Rock, pop, alternative ›

Uusi versio Mr x. http://www.iltalehti.fi/viihde/2016021121103921_vi.shtml

kvhl: Uusi versio Mr x. http://www.iltalehti.fi/viihde/2016021121103921_vi.shtml
 
Yleensä suhtaudun aika varautuneesti kaikenmaailman uudelleenversiointeihin, mutta nyt oli kyllä kovaa kamaa!!
 
Musa kaiuttimista täysillä ja video kokoruudunnäyttöön, niin kylmät väreet kulki alusta loppuun kun tsekkasin. Antoi taas uskoa aidon rockenrollin ikuisuuteen. ja jos tämmöstä ikämiehet saavat aikaan, niin mikäpä se siinä että kierrätetään vanhaa. Ja kelpo kierrätyskamaahan Ganes on.
 
Ja videohan on kyllä riemukasta katsottavaa. Ile ja Remppu yhdessä studiolla hurriganes-kaman kimpussa!!! :-)
 
Kannattaa muuten samalla kattoo sieltä 21 productionin sivuillta se lyhyt making of-pätkä. Siellä päällikkö Remppu "opettaa" Ileä kuinka soolo tulee vetää :-D Onko mikään muuttunut 40:ssä vuodessa? ;-D

kvhl: Uusi versio Mr x. http://www.iltalehti.fi/viihde/2016021121103921_vi.shtml
 
Hyvä meno päällä, nää biisit on vahvoja rock- sävellyksiä, muttei nykyään enää älytä niiden arvoa.
 
Hyvin tehty äänitys, nyt kun on porukka kasassa niin eikun lisää vaan levyllinen ja tuli fiilis, että vois käyttää afronaislaulajien kuoroa niinkuin Jimin levyillä, sopis hyvin saundimaisemaan.
 
Mister X - biisi saattaa hyvinkin olla se avainbiisi Hurriganes- maailmaan, hieno teko, loistavaa, iso kiitos!!!
 
Ile soittaa just ne ainekset mistä Hurriganesin musa on tehty, Alpun kitarasoolosta on tyylikkäästi otettu keskeinen sisältö ja tuotu se tähän päivään, rakenteellisesti soolo on jopa selkeämpi ja parempi kuin alkuperäisessä versiossa.
 
Soolon jännite kasvaa siten hitaammin kohti biisin loppua ja nostaa fiilistä entisestään, hyvin soitettu, mahtavaa, tää kuulostaa aina paremmalta, kun lisää kuuntelee, hyvä Ile!!!

mpekkanen: Itse ajattelen, että aika moni artisti tekee nimenomaan omat versionsa perustuen erilaisiin skaaloihin. Kappaleen rakenteet kyllä saattavat olla erilaisia, mutta lähes kaikki bändit ja artistit tekevät doorisesteta moodista, miksolyydisestä jne. omat versionsa.
 
Että mitäettä? Eihän nää doorinen, miksolyydinen tai vittu vaikka ultafryyginen moodi oo muuta ku nimityksiä erilaisille harmonisille ilmiöille. Mitäs sä nyt oikein ajat tässä takaa?
 
Niin ja... kyllähän eri moodeissa menevää mussa on vaikka kuinka. Kuten nyt sitä miksolyydisessä menevää rokkia tai doorista moodia sahaavia whitesnake-balladeja.

Juzpe: Että mitäettä? Eihän nää doorinen, miksolyydinen tai vittu vaikka ultafryyginen moodi oo muuta ku nimityksiä erilaisille harmonisille ilmiöille. Mitäs sä nyt oikein ajat tässä takaa?
 
Niin ja... kyllähän eri moodeissa menevää mussa on vaikka kuinka. Kuten nyt sitä miksolyydisessä menevää rokkia tai doorista moodia sahaavia whitesnake-balladeja.
 
Moodit schmoodit. Tuo kysymyksesi on aiheellinen.

Sivulla 154 on tuo kirjoitus kokonaan, josta tuo doorisen ja miksolyydisen jne. juttu oli otettu. En viitsi niin pitkää teksiä tähän lainata, varsinkin kun se on minun kirjoittama.
 
