Rock, pop, alternative ›

velipesonen: Revolveria olen pitänyt maailman parhaana levynä
 
No, makunsa ja mielipiteensä kullakin.
 
Aamulehdessä oli hiljattain sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnaksen haastattelu liittyen hänen juuri julkaistuun Piitles-sarjakuvakirjaan. Haastattelussa Kunnakselta kysytään muun muassa, että mikä on hänen mielestään Beatlesin paras albumi - ja Kunnas vastaa seuraavasti:"Suosikkejani ovat olleet "Rubber Soul", Sgt. Pepper", "Valkoinen Tupla". Jostain syystä en niin kauheasti tykkää "Revolverista", vaikka se yleensä nostetaan korkealle."
 
Samassa lehdessä kirjoittaa Aamulehden toimittaja - ja Beatles-fani myös - Antti Lähde, että hän itse pitää "Abbey Roadia" Beatlesin parhaana albumina ja "Revolver" tulee hyvänä kakkosena.
 
Joten monia makuja ja mielipiteitä löytyy tästäkin asiasta.
 
Joskus olen oikeastaan ihmetellyt Revolver-albumin suurta suosiota.
Kyseisellä albumilla on minusta myös selvät heikkoutensa.
Esimerkiksi albumilla olevat Harrisonin kappaleet "Love you to" ja "I want to tell you" ovat melko huonoja biisejä. Eikä Johnin "She said she said" ole kovin onnistunut sekään. "Yellow submarine"-kappalekaan ei ole minusta hyvä. (Kyseinen kappale näkyy olevan velipesosenkin listalla siellä aivan loppupäässä.)
Samoin kappaleet "Good day sunshine", "And your bird can sing", "For no one", "Doctor Robert", "Eleanor rigby" ovat vain vähän yli kaksiminuuttisia - eli kappaleet ovat liian lyhyitä.
Ja jos vertaa vaikkapa Paulin balladeja "Here, there and everywhere" ja Sgt. Peppersillä olevaa "She's leaving home" niin minusta jälkimmäinen biisi voittaa tuon edellisen (siis Here, there and everywheren).
 
Jos kokonaisuudessakin vertaa albumeja Revolver ja Sgt. Pepper niin omasta mielestäni Sgt. Pepper on selvästikin parempi albumi kuin Revolver.
 
Samoin jos Valkoinen Tupla olisi tiivistetty yhdeksi albumiksi eli otettu siltä kaksoisalbumilta parhaat, laadukkaimmat biisit yhteen suppeampaan albumiin niin se albumi olisi kirkkaastikin parempi kuin Revolver. - Valkoisella Tuplalla olevat parhaat, laadukkaimmat biisit ovat niin vankkaa, vahvaa tavaraa.

Xan de Wan: Eikä Johnin "She said she said" ole kovin onnistunut sekään.
 
Nyt perusteluja! Tässähän on äärimmäisen hieno, hyvillä melodioilla varustettu kappale.

Sinänsä kiintoisaa että kappaleita moititaan liian lyhyiksi, yleensä käy päin vastoin eli "karsimisenkin varaa olisi".
 
Mielipiteensä kullain, minä pystyisin perustelemaan itselleni Revolverin lisäksi myös Rubber Soulin, Sgt. Pepperin, V-tuplan (Double V = V+V) tai Please Please Me:n pitämisen Beatlesin parhaana levynä. Kaikissa niissä on vahvoja fiiliksiä ja niitä on mukava kuunnella!
 
Tuosta listastani sen verran että 186 kappaleen joukossa ehkä kaksi viimeistä on sellaisia joita on vähän ikävä kuunnella. Kyllä minä erittäin mielelläni kuuntelen myös Vallankumous Yhdeksää. Miltei kaikki Betles-kappaleet ovat loistavia ja juputukseni Abbey Roadista ja Let It Be:stä on hyvin suhteellista.
 
Mutt joo, Gun Club on silti minun mielestäni tehnyt yhden levyn joka pesee jopa Beatlesit.

Xan de Wan: No, makunsa ja mielipiteensä kullakin.
 
Aamulehdessä oli hiljattain sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnaksen haastattelu liittyen hänen juuri julkaistuun Piitles-sarjakuvakirjaan. Haastattelussa Kunnakselta kysytään muun muassa, että mikä on hänen mielestään Beatlesin paras albumi - ja Kunnas vastaa seuraavasti:
 
Samassa lehdessä kirjoittaa Aamulehden toimittaja - ja Beatles-fani myös - Antti Lähde, että hän itse pitää "Abbey Roadia" Beatlesin parhaana albumina ja "Revolver" tulee hyvänä kakkosena.
 
Joten monia makuja ja mielipiteitä löytyy tästäkin asiasta.
 
