Rock, pop, alternative ›

Tapasin kerran Remu Aaltosen helsinkiläisessä ravintolassa, kun seurueellemme oli epähuomiossa annettu hänen pöytänsä. Ilmeisesti hänellä oli jonkinlainen oma vakiopöytänsä ja ravintolassa oltiin mokattu asian suhteen (luulivat että hän on tulossa tiistaina vaikka tulikin torstaina tai jotain vastaavaa).
 
Kuitenkin, paikan johtaja, kovin häpeällisenä (kyse oli siis vähän hienomman pään paikasta) saapui paikalle pahoitellen parhaansa mukaan ja kertoi, että haluaisi jostain syystä siirtää meidät toiseen pöytään. Tietenkin he korvaisivat ruokamme jos vain viitsisimme vaihtaa pöytää. Siskoni ja serkkuni suostuivat tietysti innoissaan heti, mutta itse päätin vähän leikkiä kusipäätä.
 
Kerroin, kuinka en kykene millään ymmärtämään tällaista ja kysyin miksi ihmeessä emme voisi syödä rauhassa loppuun, kun kerta saavuimme paikalla vasta vartti sitten ja saimme juuri tilattuakin.
 
Sitten täysin tyhjästä johtajan vierelle ilmestyy Remu Aaltonen, joka kertoo ystävällisesti, että heillä on kyllä aikaa odottaa baarin puolella kunhan saamme lopetettua ruokailumme.
 
Suurena Hurriganes-fanina menin luonnollisesti itse täysin lukkoon ja pahoittelin vuorostani, miten voimme tietysti siirtyä toiseen paikkaan, että he saavat "oman" pöytänsä".
 
Remu oli totta kai hyvin kiitollinen, kätteli ja kiitteli minua ja antoi käyntikorttinsakin ja pyysi soittamaan myöhemmin. Keräsin pitkään rohkeutta, mutta sain lopulta puhelimen käteen ja soitin suurelle idolilleni. Lyhyesti kerrottuna, välillemme puhkesi yhdentoista kuukauden seksisuhde täynnä raavasta miesten välistä toimintaa, jota en tule unohtamaan ikinä eläessäni. Kehomme yhtyivät kerta toisensa jälkeen yhdeksi kauniiksi kokonaisuudeksi ja Marokon kauneudesta Ranskan Rivieralle ja aina Galapagoksen rannoille snorkkelit suissamme, Remu ja minä toteutimme riettaimpia homoseksuaalisia mielihalujamme kuudella seitsemästä maanosasta.

Tämä on kova, on asenne aika kohdallaan!
 
https://www.youtube.com/watch?v=llTD9MFXhEk

jusbb: T Lyhyesti kerrottuna, välillemme puhkesi yhdentoista kuukauden seksisuhde täynnä raavasta miesten välistä toimintaa, jota en tule unohtamaan ikinä eläessäni. Kehomme yhtyivät kerta toisensa jälkeen yhdeksi kauniiksi kokonaisuudeksi ja Marokon kauneudesta Ranskan Rivieralle ja aina Galapagoksen rannoille snorkkelit suissamme, Remu ja minä toteutimme riettaimpia homoseksuaalisia mielihalujamme kuudella seitsemästä maanosasta.
 
Ja sit mä heräsin...gay-unesta.

fiesta2: Tämä on kova, on asenne aika kohdallaan!
 
https://www.youtube.com/watch?v=llTD9MFXhEk
 
Tää on. Eikä pelkkä asenne.
 
Alpun aikana livepätkät oli pääosin ihan paskaa.

sirdickyj: Tää on. Eikä pelkkä asenne.
 
Alpun aikana livepätkät oli pääosin ihan paskaa.
 
Parhaat vedot Alpolla oli varmaan soundtsekeissä, ennenkuin kossut oli korkattu.
 
https://youtu.be/8T8OgVu4ggE

Robanhood: Sori jos tää on peruskauraa, mutta soittiko Hurriganes Albert Järvisen kanssa livenä 1979-1981 pätkällä Ile Kallion aikaisten levyjen Ganes-originaaleja? Koitin setlist.fm:n vähäisistä tiedoista katsella, että ainakin joitain noilla 1975-1978 levyillä olleita covereita on soitettu. Ajatusleikkinä kiinnostaisi miten Järvinen olisi lasetellut Hot Wheelsin tai Crazy Daysin tapaisia atakkiriffejä.
 
Mielenkiintoista, enpäs ole tätä tullut ajatelleeksi joiten vähän kaivella piti.
Erittäin oudolta tuntuisi Albertin vetävän juuri noita biisejä. Ei ollut riffikitaristi ja muutenkin antaako ego myöden soitella 'toisten biisejä'.
 
Ainakin tämän perusteella on Ilen biisi
https://www.youtube.com/watch?v=moO_6dROzbY
 
Täällä settilistaa keikoilta, eipä taida olla kuin tuo yksi Talking 'bout You 'erehdys'.
http://www.saunalahti.fi/espe64/nauhat.htm

aslak: Mielenkiintoista, enpäs ole tätä tullut ajatelleeksi joiten vähän kaivella piti.
Erittäin oudolta tuntuisi Albertin vetävän juuri noita biisejä. Ei ollut riffikitaristi ja muutenkin antaako ego myöden soitella 'toisten biisejä'.
 
