Rock, pop, alternative ›

Kyllähän Hurriganes ja Järvisen soitto on vaikuttanut monenkin kitaristin alun soittoon. Ei varmaan 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa ollut paljoakaan sellaisia paikkakuntia, joissa ei olisi ollut yhtä Hurriganesia cover bändiä. Tai ainakin bändejä, joissa soitetaan myös Hurriganesin kappaleita.
Ismo Alanko ja monet muut ovat myös kehuneet Hurriganesin olleen todella kova juttu aikoinaan...
 
Sama on SRV ja Claptoninkin kanssa. Kaikki he ovat vaikuttaneet Metallican kitaristien kanssa, esimerkiksi, hyvinkin monien soittajien soittoon.
Se ettei Hurriganes tai Järvinen ole yhtä tunnettu maailmalla kuin vaikka Clapton on taas toinen juttu.
Jos Claptonin nykyistä soittoa kuuntelisi, niin väittäisin ettei hänenkään soittollaan enää päästäisi siihen suosioon mihin hän pääsi kun aloitti. Sitten on oikeastaan musiikillinen alamäki jatkunutkin. Tosin tämä on minun mielipide ja joku toinen voi olla toista mieltä. Itselle ei Clapton ole tehnyt juurikaan mitään merkittävää ainakaan 30 tai lähes 40 vuoteen. Hyväntekeväisyys huutokaupat ovat olleet suurin juttu ja blues musiikin tunnetuksi tekeminen suurelle yleisölle, mutta eipä ne omat kappaleet ole enää mitään kummallisia olleet.
Siltikään ei voi väittää, etteikö Claptonillakin olisi ollut hyvinkin monelle todella suuri merkitys.
 
Aivan samoin on täällä Suomessa ollut Järvisellä ja Hurriganesillakin, vaikka kaikki ei olisi edes mitään soitinta koskaan soittaneetkaan. Heille on Järvisellä ja Hurriganesilla edelleen suuri vaikutus, vaikka osa siitä olisikin jo nostalgiaa.
Ei varmaan sellaista musiikin kuuntelijaa/soittajaa olekkaan, etteikö ne nuoruudessa kuunnellut jutut olisi silloin vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleenkin jossain määrin. Kuka on sitten syntynyt milläkin vuosikymmenellä ja kuunnellut mitäkin. Ei niitä aikoinaan tulleita juttuja voi siitä ajasta ja vuosikymmenestä oikein irroittaa ja verrata näitä nykyisiä soittajia suoraan siihen.
En myöskään usko, että vaikka näitä nykyisiä soittajia pystyisikin laittamaan ajassa taaksepäin, niin kaikki levyt olisi siltikään sen parempia.
Vai olisiko Suomessa nykyään joku sellainen kitaristi joka kävisi Järvisen tilalle paremmin kuin Järvinen itse?
Olisiko Roadrunner levy parempi jollain toisella nykyisellä kotimaisella kitaristilla?
 
Minulle tämä asia, ei ole mikään elämän kysymys. Kuitenkin hieman epäilen, ettei se levy ainakaan siitä paremmaksi muutu. Ei vaikka siinä soittaisi kuka tahansa kitaraa ja bändi on kuitenkin kokonaisuus. Jos siitä ei tuollaisena tykkää, niin tuskin se kolahtaisi muutenkaan vaikka tällainen aikamatkustus ja soittajan vaihtaminen mahdollista olisikin.
 
Mielenkiintoista olisi kuitenkin kuulla, että ketkä kaikki soittaisi Järvistä paremmin Hurriganesiin sopivaa musiikkia. Tästä olisi kuitenkin otettava sellaiset soittajat pois, jotka ovat itse kuunnelleet Järvisen ja Ganesin kiekkoja....

Naurettavintahan tässä on väittää, että vaikka McLaughlinilla tai DiMeolalla ei olis ollut tunnetta soitossaan, taito ei yleensäkään vaikuta mitenkään tuohon puoleen paitsi korkeintaan positiivisesti. Tai ehkä räpeltäjien puolestapuhujat voivat niin aatella kun muuta ei osata sanoa.

antnis: Minkä rock-scenen? Ei täällä ollut mitään mainitsemisen arvoista johon Järvinen olisi vaikuttanut. Muuten kuiin harrastusmielessä siis. Tolonen ja Rekku ja Lindholm olivat itsensä ilman Albertiakin.
 
