Rock, pop, alternative ›

hollmi-5: En ole ihan kaikkien, mutta kaikki äänitteet kyllä. Eilen istuin treeniksellä pari tuntia napit korvissa ja soittelin Bonin aikaisia AC/DC lättyjä play alongina. Rudd on nero settinsä takana ja sen kuulee myös uusimmalla levyllä. Harmittaa se, että jäbä itse sössi.
 
Allekirjoitan herran hienouden.

Siis kumman herran, Holmin vai Ruddin?

msalama: Siis kumman herran, Holmin vai Ruddin?
 
Miksei molempien. Tuossa viittasin kuitenkin Ruddiin.

sellisti: Onhan se pelkistetty, mutta näin ei-rumpalin korvaankin se haitsu tulee vähän häiritsevän lujaa, ja se säksättää niin tasaisesti että vertaukset rumpukoneeseen ovat ihan ymmärrettäviä. Ruddkin soittaa 8-osia, mutta painottaa niitä suhteessa tahdin vahvoihin ja heikkoihin iskuihin ihan eri tavalla, mikä luo paljon rennomman ja svengaavamman fiiliksen komppiin.
 
Mikäs nyt olisi hyvä esimerkki Chris Sladen konemaisuudesta AC/DC levytyksillä, jos nämä uudet livevedot jätetään pois laskuista? Ruddin soitossa kiistatta on semmoista sitkoa mikä estää musiikillista taikinaa murenemasta, mutta mahtaako ero tosiaan olla niin selkeä että ei-rumpalikin sen havaitsee?

Kefiiri: Mikäs nyt olisi hyvä esimerkki Chris Sladen konemaisuudesta AC/DC levytyksillä, jos nämä uudet livevedot jätetään pois laskuista? Ruddin soitossa kiistatta on semmoista sitkoa mikä estää musiikillista taikinaa murenemasta, mutta mahtaako ero tosiaan olla niin selkeä että ei-rumpalikin sen havaitsee?
 
No kyllä sen ainakin kitaristina havaitsee välittömästi. Paljon pienemmätkin erot.
Aloitin kyllä muusikkouteni rumpalina 18 keikalla 80-luvulla :) Kitaraa tosin treenasin jo silloinkin. Rumpaleita on moneen lähtöön kuin pilviä. Olen soittanut ehkä noin 20 rumpalin kanssa. Jokaisella vähän oma tyylinsä. On ollut tikuttajia, mäiskijöitä, raivoajia, kallionvakaita groovaajia, ja jotkut lataavat lähes koko soittoenergiansa virveliin ja lyövät sitä aivan saatanan lujaa.
Mäiskijöillä tarkoitan tyyppiä, joka iskee todella kevyesti ja huitoo koko ajan vähän joka suuntaan niin että groove heiluu kuin oljenkorsi tuulessa, iskut menevät vähän sinnepäin. Sellaiset Sielun Veljet-tyyppiset punk-raivoajat ovat omalla tavallaan mahtavia. Se energia. Fillejä ei tarjoilla mutta enegialla lämmittäisi keskikokoista kaupunkia, roskis täyttyy kalvoista ja puunsäleistä ja ilmatila kiroamisesta kuinka peltien metallin laatu on nykyään surkeaa. Toimii, jos soitetaan punkkia.
Sitten ovat kallionvarmat jäyhät groovaajat, jotka soittavat koko ajan niin saatanan hyvin että joka otto on studiokamaa ja alkaa tuntua kuin olisi itse jokin räpeltäjä-punkkari filharmoonikkojen treeneissä.
No joo.

shuffle: No kyllä sen ainakin kitaristina havaitsee välittömästi. Paljon pienemmätkin erot.
 
Back in Blackia AC/DC:ltä on tullut kuunneltua paljon, kun siinä on niin timanttisia biisejä, ja Ruddin tömäkkä virvelisointi kuulostaa aina yhtä vaikuttavalta. Sen jälkeen tuli kuitenkin päkistetymmän oloisia levyjä eikä niitä ole tullut kovin tarkkaan kuunneltua. Uudemmat Ruddin kanssa tehdyt vaikuttavat kyllä asiallisilta. Mutta mistäs nyt löytyisi kuunneltavaksi konkreettinen esimerkki Sladen kompin yksiulotteisuudesta?
 
