa. These Days lopussa jo väkisin vääntämistä mutta mitä voi odottaa kun tuollaisen setin vetää alle.
 
Tuli ostettua These Days vinyylinä, oli ensimmäisiä levyjä joita muistan luukuttaneeni kymmeniä kertoja korvalappustereoista. Musiikkimaku on muuttunut monia kertoja mutta aivan saatanan hyvä levyhän tämä on edelleen. Ihan alusta loppuun hienoja pop-rock-biisejä kaikki.
Samaa ei voi sanoa monesta muusta levystä mitä tullut nyt uudelleen kuunneltua parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.
 
Tämä Lontoon keikka oli muuten VHS joka hangattiin ihan paskaksi.
 
https://www.youtube.com/watch?v=ikE52fA0OjU

konnamatti: Menee kyllä nätisti vielä tuossa. These Days lopussa jo väkisin vääntämistä mutta mitä voi odottaa kun tuollaisen setin vetää alle.
 
Ensimmäinen "Ain't nobody left but us..." biisin loppupuolella kuulostaa kieltämättä varsin karulta, kun Jompan ikääntyneet ja kolmen tunnin pitkälti ylärekisterissä suoritetun laulannan kuluttamat palkeet eivät millään tahdo taipua vuoden -95 kaltaiseen raspikirkunaan, mutta jotenkin kummallisesti mies kokoaa itsensä ja mylväisee saman säkeen uudestaan vain viitisen sekuntia myöhemmin täysin nuotilleen. Ei siis ollenkaan paha varsinkaan siinä tapauksessa, että vertailukohdaksi otetaan vaikkapa tämä pyhäinhäväistys Madridista kesäkuun lopulta 2013:
 
https://youtu.be/wmwXEeS6zyE
 
Lähipubin karaokessakin lienee kuultavissa parempaa laulantaa harva se viikonloppu. Jon näyttää videon loppupuolella olevan lähestulkoon vihainen omille äänihuulilleen, kun ne perkeleet ei vaan tottele, vaikka setä pinnistää peräsuoli puoli metriä ulkona. Sama biisi tosin onnistui Milanossa ja Lontoossa huomattavasti paremmin - Milano-pätkässä mukana myös yleisön pyynnöstä (huolimatta) vedetty This Ain't A Love Song:
 
https://youtu.be/__if14BhXVI
 
https://youtu.be/VNtLjw1DKsM
 
EDIT: Molempien keikkojen (Italiassa ja Enklannissa) settilistat olivat kieltämättä sen sortin nannaa, että tajun - ja jopa hengen - lähtö olisi vaarallisen lähellä, mikäli seuraavalla Suomen keikalla nähtäisiin/kuultaisiin edes puoliksi niin hyvät biisivalinnat. Captain Crap marsilaisine kauneuskuningattarineen saisi kieltämättä lähteä tällöin kälppimään, mutta muilta osin me likes.
 
Milano (29.6.13):
 
1. That's What The Water Made Me
2. You Give Love A Bad Name
3. Raise Your Hands
4. Runaway
5. Lost Highway
6. Born To Be My Baby
7. It's My Life
8. Because We Can
9. What About Now
10. We Got It Going On
11. Keep The Faith
12. Amen
13. In These Arms
14. Captain Crash & The Beauty Queen From Mars
15. We Weren't Born To Follow
16. Who Says You Can't Go Home
17. Rockin' All Over The World
18. I'll Sleep When I'm Dead
19. Bad Medicine
 
Encore:
 
20. Dry County
21. Someday I'll Be Saturday Night
22. Love's The Only Rule
23. Wanted Dead Or Alive
24. Undivided
25. Have A Nice Day
26. Livin' On A Prayer
27. Never Say Goodbye
28. Always
29. These Days
30. This Ain't A Love Song
 
Lontoo (5.7.13):
 
1. Rockin' All Over The World
2. You Give Love A Bad Name
3. That's What The Water Made Me
4. Raise Your Hands
5. Born To Be My Baby
6. Lost Highway
7. It's My Life
8. Because We Can
9. What About Now
10. We Got It Going On
11. Keep The Faith
12. Someday I'll Be Saturday Night
13. In These Arms
14. Captain Crash & The Beauty Queen From Mars
15. We Weren't Born To Follow
16. Who Says You Can't Go Home
17. I'll Sleep When I'm Dead
18. Bad Medicine/Pretty Woman/Roadhouse Blues
 
Encore:
 
19. Dry County
20. Wanted Dead Or Alive
21. Love's The Only Rule
22. Have A Nice Day
23. Livin' On A Prayer
24. Always
25. These Days
26. Blood On Blood

Voisikohan muuten olla niin, että Jon on joutunut äänihuultensa huonon kunnon takia joutunut hylkäämään idean laajemmasta maailmankiertueesta tänä vuonna? This House Is Not For Sale -kiertuehan ei jatkunut Pohjois-Amerikan areenalegin jälkeen.

LM96: Voisikohan muuten olla niin, että Jon on joutunut äänihuultensa huonon kunnon takia joutunut hylkäämään idean laajemmasta maailmankiertueesta tänä vuonna? This House Is Not For Sale -kiertuehan ei jatkunut Pohjois-Amerikan areenalegin jälkeen.
 
