Rock, pop, alternative ›

abassimo: Ei siitä kieltämistä. Hieno muusikko ja rumpali oli kyllä. Mutta mun mielestä myös Wyman toi bändiin sitä tiettyä groovea, eikä bändi ole ollut sama ilman Wymania. Silti pystyttiin korvaamaan kaveri. Toisaalta ukkelit oli sillon vielä nuorempia ja oli vielä useita vuosia uraa edessä, nyt tilanne vähän eri.
 
Varmasti pystyy korvaamaan, mutta kai se vähän taas muuttunee kuten Wymaninkin kohdalla. Pitäis tietty päästä kuulemaan että tietäis.

RIP Charlie, kyllä oli todella surullinen uutinen. Hieno herrasmies ja rumpali, nyt kyllä lähti niin oleellinen osa rollareita, joka ei ole millään korvattavissa. Voisivat kunnioittaa Charliea sen verran, että lopettaisivat.

Just viikonloppuna katsoin Yle Teemalta tullutta Chuck Berry -speciaalia, ja siinä näkyi vuodelta 1964 pätkä, jossa Rolling Stonesin jätkät hyvin nuorina vetivät Berryn biisiä Around & around. Siis tämä pätkä https://youtu.be/ct2n2iiiIGQ.
 
R.I.P. Charlie.

Niin ne instituutiotkin tulevat tiensä päähän. Rock-bändiin sattumalta joutuneeksi jazz-mieheksi Charlie hoisi homman kotiin.

https://m.youtube.com/watch?v=hztmgUnRdqo
 
Tämä komppi. Keikka tuli Suomen tv:stä, sen nauhoitin ja tykästyin.

Andy Six: Niin ne instituutiotkin tulevat tiensä päähän. Rock-bändiin sattumalta joutuneeksi jazz-mieheksi Charlie hoisi homman kotiin.
 
Charlie määritteli yhdessä muiden vierinkivien kanssa rokin syvimmän olemuksen.

Kefiiri: Charlie määritteli yhdessä muiden vierinkivien kanssa rokin syvimmän olemuksen.
 
Mutta piti itseään silti jazz-rumpalina pohjimmiltaan.

Niin piti ja ehkä juuri siksi soitti niin fiksusti Rollareissakin. Youtubesta löytyy yllättävän paljon Charlien haastatteluita... pitääkin katsella tämä ilta niitä. Se oli asia sälli.

No Charlie, no Stones. We'll Meet Again.

Yksi Rollarien vuoden 2007 Helsingin-keikalta mieleen jääneistä jutuista oli Charlie Wattsin millintarkka soitto. Niin täsmällistä ja hillittyä kuin voi olla, ja silti niin upean kuuloista. Ei yhtään hukattua nuottia, jokainen filli juuri oikeaan kohtaan. Lepää rauhassa mestari.

Itsellä on jäänyt kanssa hyvin mieleen rollareiden keikka stadikalla 2003. Charlie oli iskussa ja soitti tyylikkäästi, ansaitusti sai myös yleisöltä suurimmat aplodit Mick Jaggerin esitellessä bändin jäsenet.

Tossa nyt on kaikille metronomi-diggareille näytettä siitä kuinka kappaleen intensiteetti saadaan tasaisesti kohomaan huojuttamalla tempoa välillä 110...115. Kylmät väreet! https://www.youtube.com/watch?v=HIQ9-CfELNo

Tuossa kanssa nykyrumpaleille mallia miten hommat hoidetaan turhia hosumatta ja dynaamisesti.
 
https://youtu.be/S3FUA0Hj7fI

Stonesien sydän on nyt vaiennut, rauha hänen sielulleen..

Olen jakanut tämän täällä aikaisemminkin, mutta julkaisu vielä kerran lienee nyt paikallaan.
 
*********************
 
Kävin Lontoossa pelikavereiden kanssa squash- ja turistimatkalla 14.-18.4.2004. Koska lauantain West Ham -matsiin ei riittänyt kaikille lippuja, sain tilaisuuden kierrellä katuja ja kauppoja yksin, omaan tahtiin. Covent Garden, Piccadilly Circus, Soho. Jo kevättä. Iltapäivä oli kääntymässä alkuillan puolelle, kun Denmark Streetin kitaraparatiisista vielä äimistyneenä päätin, että nyt on myöhäisen lounaan aika. Vastaan sattui italialainen Piccolo Diavolo -ravintola Old Compton Streetillä.