Edit: tästä löytyi... täytyy myöntää, että eroa on.
 
https://www.youtube.com/watch?v=zzz1vx25Qjw

Kefiiri: Back in Blackia AC/DC:ltä on tullut kuunneltua paljon, kun siinä on niin timanttisia biisejä, ja Ruddin tömäkkä virvelisointi kuulostaa aina yhtä vaikuttavalta. Sen jälkeen tuli kuitenkin päkistetymmän oloisia levyjä eikä niitä ole tullut kovin tarkkaan kuunneltua. Uudemmat Ruddin kanssa tehdyt vaikuttavat kyllä asiallisilta. Mutta mistäs nyt löytyisi kuunneltavaksi konkreettinen esimerkki Sladen kompin yksiulotteisuudesta?
 
Omasta mielestäni Slade pärjäsi vielä Razorilla ihan hyvin. Ehkä biisitkin oli sovitettu vähän siihen suuntaan sillä kertaa, että homma toimi aika hyvin.
Livenä en pysty nykyään kuuntelemaan miestä. Kyllä se biisit läpi vetää, eli bisnes pyörii mutta ei saatana. Henki ja sielu puuttuu, eikä se ole sinänsä miehen huonoutta, hänen tyylinsä on vain se ja sopii toisenlaiseen musiikkiin paremmin.
Lähes 70-vuotiaalta papalta nyt en enempää sinänsä toisaalta edes vaadi. Hän tarjoilee sen mihin pystyy.

Kefiiri: Back in Blackia AC/DC:ltä on tullut kuunneltua paljon, kun siinä on niin timanttisia biisejä, ja Ruddin tömäkkä virvelisointi kuulostaa aina yhtä vaikuttavalta. Sen jälkeen tuli kuitenkin päkistetymmän oloisia levyjä eikä niitä ole tullut kovin tarkkaan kuunneltua. Uudemmat Ruddin kanssa tehdyt vaikuttavat kyllä asiallisilta. Mutta mistäs nyt löytyisi kuunneltavaksi konkreettinen esimerkki Sladen kompin yksiulotteisuudesta?
 
Edit: tästä löytyi... täytyy myöntää, että eroa on.
 
https://www.youtube.com/watch?v=zzz1vx25Qjw
 
Jep. Tässä tapauksessa Slade vetää paljon paremmin, kuin myös High Voltagen livevrrsioinneissa.
 
Kaikilta unohtuu aina se tosiasia, että Wright ja Slade ovat joutuneet soittamaan livenä pääosin Ruddin alunperin soittamia biisejä, kun taas Rudd ei ole Thunderstruckia lukuunottamatta soittanut kenenkään muun rumpalin levyttämää matskua. Tuskin lähtis Heatseeker Ruddilta.

sirdickyj: Jep. Tässä tapauksessa Slade vetää paljon paremmin, kuin myös High Voltagen liveversioinneissa.
 
:) Vetäähän se rapsakammin, mutta tarkoitus ei kai ole kuulostaa rautalankabändiltä?

sirdickyj: Tuskin lähtis Heatseeker Ruddilta.
 
Ihan samaa kuuntelin juur' äsken.

sirdickyj: Ruddin alunperin soittamia biisejä, kun taas Rudd ei ole Thunderstruckia lukuunottamatta soittanut kenenkään muun rumpalin levyttämää matskua.
 
Lisäksi löytyy myös Who Made Who:
 
https://www.youtube.com/watch?v=UFbG5Mg3-7w

Kefiiri: Mikäs nyt olisi hyvä esimerkki Chris Sladen konemaisuudesta AC/DC levytyksillä, jos nämä uudet livevedot jätetään pois laskuista? Ruddin soitossa kiistatta on semmoista sitkoa mikä estää musiikillista taikinaa murenemasta, mutta mahtaako ero tosiaan olla niin selkeä että ei-rumpalikin sen havaitsee?
 
Kuten joku muukin on tässä jo tarkentanut, niin ei nämä viimeaikaiset rumpukonevertaukset ole viitanneet niinkään levymatskuun vaan näihin uusimpiin keikkavetoihin. Kyllähän ero Ruddiin on aika hämmentävän selvä, eivät ei-rumpalitkaan nyt ihan kuuroja sen suhteen ole.
 