Joskus olen oikeastaan ihmetellyt Revolver-albumin suurta suosiota.
Kyseisellä albumilla on minusta myös selvät heikkoutensa.
Esimerkiksi albumilla olevat Harrisonin kappaleet "Love you to" ja "I want to tell you" ovat melko huonoja biisejä. Eikä Johnin "She said she said" ole kovin onnistunut sekään. "Yellow submarine"-kappalekaan ei ole minusta hyvä. (Kyseinen kappale näkyy olevan listalla siellä aivan loppupäässä.)
Samoin kappaleet "Good day sunshine", "And your bird can sing", "For no one", "Doctor Robert", "Eleanor rigby" ovat vain vähän yli kaksiminuuttisia - eli kappaleet ovat liian lyhyitä.
Ja jos vertaa vaikkapa Paulin balladeja "Here, there and everywhere" ja Sgt. Peppersillä olevaa "She's leaving home" niin minusta jälkimmäinen biisi voittaa tuon edellisen (siis Here, there and everywheren).
 
Jos kokonaisuudessakin vertaa albumeja Revolver ja Sgt. Pepper niin omasta mielestäni Sgt. Pepper on selvästikin parempi albumi kuin Revolver.
 
Samoin jos Valkoinen Tupla olisi tiivistetty yhdeksi albumiksi eli otettu siltä kaksoisalbumilta parhaat, laadukkaimmat biisit yhteen suppeampaan albumiin niin se albumi olisi kirkkaastikin parempi kuin Revolver. - Valkoisella Tuplalla olevat parhaat, laadukkaimmat biisit ovat niin vankkaa, vahvaa tavaraa.
 
Tässä tulee minun mielipiteeni; Revolverilla Paulin kappaleet ovat parhaita esim. Eleanor Rigby, Here, There and Everywhere, For No One, Good Day Sunshine.
Kaikki loistavia melodioita. Loistavaa.
 
Toiseksi parhaita ovat Georgen biisit. Taxman on kunnon rokkiveto kitarasooloineen.
Love You To on hieno melodia ja komea on myös sitarsoolo
I Want to Tell You on myös hieno, ehkä levyn yksi parhaista- sanatkin ovat hienot
.
Mutta Johnin kappaleet ovat miehen yleiseen tasoon verrattuna luvattomaan heikkoja.
Im Only Sleeping pudottaa tunnelman ja toistaa itseään. Soundit ovat, varmaan tarkoituksella, tukkoiset.
Your Bird Can Sing on tusinatuote, Doctor Robert levyn huonoin, en pidä uruista.
She Said, She Said on myös aika tylsä.
Oikeastaan ainoa omalla tasollaan oleva Lennon-originaali on Tomorrow Never Knows,
tosin siinäkin on Maccan loisstava sovitus.
Pepperistä tekeekin Revolveria paremman juuri se, että Johnin kappaleet ovat kaikki vähintään omalla, korkealla, tasollaan.
 
Valkoiselta Tuplalta pois vain Revolution 9, tilalle vaikka Not Guilty tai jokin muu Georgen biisi, niin se olisi lähes täydellinnen, melkein Pepperin tasoinen levy.

Here, There and Everywhere on levynsä ehkä paras.
Siinä kuuluu selvästi Pet Sounds- vaikutteet, ja tämä on aina plussaa.
Bädi laulaa kyseessä olevassa biisissä stemmoja kauniisti.
Paulin parhaita kappaleita.
 
Ja lyhyys on parempi, kuin turha pitkitys.

Kyllähän tosiaan täydellisiä albumikokonaisuuksia löytyy ties kuinka paljon Beatlesin lisäksi. Meinasin alkaa jo listaamaan kaikkia, mutta tajusin että eihän sille näy loppua ensinkään.
 
Itselleni on suht hankalaa alkaa laittamaan levyjä paremmuusjärjestykseen. Tällä hetkellä Revolver tykittää aika kovaa, mutta Abbey Road myös on aika täydellisyyttä hipova levy. Help! on itselle myös aivan mahtava levy. Sgt Pepper ja Rubber Soul ovat mahtavia nekin.

FreshPots: Kyllähän tosiaan täydellisiä albumikokonaisuuksia löytyy ties kuinka paljon Beatlesin lisäksi. Meinasin alkaa jo listaamaan kaikkia, mutta tajusin että eihän sille näy loppua ensinkään.