Siinähän vain totesin, että skaaloja on monenlaisia ja niistä monikin artisti tekee omanlaisensa kappaleet. Olipa se tyyli sitten mikä tahansa.
En siinä puhunut pelkästään näistä pianon valkoisen koskettimien muodostamasta asteikosta ja siitä millaisia ne ovat millekkin pohjasävelle.
 
Skaaloissahan voi olla enemmän tai vähemmänkin ääniä kuin 7.
 
Pelkästään 7-sävelen asteikkoja on erilaisia 66 ja jokaisella niistä on 7 erilaista moodia. Vaikka ne monet asteikot poikkeavat näistä normaaleista länsimaisista niin paljon, ettei tuo moodi nimitys ehkä ole aivan oikea. Pohjasäveliä niissä voi ollä kuitenkin mikä tahansa ja näin saadaan erilaisia harmonisia ratkaisuja jos halutaan.
 
Onhan toki sellaisiakin soittajia, jotka soittavat lähes koko ikänsä Bluesasteikolla ja muutamalla sen erilaisella variaatiolla. Bluesiakin kyllä voi osaava soittaja soittaa ihan kaikilla asteikoilla, mutta se on jo toinen juttu kuinka bluesilta kaikki sellaiset skaalat kuulostavat.
 
Jossain Intiassa ollaan totuttu kuulemaan sellaisia säveliä, joita ei normiviritteisestä pianosta edes pysty soittamaan. Sellainen saattaa meille kuulostaa eksoottiselta, mutta ei heille jotka ovat siihen tottuneet.
Aika samoin on monien erilaisten asteikkojenkin kanssa ja kun niihin enemmän tutustuu ja soittaa, niin ei ne enää kuulosta niin erikoisilta. Rytmihän on vain mielenkiintoinen asia soittamisessa ja erilaiset harmoniat. Ainakin minusta, mutta jokainenhan voi toki soittaa ja kuunnella ihan millaista tykkää...
 
E: Pari kirjoitusvirhettä

mpekkanen: Sivulla 154 on tuo...
 
Juu asia kunnossa. Aina silloin tällöin kannattaa ottaa vähän paremmin selvää asiasta josta puhuu, niin tulee paremmin ymmärretyksi, eix jeh? Pätee sekä sivulla 154 olevaan, että tohon yläpuolella olevaan kirjoitukseesi. :D Paa vaikka pikistä niin kerron sulle lisää aiheesta.

-------

Hyviä mielipiteitä ja näitä on kiva lukea, kun on teoreettista perustelua mukana.
 
Jäin kaipaamaan sitä käytännön soittamiseen perustuvaa perustelua vaikkapa noiden moodien ja bluesstandardeissa esiintyvien sointukiertojen keskinäisen yhteyden muodossa.

-------

John My: Yleensäkin teoriat ovat kehittyneet jazzmuusikoiden alkuperäisistä sooloista ja sävellyksistä, kevyen musiikin puolella.
 
Jäbä on kyllä pihalla ko tamppoonin naru näistä hommista, mutta ei sevväliä. Toisaalta tää ei nyt oo ihan oikee ketju pohtia tätä asiaa. Täällä on musiikin teorialle ja musiikin historialle omat mestansa, joissa hehkutetaan vähemmän Alppua ja ollaan enemmän jyvällä moodeista ja teoriahommista.

Hurriganesin 14-18v fanit oli varmaan 70 luvulla hyvin tarkkoja noista moodeista ja teoriahommista.

hosino: Hurriganesin 14-18v fanit oli varmaan 70 luvulla hyvin tarkkoja noista moodeista ja teoriahommista.
 
Suurin osa tuon ikäisistä oli pihalla moodeista ja teoriahommista, joten helppo hyväksyä. En tiedä onko tilanne parempi nykyään. Tuskin.

Kailis: Suurin osa tuon ikäisistä oli pihalla moodeista ja teoriahommista, joten helppo hyväksyä. En tiedä onko tilanne parempi nykyään. Tuskin. Jospa nuo cheek ja jvg fanit, on paremmin perillä noista moodeista.

hosino: Hurriganes oli varmaan 70 luvulla hyvin tarkka noista moodeista ja teoriahommista.
 
Korjasin vähän.