Ainakin tämän perusteella on Ilen biisi
https://www.youtube.com/watch?v=moO_6dROzbY
 
Täällä settilistaa keikoilta, eipä taida olla kuin tuo yksi Talking 'bout You 'erehdys'.
http://www.saunalahti.fi/espe64/nauhat.htm
 
Talkin bout you on Berryn biisi.

varakeef: Talkin bout you on Berryn biisi.
 
Heh Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus!

Chinatown, Shorai shorai, Oh baby doll näkyy olevan noissa Järvisen soittamissa keikoissa, onhan noita näemmä eli kyllä Järvinen soitti Ilen aikaista matskua.

Zägädä74: Chinatown, Shorai shorai, Oh baby doll näkyy olevan noissa Järvisen soittamissa keikoissa, onhan noita näemmä eli kyllä Järvinen soitti Ilen aikaista matskua.
 
No hyvä että jaksoit käydä läpi ja saatiin vahvistus muutamista kipaleista.

Zägädä74: Chinatown, Shorai shorai, Oh baby doll näkyy olevan noissa Järvisen soittamissa keikoissa, onhan noita näemmä eli kyllä Järvinen soitti Ilen aikaista matskua.
 
Ja noista ainakaan Oh Baby Doll ei irtoa Alpulta. Molemmilla on omat vahvuutensa. Itse tykkään enemmän Ilen biiseistä missä sahataan kunnolla.

Näkyy Remun Last Call olevan Suomen virallisen albumilistan ykkösenä.

Zägädä74: Chinatown, Shorai shorai, Oh baby doll näkyy olevan noissa Järvisen soittamissa keikoissa, onhan noita näemmä eli kyllä Järvinen soitti Ilen aikaista matskua.
 
Jes thänks tsekkauksesta! Shorai Shoraita arvelinkin ainakin soitetun, kun sehän julkaistiin Albertin palattua bändiin, vaikka Ile ehtikin sen studiossa soittaa.

Zägädä74: Näkyy Remun Last Call olevan Suomen virallisen albumilistan ykkösenä.
 
Niin näkyy - tiedä sitten millä ansioilla. Olin paikalla kattomassa ko. keikkaa ja harvoinpa olen kokenut vastaavaa myötähäpeää - Monroe ja Keiski pelastivat mitä pelastettavissa oli, mutta Reiska itse oli kuin ruumishuoneelta rumpujen taakse kärrätty.

Mä ostin uteliaisuuttani eilen sen levyn ja yllätyin et se oli niin hyvä. Tai no, olinhan mä Lalliksella katsomassa OY:tä ja Remukin oli siellä. Oli mun mielestä paljon parempi ku OY, vaikka Remu oli rummuissa yksin.

Zägädä74: Remu oli rummuissa yksin.
 
Remu pystyy siis edelleen pitämään jonkinlaisen kompin kasassa kokonaisia biisejä ja jopa useampia peräkkäin? Näin rehellisesti sanottuna tämä tulee yllätyksenä.

Dirtyh: Remu pystyy siis edelleen pitämään jonkinlaisen kompin kasassa kokonaisia biisejä ja jopa useampia peräkkäin? Näin rehellisesti sanottuna tämä tulee yllätyksenä.
 
Näin on. Jotenkin televisiosta nähdyissä pätkissä on tullut sellainen vahva Johanna tukiainen-fiilis Remun soittotekemisistä nykyään.
 
Mikä on tietysti hämmentävää ja surullistakin, kun muistaa miten oivallista meno on parhaimmillaan ollut.

Dirtyh: Remu pystyy siis edelleen pitämään jonkinlaisen kompin kasassa kokonaisia biisejä ja jopa useampia peräkkäin? Näin rehellisesti sanottuna tämä tulee yllätyksenä.
 
Varsin arveluttavaa. Ainakin mitä katsoin juutuubista noita jäähallivideointeja niin ukko istui siellä pönttöjensä takana mutta toinen jäbä kyllä varsinaisen rumpuloinnin hoiti siinä vähän sivummassa.
Taisi laulutkin hoitaa lähinnä vierailevat tähdet - aika friikkisirkusmainen fiilis noista tulee kyl.

"Andy kertoo tarinan isästään, joka on mustalainen ja hevoskauppias. Isällä oli tapana värjätä vanha koni mustaksi ja hieroa pikeä tämän hampaisiin. Kun hevosen silmäluomiin viilsi reiät ja niiden läpi puhalsi ilmaa silmämunien taakse, oli eläin niin vauhkon ja hurjaluontoisen näköinen, että se oli helppo myydä nuorena oriina. Ja pari viikkoa kauppojen jälkeen isän kaveri tuli samaiseen maataloon kyselemään, olisiko talossa myydä vanhaa hevosta. Tässä vaiheessa petos oli jo huomattu ja tuon mustatun hevosen sai ostaa parilla tonnilla. Ja sitten isä ja hänen kaverinsa uusivat jälleen tempun. Hevonen jatkoi kiertokulkua talosta toiseen." (Soundi syyskuu 1994 Hanoi Rocks on haudattu - Juho Juntunen)

https://youtu.be/H8EbHx9wEXo
 
Ei kai sillä isolla päätöskiertueella ollut tarkoituskaan soittaa itse, hähinnä olla orkesterinjohtajana, Rautajoki soitti kompin. 90-luvun halvaantumisen jälkeenhän soitto on ollut enemmän tai vähemmän kulmikasta. Si kolarissa meni jalka tän vuosikymmenen alkupuolella, toi Lallintalon keikka oli mulle viime vuoden positiivisin yllätys.