 
Näinpä. Loistavia albumikokonaisuusputkiakin löytyy muilta artisteilta, mun mielestä esim. seuraavia:
 
Bob Dylan: Another Side - Blonde on Blonde (4 levyä)
Rolling Stones: Beggars Banquet - Goats Head Soup (4 levyä)
Led Zeppelin: I - Houses Of the Holy (5 levyä)
Leonard Cohen: Songs of LC - Songs Of Love And Hate (3 levyä)
 
Ja onhan noita muitakin, nää tuli ekana mieleen. Niin ja se Beatlesin huippuputki on Rubber Soul - Sgt. Pepper.

GrooverMan: Näinpä. Loistavia albumikokonaisuusputkiakin löytyy muilta artisteilta, mun mielestä esim. seuraavia:
 
Bob Dylan: Another Side - Blonde on Blonde (4 levyä)
Rolling Stones: Beggars Banquet - Goats Head Soup (4 levyä)
Led Zeppelin: I - Houses Of the Holy (5 levyä)
Leonard Cohen: Songs of LC - Songs Of Love And Hate (3 levyä)
 
Ja onhan noita muitakin, nää tuli ekana mieleen. Niin ja se Beatlesin huippuputki on Rubber Soul - Sgt. Pepper.
 
Pakko kai sitten vielä lisätä pari huippuputkea vielä :)
Black Sabbath: Black Sabbath - Sabbath Bloody Sabbath (5 levyä)
Pink Floyd: Dark Side - The Wall (4 levyä)
Elliott Smith: Elliott Smith - Figure 8 (4 levyä)
Jimi Hendrix: Are You Experienced? - Electric Ladyland (3 levyä)
Radiohead: The Bends - Kid A (3 levyä)
 
Toki yksittäisiä napakymppejä löytyy myös hurjan paljon.

John Coltrane julkaisi etsikkoaikanaan 1961-1965 bändiliiderinä lähemmäs kaksikymmentä studiolevyä, kaikki umpirautaa.

OT:na edellisiin lisäsin ainakin
The Kinks: Face to Face - Lola Versus Powerman
The Who: The Who Sell Out - Quadrophenia (tai jopa Numbers)
Tom Waits: Swordfishtrombones - Bone Machine
 
Zappalta saattaisi löytyä myös muutamakin 3-4 erinomaisen albumin putki, Princeltä varmaankin yksi vastaava putki. Mutta kun koko tuotannon tasoa lähdetään vertailemaan niin... Huomaa hyvin tuosta Pesosen ed. sivun listasta että jos lähtee lopusta, niin aika äkkiä saa kokoon sellaiset 10-14 biisiä joista raapaisisi kasaan kovan joskin ehkä tyylillisesti heittelevän levyn.

jra: (...) Mutta kun koko tuotannon tasoa lähdetään vertailemaan niin... Huomaa hyvin tuosta Pesosen ed. sivun listasta että jos lähtee lopusta, niin aika äkkiä saa kokoon sellaiset 10-14 biisiä joista raapaisisi kasaan kovan joskin ehkä tyylillisesti heittelevän levyn.
 
Juu, ja jos rupeaa vähän sovittamaan niin jopa niistä kahdesta ns. huonommanpuoleisesta biisistä jotka minun papereissani ovat Thank You Girl ja It's All Too Much saisi sovittamalla ihan kelpo tavaraa. It's All Too Much taittuu Primal Scream -tyylisenä happojumppana ja Thank You Girl jonkinlaisena elektronisena hillbillyna.

Mahtava rumpu- ja bassopohja muuten Tomorrow Never Knows-biisissä, vai mitä? Tuon tyyppistä rumpukomppia kuultiin muistaakseni jonkin verran 90-luvun alun brittipopbändeillä (en tarkoita Oasista tai joitakin Beatles-pastisseja) - kaveri sanoi sitä "Manchester-kompiksi". Luulen että tuo Revolver-raita olisi kestänyt pidemmänkin keston. Tykkään kuunnella sitä silloin tällöin kuulokkeilla ja tuntuu että biisi loppuu jotenkin äkkiä.
 
Revolver on tärkeä levy omistaa, mutta onhan siellä kieltämättä jokunen vähän köykäisempi juttu - ajatella jos tilalle olisi laitettu vaikka sinkkubiisit "Rain" ja "Day Tripper".

Demo Harrison: Revolver on tärkeä levy omistaa, mutta onhan siellä kieltämättä jokunen vähän köykäisempi juttu - ajatella jos tilalle olisi laitettu vaikka sinkkubiisit "Rain" ja "Day Tripper".
 
Miksei mutta Day Tripper äänitettiin Rubber Soulin sessioissa ja julkaistiin sen kanssa samana päivänä 3.12.65. Rubber Soul oli joulu-LP ja Day Tripper c/w We Can Work It Out joulusingle.
 