Mä kirjoitin "rock-scenen kehitykseen". Opettele edes lukemaan..

mpekkanen: Mielenkiintoista olisi kuitenkin kuulla, että ketkä kaikki soittaisi Järvistä paremmin Hurriganesiin sopivaa musiikkia. Tästä olisi kuitenkin otettava sellaiset soittajat pois, jotka ovat itse kuunnelleet Järvisen ja Ganesin kiekkoja....
 
Järvisen jälkeenkään ei ole tullut kitaristia, joka pystyisi yhtä ytimekkääseen ilmaisuun ja jäntevään fraseeraukseen kuin Albert parhaimmillaan.

Kefiiri: Järvisen jälkeenkään ei ole tullut kitaristia, joka pystyisi yhtä ytimekkääseen ilmaisuun ja jäntevään fraseeraukseen kuin Albert parhaimmillaan.
 
Ei mittään fanipoikalaseja? Tai vastaavasti kaikki Järvisen jälkeen tulleet kitaristit perusteellisesti tsekattu?
 
En koe tarvetta mollata Järvistä, mutta olen pärjännyt tähänastisessa elämässäni hienosti, vaikka osaan nimetä ehkä kolme Hurriganes-biisiä ja 'ganes-kitaristeista Ile Kallion soitanta on mua jopa puhutellut, joskin sekin ihan muissa yhteyksissä. Vähän turhan korkealle jalustalle Alppu täällä joidenkin toimesta välillä nostetaan ikään kuin objektiivisena totuutena.
 
Henkilökohtaisia kokemuksia asian tiimoilta ei toki voi eikä saa vähätellä. Jos jonkun soittajan musiikilliset aikaansaannokset ovat synnyttäneet jossakussa isoja fiiliksiä, soittaja on onnistunut tekemisissään. Ei sen pitäisi olla keltään pois, jos kohta ei myöskään sen, ettei joku toinen niitä fiiliksiä saa.
 
Minusta tässä maassa on tällä hetkellä muutamia aivan käsittämättömän kovia soittajia - ja lisää tulee. Ei Albert Järvinen vaan mitenkään pysty olemaan mulle suomalaisen kitaransoiton huipentuma, jos pistän silmät kiinni ja annan vain korvieni päättää. Albert järvinen oli silti ennen kaikkea maailman paras Albert Järvinen, kukaan muu ei tehnyt just sitä juttua paremmin.

Jucciz: Ei Albert Järvinen vaan mitenkään pysty olemaan mulle suomalaisen kitaransoiton huipentuma, jos pistän silmät kiinni ja annan vain korvieni päättää. Albert järvinen oli silti ennen kaikkea maailman paras Albert Järvinen, kukaan muu ei tehnyt just sitä juttua paremmin.
 
Samaa mieltähän tässä pitkälti ollaan.
Muitakin hyviä (ja monipuolisempia) kitaristeja toki Suomesta löytyy, mutta Järvisen tatsi oli tunnistettava ja omassa lajissaan sellainen, että siitä on vaikea pistää paremmaksi.

Huomaan että otsikkona on hurriganes mutta kun Albertista puhutaan niin minusta miehen parhaat vetäsyt ja biisit on ganesin ulkopuolelta vaikka pikkuskidinä ganesia fanitinkin.
Vaikka Järvinen on ehkä vuosien saatossa saanutkin hieman ylimääräistä glooriaa niin ei miehen vaikutusta voi väheksyä.
Minun mielestäni Albertin improvisointikyky nimenomaan oli omaa luokkaansa. Miehellä oli oma tunnistettava tyyli, käsiala, ja sooloissa oli selkeä juoni ja ajatus joka tuntui tulevan luontevasti ilman sen suurempia ponnisteluja. Päinvastoin kuin niin monilla joilla soolo tuntuu lähtevän ei-mistään, päätöntä kaahausta ilman kontekstia, päätyen takaisin ei-mihnkään.