Jonin äänihuulet eivät luultavasti ole sen huonommassa kunnossa kuin aiemminkaan, vaan äijän ongelmat johtunevat vääränlaisen laulutekniikan (ns. tukilukko päällä korkeissa kohdissa + yrittää yltää nuotteihin huutamalla kurkku suorana, ja muut osat biiseistä vedetään lähes kuiskaten vailla minkäänlaista äänellisen voiman tai energian häivääkään) ja kroonisen (Richien lähdön jälkeen puhjenneen) stressin yhdistelmästä. Tottahan se on, että vuosi 2013 oli niin Jonille kuin bändin muillekin jäsenille varsin veemäinen vuosi, mutta että elämänsä aikana enemmän kuin paljon erilaisia vastoinkäymisiä kokenut, fyysisesti ikäisekseen poikkeuksellisen hyväkuntoinen, reilu viiskybänen mies ei NELJÄSSÄ VUODESSA pääse yli YHDEN KIERTUEEN aiheuttamasta stressistä... auttaisikohan jonkinlainen psykoterapia asiaan/asioihin?
 
EDIT: Syksyllähän Bonnarit heittävät viisi keikkaa Etelä-Amerikassa:
 
Syys 14 - Estadio Monumental, Santiago, Chile
Syys 16 - Estadio José Amalfitani, Buenos Aires, Argentiina
Syys 19 - Estadio Beira Rio, Porto Alegre, Brasilia
Syys 22 - Barra Olympic Park, Rio De Janeiro, Brasilia
Syys 23 - Allianz Parque, Sáo Paulo, Brasilia
 
Viime kerran E-A:n rundillehan Tico ei päässyt/joutunut mukaan umpisuolileikkauksen johdosta, mutta Mexico Cityssä, Riossa, Santiagossa ja Buenos Airesissa sekä muutamassa Pohjois-Amerikan keikkakohteessa syys-lokakuun vaihteessa 2013 miestä tuurasi Jonin soolopumpun (The Kings Of Suburbia) pannuvastaava, äijä nimeltä Rich Scannella - joka muuten onnistui Rion ammattimaisesti filmatulla keikalla sössimään Alwaysin intron sen verran lahjakkaasti, ettei Tico vastaavaan suoritukseen "pystyisi" edes unissaan... tässä todistusaineistoa:
 
https://youtu.be/f8PVtqEbiVo
 
PS. Mikäli aiotte katsoa koko videon, suosittelen erittäin lämpimästi korvatulppien käyttöä ensimmäisen säkeistön jälkeen.

Eiku ku Jovihan opetteli tarkoituksella tuon kummallisen laulutekniikan These Daysin jälkeen, ettei ääni lähtis kokonaan. En muista mistä tekniikasta olikaan kyse, mutta näin oon lukenut. Toihan on ihan eri staili laulaa kuin ennen vanhaan, vanhoina hyvinä aikoina.

JBJ:n (surullisen)kuuluisa nokkanasaalihan on THINFS-turneella saanut väistyä uuden - tosin vähintään yhtä karmealta kuulostavan - tekniikan tieltä: Jon vm. -17 käytännössä kuiskaa lähes kaikkien biisien säkeistöt ja kertosäkeissä ym. vaativammissa kohdissa pyrkii kompensoimaan keuhkopohjaisen powerin puutetta huutamalla kurkku suorana. Tulokset ovat tämän sorttisia:
 
https://youtu.be/HfZrQVHZTRM
 
https://youtu.be/M0FpecH2NW0
 
https://youtu.be/tiDK7g3nR3U
 
https://youtu.be/gxZ6-4Ot8ik
 
https://youtu.be/EZW6qvf_0hg

RockFanatic: joka muuten onnistui Rion ammattimaisesti filmatulla keikalla sössimään Alwaysin intron sen verran lahjakkaasti, ettei Tico vastaavaan suoritukseen "pystyisi" edes unissaan... tässä todistusaineistoa:
 
https://youtu.be/f8PVtqEbiVo
 
PS. Mikäli aiotte katsoa koko videon, suosittelen erittäin lämpimästi korvatulppien käyttöä ensimmäisen säkeistön jälkeen.
 
Anteeksi, mutta mikä tuossa introfillissä nyt oli niin kamalan pielessä? Joo, ei tainnut mennä yks yhteen niin kuin on "ylös kirjoitettu ja ennalta sovittu", mutta tuon kommenttisi perusteella odotin jotain totaalista koko bändin sekaannusta ja biisin aloituksen uusimista tms. Aikamoista nipotusta...
 
Herra Bongiovin ääniongelmiin ei lisättävää. Toivotontahan tuo.

Aivan karmaisevaa tämä nykymeno. Lindholmin Olli voisi pistää Jonille pari tekstiviestiä.

LordWinter: Aivan karmaisevaa tämä nykymeno. Lindholmin Olli voisi pistää Jonille pari tekstiviestiä.
 
Ollikin laulaa paremmin kuin JBJ nykypäivänä - ja se on paljon sanottu.