Rain ja Writer olisivat tosiaan vahvistaneet Revolveria mutta toisaalta 45 rpm kierrosluvulla ja vähäsen leveämmällä uralla niihin saatiin parempi soundi eli tuohon aikaan sinkulla kannatti julkaista parhaat biisit, jos siltä kantilta ajattelee. Tosin melkein kaikki Beatles-kappaleet olisi pitänyt julkaista sinkkuina.
 
Siinä olisikin kiinnostava tutkimuskohde jollekulle tutkia mitkä Beatles-kappaleet eivät ole esiintyneet 45 kierroksen levyllä jossain maailman maassa.

velipesonen: Miksei mutta Day Tripper äänitettiin Rubber Soulin sessioissa ja julkaistiin sen kanssa samana päivänä 3.12.65. Rubber Soul oli joulu-LP ja Day Tripper c/w We Can Work It Out joulusingle.
 
Rain ja Writer olisivat tosiaan vahvistaneet Revolveria mutta toisaalta 45 rpm kierrosluvulla ja vähäsen leveämmällä uralla niihin saatiin parempi soundi eli tuohon aikaan sinkulla kannatti julkaista parhaat biisit, jos siltä kantilta ajattelee. Tosin melkein kaikki Beatles-kappaleet olisi pitänyt julkaista sinkkuina.
 
Siinä olisikin kiinnostava tutkimuskohde jollekulle tutkia mitkä Beatles-kappaleet eivät ole esiintyneet 45 kierroksen levyllä jossain maailman maassa.
 
Mutta Rain ja Day Tripper kuulostavat Revolverilta, miksei Pperback Writerkin.
 
Lisäksi on muistettava, että poikkeuksellisesti Revolverillä on kaksi singlenä julkaistua kappaletta.

^^Jaaha, tää mun varhaisdementiani...
 
No, oispahan ollut sitten Day Tripper/We Can Work It Out-sinkussakin korvaavat biisit parille ei-niin-vahvalle Rubber Soul-raidalle.
 
Mutta että siis puhtaasti saundipoliittinen veto säästää hyvät biisit neljävitosille.

No, oispahan ollut sitten Day Tripper/We Can Work It Out-sinkussakin korvaavat biisit parille ei-niin-vahvalle Rubber Soul-raidalle.
 
Tää on muuten iso pointti Beatles-levyissä. Olishan Sgt. Pepperkin vieläkin parempi levy jos Good Morning olis korvattu Strawberry Fieldsilla ja She's Leaving Home Penny Lanella. Biisit jotka tänä päivänä (ja jo 70-luvun alussa) ehdottomasti laitettais albumille päätyivät ainoastaan sinkuille.

Ehkä täydellisenkin tuntuiseen pop-levyyn tarvitaan ns. suvantokohtia/hengähdystaukoja, suoraan sanoen siis fillereitä. Ehkä kuitenkin sellaisia fillereitä joissa olisi joku kiinnostava pointti, jos sävellyksellinen tai lyyrinen anti ei yltäisikään kuningasbiisien tasolle.

Mitä huippulevyputkiin tulee, niin ite heittäisin Princeltä albumit Princestä Sing o' the Timesiin asti. Kuus lettua + Purple Rainin soundtrack. Tosin, Paradea en kyl laske hyväks levyks. :)

GrooverMan: Tää on muuten iso pointti Beatles-levyissä. Olishan Sgt. Pepperkin vieläkin parempi levy jos Good Morning olis korvattu Strawberry Fieldsilla ja She's Leaving Home Penny Lanella. Biisit jotka tänä päivänä (ja jo 70-luvun alussa) ehdottomasti laitettais albumille päätyivät ainoastaan sinkuille.
 
Penny Lanea on vaikea kuvitella Pepperille ja She's Leaving Home on levyyn parhaita.
Mutta Strawberry Fieldsillä voisi korvata Good Morningin, myös yhdistäminen seuraavaan kappaleeseen toimisi. No ehkä Lovely Ritan voisi korvata Penny Lanella.
Muta kaikkihan ne on hyviä.
 
Ja levyllä on hyvä olla suvantovaihe, mutta tämä voi olla myös tottumiskysymys.

Nyt on aika lopettaa vertailu ja paremmuuspohdinta, sillä suomalainen tekee kaiken paremmin. Täällä on puhtaampi ilma, sinisimmät veet, kauneimmat naiset, parhaat hiihtäjät, parhain sisäilma, paras ruoka, parhaat vuodenajat, parhaat koululaiset, terävimmät moottorisahan terät, luotetuimmat uutisankkurit, hauskimmat koomikot, parhaat hanuristit ja sokerina pohjalla (miksei myös paras pontikka) parhaat Piitles-tulkinnat, ehkä orkkiksiakin paremmat: http://www.levykauppax.fi/artist/be … n_aikojen_beatles_suomennokset/#3cd