Hauskaa, kun arvostan jazzin suuruuksia, mutta samaan aikaan myös Hurriganesia ja Järvistä.
Näin kotikitaristina ymmärrän, ettei yksinkertaisempi musa ja soitto ole alempiarvoista kuin monimutkaisempi.
Hurriganes ja Järvinen ovat alkulähteitä, joista on hyvä hämmentää.
John Mc Laughlin muuten aloitti uransa bluesin pohjalta ja olen varma, että jos hän kuulisi Järvisen levytyksiä, olisi palaute hyvää.

Kävinhän minäkin nuorena Ogelin tunnit läpi, mutta varsinainen soiton oppiminen tapahtui sen jälkeen, työelämässä.
Kaikenlaiset kitaranvonguttelijat on tullut tavattua, mutta ei se vaikuta siihen mikä oli Hurriganesin rooli suomalaisessa rockissa, eikä Järvisen panokseen kitaristina, hänetkin tapasin monta kertaa.
Tuntuu siltä, että jotkut eivät osaa analysoida musiikkia, kun ei koulutus riitä, nyt treenaamaan siitä, hus,hus.

John My:
Tuntuu siltä, että jotkut eivät osaa analysoida musiikkia, kun ei koulutus riitä, nyt treenaamaan siitä, hus,hus.
 
Avaatko hieman tätä - mitä kenenkin tulisi nyt tehdä?!?
 
Olen ollut siinä käsityksessä, että Ganesia kuunteli lähinnä porukka jolla itsellään ei ollut mitään kosketuspintaa musiikin tekemiseen.
 
Sivuhuomioina treenaamista koskien; täällä Rock,pop,alternative -palstalla kaikki eivät ole myöskään kitaristeja.
 
Muusikoiden.net on palvelu, joka on suunnattu niin musiikin ammattilaisille, harrastelijoille kuin kuluttajillekin.

antnis: Naurettavintahan tässä on väittää, että vaikka McLaughlinilla tai DiMeolalla ei olis ollut tunnetta soitossaan, taito ei yleensäkään vaikuta mitenkään tuohon puoleen paitsi korkeintaan positiivisesti. Tai ehkä räpeltäjien puolestapuhujat voivat niin aatella kun muuta ei osata sanoa.
 
Näin.
 
Tärkeintä on, ettei tee elämässä lainkaan virheitä.

lurkki:
Olen ollut siinä käsityksessä, että Ganesia kuunteli lähinnä porukka jolla itsellään ei ollut mitään kosketuspintaa musiikin tekemiseen.
Toisaalta suomenmaassa on moni on aikoinaan aloittanut soittamisen ja bändihommat Hurriganesin innoittamana. Ja moni kitaristi nimen omaan Järvisen myötävaikutuksella.

Alpun äänen hallinta oli täydellistä. Sen takia Albert on vitun kova

Kyllähän tässä voisi kysyä myöskin, että ketä ROCK kitaristeja muita Suomessa on Järvisen lisäksi ollut? Hänen jälkeensä varmaan McCoy, mutta siinä ne sitten onkin.
Se, että tykkääkö joku näiden kahden herran soitosta tai muustakaan on jo toinen juttu sekin. Siis sellaisia rock-kitaristeja, että ne ovat tunnettuja ja vaikuttaneet muiden soittoon ja niidenkin elämään jotka ei itse mitään soita.
He kaksi ovat kuitenkin soitollaan ja muulla tekemisellään vaikuttaneet todella monen ihmisen elämään. Heidät tuntee/tietää sellaisetkin ihmiset, jotka eivät kummankaan musiikkia edes kuuntele.
Mccoyn jälkeen ei sitten ole oikeastaan Rock puolelta tullutkaan enää ketään. Nykyään on muusikot raittiita ja savuttomia kasvissyöjiä. Ei sillä, että viinanjuonti ja tupakan poltto tekisi kenestäkään parempaa soittajana tai muutenkaan. Kuitenkin sellaiset selkeästi perinteiset rockmuusikot ovat kuolleet tai hävinneet. Soittajat saattavat olla hyvinkin taitavia nykyään, mutta ulkoinen olemus on jo sellainen "anteeksi kun olen olemassa".
 