https://www.dropbox.com/s/hgagm2dutdngqoh/Piccolo%20Diavolo.JPG?dl=0
 
Jo kadulta huomasin hänet ikkunapöydässä. Voiko tämä olla totta? Astuin sisään, ja minut ohjattiin viereiseen pöytään. Reilun metrin etäisyydeltä näin nurkkasilmällä miten hän nautti yksin spagettia, grillattua kalaa, oliiveja ja kivennäisvettä. Tummanruskea napitettava mokkatakki ja vaaleat puuvillahousut. Punaruskeat, klassisen tyylikkäät nahkakengät. Pinkit kuviolliset sukat, jotka elegantisti stemmasivat hillitysti vaakaraidoitetun T-paidan punaiseen sävyyn. Jo kokonaan harmaat hiukset ja tuttu keskijakauksen tapainen korkealla otsalla. Päivettynyt iho. Leveähkö suu, terävä nenä, siniharmaat skarpit silmät.

Oli jotenkin outo olo, mutta tilasin. Parmesaanilla ja mustapippurilla terästetty Spaghetti al Pesto oli taivaallista. Voisinko mitenkään häiritä tämän ihmisen ruokarauhaa? En missään tapauksessa. Mies vastaili erittäin vaimealla, suorastaan mumisevalla aksentilla tarjoilijan kysymyksiin. Oli ollut hyvää, erityisesti kala. Espressoa ja laskua odotellessa luisevat kämmenet taputtivat lähes huomaamatta pari vaimeaa breikkiä valkoiseen pöytäliinaan.

Kun harmaapää oli painellut viimeisenkin cremapisaran huuliltaan lautasliinaansa, oli minun hetkeni koittanut. Pakotin ääneni rauhalliseksi: "Excuse me Sir,..." Kysyin kohteliaasti, voinko ottaa hänestä kuvan. Hieman yllättyneenä paljastuneen huomioni kohde mumisi myöntävän vastauksensa. Hän siirsi liinan pöydälle ja otti ilmeisen vaistomaisesti ammattimaisen poseerausilmeensä. Kädet vapisten onnistuin painamaan pokkarin nappia. Kiitin ja mies poistui tarjoilijan saattelemana.

https://www.dropbox.com/s/mwqnkbqx5ou0gfx/CW.JPG?dl=0

Äijähän on harrastanut päätoimensa ohella jazzia, ja hänellä on ollut 80-luvulta lähtien lukuisia levyttäneitäkin omia kokoonpanoja. Tällä kertaa CW Tenillä sattui olemaan kiinnitys Ronnie Scottsin klubilla 5.-17.4.2004.

https://www.dropbox.com/s/xugmgme7ww50fvo/ronnie%20scotts.JPG?dl=0

Keikan viimeisenä päivänä Mr W. sattui lounastamaan suosimassaan läheisessä italialaisravintolassa juuri kun minä satuin samaan paikkaan.
 
*********************
 
Charlie Wattsin muistoa kunnioittaen

krk: Kun harmaapää oli painellut viimeisenkin cremapisaran huuliltaan lautasliinaansa, oli minun hetkeni koittanut. Pakotin ääneni rauhalliseksi: "Excuse me Sir,..." Kysyin kohteliaasti, voinko ottaa hänestä kuvan. Hieman yllättyneenä paljastuneen huomioni kohde mumisi myöntävän vastauksensa. Hän siirsi liinan pöydälle ja otti ilmeisen vaistomaisesti ammattimaisen poseerausilmeensä. Kädet vapisten onnistuin painamaan pokkarin nappia. Kiitin ja mies poistui tarjoilijan saattelemana.

https://www.dropbox.com/s/mwqnkbqx5ou0gfx/CW.JPG?dl=0

 
Hieno stoori ja kuva!

krk: Olen jakanut tämän täällä aikaisemminkin, mutta julkaisu vielä kerran lienee nyt paikallaan...
 
Aika mahtava kokemus. Noi on niitä hetkiä mitkä painuu mieleen loppuelämäksi.

Hieno tarina, kiitos jakamisesta!

Suosittelen!
 
Charlie Watts ja rockin sydämenlyönnit:
https://areena.yle.fi/audio/1-50894763

Stone: Suosittelen!
 
Charlie Watts ja rockin sydämenlyönnit:
https://areena.yle.fi/audio/1-50894763
 
Hieno ohjelma kuten Pekka Laineelta voi odottaakin ja kivat Charlie-anekdootit.
 
Edit: sekoilu pois