Kailis: Suurin osa tuon ikäisistä oli pihalla moodeista ja teoriahommista, joten helppo hyväksyä. En tiedä onko tilanne parempi nykyään. Tuskin.
 
Veikkaan että tässä jälleen kerran halutaan kuulla kaikenlaisia syy-seuraus -tai mietittyjä tietopohjayhteyksiä kun alkujaan on vedetty fiiliksellä.
 
System of a Downinkin vaikutteisiin lueteltiin armenialainen kansanmusiikki vai mistä se laulaja nyt onkaan. Musiikkitieteellinen tutkimus ei sitä paljastanut. Täällä laitetaan postuumisti ajatuksia ja välineitä toisten ihmisten päähän suomalaisvalmisteisten rokkibiisien perusteella, top science. *)
 
(sinänsä huono tuo meikän SOAD-anekdootti tässä yhteydessä. lähemmäs tätä aihetta menee vaikka se Charlie Parkerin linjoista tehty väitöskirja, jossa kävi ilmi että ne oli ennen kaikkea fonilla helpposoittoisia.)
 
*) vaikkakin osa teistä lienee aikalaisia ja ehkä moikkatuttujakin.

Epämuusikko: Veikkaan että tässä jälleen kerran halutaan kuulla kaikenlaisia syy-seuraus -tai mietittyjä tietopohjayhteyksiä kun alkujaan on vedetty fiiliksellä.
 
Kuka ilkeäsi soittaa Remulle ja kysyä asiasta: "Mitä musiikkiteoriaopasta plarailitte, kun teitte Roadrunnerin ja varsinkin Get On-kappaleen?"

hosino: Hurriganesin 14-18v fanit oli varmaan 70 luvulla hyvin tarkkoja noista moodeista ja teoriahommista.
 
Siksipä just tää on hiukan väärä ketju ottaa asiaa puheeksi.
 
Fiilisrokki o fiilisrokkia ihan syystä... mutta kun toi mpekkanen nyt otti asian essin niin oisin halunnu, että pikkusen tarkennettas mistä tässä on kyse kun en ihan täysin hiffannu miten Ganesit ja moodihommat liitty toisiinsa.

Juzpe: Siksipä just tää on hiukan väärä ketju ottaa asiaa puheeksi.
 
Fiilisrokki o fiilisrokkia ihan syystä... mutta kun toi mpekkanen nyt otti asian essin niin oisin halunnu, että pikkusen tarkennettas mistä tässä on kyse kun en ihan täysin hiffannu miten Ganesit ja moodihommat liitty toisiinsa.
 
Nìin, kyllähän minä olen kirjoittanut tähän ketjuun paljonkin asioita. Ihan kaikki ei ole käsitelleet pelkästään rock muusiikkia ja Hurriganesia, vaan soittamista yleensä ja myöskin musiikin kuuntelemista.
 
Kyllähän Ganeskin svengaa, että on sielläkin taustalla varmastikkin jotain teoriaa. Ei se silti mitään jazz musaa ole, eikä sillä ole väliä muutenkaan. Eli ei niitä kaikki erilaisia harmonisia ratkaisuja ole edes yritettykään hakea. Kuitenkin musa svengaa ja silloin siinä täytyy olla myös jonkinlaista teoriaakin mukana soitossa. Rytmi ja svengi ovat ainakin minusta musiikissa kaikista tärkeimmät asiat. Ne toimi myös Ganesissakin ja kyllähän tämän asian huomaa myös sellainenkin, joka ei itse soita.
 
Sinähän tämän kaivoit esille minun vanhemmista kirjoituksista ja sieltäkin vain osan. Olin kyllä kirjoittanut jo sitä ennenkin, mutta ne jätettiin huomioitsematta.
Musiikkiahan on monenlaista ja sitä voi myös tehdä hyvinkin erilaisista lähtökohdista. Siltikään musiikin soittaminen tai kuuntelukaan ei ole mikään kilpailu. Ainakaan minusta.
 
Kuuntelijan ei minusta tarvitse tietää teoriasta mitään. Riittää, että hän itse tykkää kuulemastaan.

Minusta svengi on sellainen asia, ettei siihen tarvita mitään teoriaa.