Nykyään on kanteleen soittokin enemmän rock tai punk kuin nämä idols kisojen "rock-muusikot", jotka ei osaa tehdä biisejä itse, eikä myöskään soittaa niin että se ketään kiinnostaisi(muutamilla soinnuilla voi jotakin osata kompata, jos sitäkään). Voi tietenkin olla, että levy-yhtiö tekee kaiken valmiiksi. Ei siis saa tehdäkkään mitään itse, eikä tarvitse ja sekin voi olla vain hyvä asia.

mpekkanen: Mccoyn jälkeen ei sitten ole oikeastaan Rock puolelta tullutkaan enää ketään. Nykyään on muusikot raittiita ja savuttomia kasvissyöjiä. Ei sillä, että viinanjuonti ja tupakan poltto tekisi kenestäkään parempaa soittajana tai muutenkaan. Kuitenkin sellaiset selkeästi perinteiset rockmuusikot ovat kuolleet tai hävinneet. Soittajat saattavat olla hyvinkin taitavia nykyään, mutta ulkoinen olemus on jo sellainen "anteeksi kun olen olemassa".
 
Musa on tietysti ihan erilaista mut eiköhän joku Alexi Laiho oo aika tehokkaasti jatkanut tota vaarallisen ja itsetuhoisen rock-elämän kunniakasta perinnettä. Ja siinä sivussa tietysti innostanut varmaankin saman määrän aloittelevia kitarastaroja kuin Pekka ja Antti yhteensä.

Vessajono: Musa on tietysti ihan erilaista mut eiköhän joku Alexi Laiho oo aika tehokkaasti jatkanut tota vaarallisen ja itsetuhoisen rock-elämän kunniakasta perinnettä. Ja siinä sivussa tietysti innostanut varmaankin saman määrän aloittelevia kitarastaroja kuin Pekka ja Antti yhteensä.
 
Kyllä. Puhuinkin ROCK kitaristeista, jonka vielä isolla kirjoitinkin.
 
Tietenkin on ihan hyväkin, ettei porukka läträä enää niin paljoa ja vedä kaikkea muutakin.
Laihon musa on kyllä metallia, mutta kyllä Suomestakin löytyy paljon sellaisia "metallibändejä", ettei niitä iskelmä-orkestereista erota kuin särön määrä kitarassa.
 
Johonkin se kapinallisuus ja oikea rock ovat hävinneet. Nuoriso on nykyään konservatiivisempia kuin vanhempansa. Vanhemmat saattavat kuunnella Hurriganesia, Motörheadia jne. ja tenevat Yötä ja Paula Koivuniemeä. Hieman kyllä ihmettelen, mutta ei se mitään.

mpekkanen: Johonkin se kapinallisuus ja oikea rock ovat hävinneet. Nuoriso on nykyään konservatiivisempia kuin vanhempansa. Vanhemmat saattavat kuunnella Hurriganesia, Motörheadia jne. ja tenevat Yötä ja Paula Koivuniemeä. Hieman kyllä ihmettelen, mutta ei se mitään.
 
Sepäs olis kapinointia vanhempia vastaan luukuttamalla samaa musiikkia kuin vanhempansa.

Varmaan tässä on joku sukupolvien kuilu. Ei mulle ainakaan Hurriganesista tuu ensimmäisenä tuu mieleen mikään vaarallisuus tai kapinahenki niin paljoa kuin esim. röytäminen ja huono englanti.

Talvisodan päättyminen on ajallisesti lähempänä Roadrunnerin julkaisua kuin tämä hetki. Ei ihme että fabut on yhä poteroissaan ;)

Vessajono: Varmaan tässä on joku sukupolvien kuilu.
 
Näin varmaan on. Totta on sekin mitä mpekkanen sanoi, metallibändien ja iskelmäartistien käyttämät melodiat ovat samanlaisia, metallin soittajilla on vaan enemmän säröä kitaroissa.
 
Toki tehdään muunkin sorttista metallimusaa, mutta nuo löperöt melodiat uhmakkaan jymistyksen säestämänä välillä ihmetyttävät.
 
Menipäs ohi aiheen. Mutta siis, toki Remun ärhäkkä persoona oli merkittävä tekijä siinä, että Hurriganes aikoinaan nousi suosioon.