E. Kyllä on erikuuloinen tuokin Who Made Who Ruddin kanssa. Vaikkei näitä livevetoja montaa olekaan, joilla Rudd olisi soittamassa Wrightin ja Sladen aikaista matskua, niin saa noista pientä mielikuvaa siitä miltä nämä biisit olisivat levylläkin kuulostaneet Ruddin kanssa.
 
En ymmärrä miksei Heatseeker lähtisi Ruddilta..?

Taas huvita yhtään kuunnella koko pändiä. Ihan vääristä levyistä ja taltioinneista oon tykännyt näemmä.

kuin myös High Voltagen livevrrsioinneissa.
 
Niin siis se HV:han täytyy kyllä vetää kuten alla. Ja ei yllättäen oo kuulapää rummuissa tossa.
 
https://soundcloud.com/dimassprasse … cdc-high-voltage-live-in-paris-1979

Kefiiri: Back in Blackia AC/DC:ltä on tullut kuunneltua paljon, kun siinä on niin timanttisia biisejä, ja Ruddin tömäkkä virvelisointi kuulostaa aina yhtä vaikuttavalta. Sen jälkeen tuli kuitenkin päkistetymmän oloisia levyjä eikä niitä ole tullut kovin tarkkaan kuunneltua. Uudemmat Ruddin kanssa tehdyt vaikuttavat kyllä asiallisilta. Mutta mistäs nyt löytyisi kuunneltavaksi konkreettinen esimerkki Sladen kompin yksiulotteisuudesta?
 
Edit: tästä löytyi... täytyy myöntää, että eroa on.
 
https://www.youtube.com/watch?v=zzz1vx25Qjw
 
Ite diggasin Sladen kolistelusta tässä enemmän. Tietty tais se versio muutenki olla snadisti nopeampi ja munsta tommone liki snouditon haitsu sopii tohon säkeistöön paremmin.
 
Hyviä kolaajia molemmat ja makuasioita kummasta diggaa enemmän.

Onkos kukaan teistä muuten koskaan tullut ajatelleeksi sitä, miten paljon Simon Wrightin soitto kuulostaa Fly On The Wall-levyllä Phil-sedän paukutukselta? Haitsutekniikka ja kaikki...

Funkånaut: Hyviä kolaajia molemmat ja makuasioita kummasta diggaa enemmän.
 
Näinpä juuri. Tämäkin taitaa olla niitä juttuja, joissa ei ole oikeaa tai väärää mielipidettä. On vaan erilaisia. Siinä vaiheessa, kun omien mielipiteiden ajamiseen täytyy ottaa mukaan muiden mielipiteiden dissaaminen, peli on menetetty. Ainakin mitä tulee taitavaan väittelyyn liittyen ;).

Funkånaut: Ite diggasin Sladen kolistelusta tässä enemmän.
 
Täytyy sanoa, että samat sanat, ja samat perustelut.
 
EDIT: RockFanatic: Onkos kukaan teistä muuten koskaan tullut ajatelleeksi sitä, miten paljon Simon Wrightin soitto kuulostaa Fly On The Wall-levyllä Phil-sedän paukutukselta? Haitsutekniikka ja kaikki...
 
Saundit tietty on mitä on, mutta oon aina tykännyt Fly on the Wallista ja Blow Up Your Videosta paljon. Kevytkenkäsempää ja popimpaa AC/DC:tä, mutta toimii mulle.

sellisti: En ymmärrä miksei Heatseeker lähtisi Ruddilta..?
 
Koko Heatseeker oli mulle ihan outo ralli, täytyi kurkata Tubesta. Voisi tosiaan Ruddilla olla vaikeuksia adaptoitua noin kepeään meininkiin. Jos tuo kappale on jonkun mielestä hyvä, niin sitten ymmärrän että voi tykätä siitä Sladen rumpaloimasta Let There Be Rockistakin enemmän.
 
Eihän se pelkästään näiden vararumpalien vika ole ettei bändiltä noihin aikoihin syntynyt aivan huippubiisejä.
 
Edit: muotoilin diplomaattisemmin :)

-----