 MegaPåp13.02.2003 10:15:57 | |
|---|---|
Jos olette oikein ihan tosissanne kuunnelleet Stairway to heavenin b-osaa (.. UuUuUUu, it makes me wonder...), jossa 12-kielisellä soitetaan tämä sointukuvia, niin siinäkin tuo sama kuvia on, käytännössä samoin nuotein, tuplattu sähköpianolla (ainakin tämä kuului jossakin kasettinauhoituksessani, jossa epäilemättä saattoi juuri korostua tuon pianon taajuudet). Eli saattaapi olla, nottei senkään sointujutun takana ole Page vaan Jones! Stairwayn teki Page kokonaan, sillä oli kaikki riffit ja sointukuviot valmiina hahmotelmina, sen jälkeen Jones opetteli sen ja lopulta Bonham. Ja sitähän ei äänitettu Headley Grange -talossa suurimman osan muun IV -levyn tapaan, vaan ihan tavallisessa studiossa. Näin siksi että Page halusi tuottaa sen mahdollisimman hyvin, eikä kokeilla vanhan talon suomia mahdollisuuksia äänittämiseen (esim. When the Levee Breaks). Ja Black Dogin kitaratkin on äänitetty studiossa. Tarkoitus ei siis ole vähätellä Jonesia, kyllä se on loistava soittaja ja biisintekijä. Kunhan vaan vähän n****n pilkkua. | |
 Prian13.02.2003 11:16:36 | |
Omiin sävellyksiini Led Zeppelin on vaikuttanut vahvasti niin rock-kappaleisiin kuin akustisiin, DADGAD-vireisiin kappaleisiin. Samoin. Myös muut erikoiset viritykset (friends, Rain Song, That's the way...), ovat itselläni opettaneet ymmärtämään kitaraa ja eri viritysten käyttömahdollisuuksia. | |
| ageh 13.02.2003 17:55:56 | |
Kannattaako hankkia Johnny Winterin best of -levy? | |
 Gaines14.02.2003 10:33:33 | |
Mitä tekemistä Winterillä on Led Zeppelinin kanssa? Jos ei ole vielä tullut kehuttua Zeppeliniä tarpeeksi, niin nyt pitää se tehdä. Sain vihdoinkin hommattua BBC Sessions 2CD:n ja suu on ollut korvissa jo pitkään... Matskuhan on taltioitu bändin kulta-ajoilta ensimmäisten levyjen aikakaudelta ja sen kyllä aistii joka hetki. Zeppelin suorastaan nousee korkeuksiin näissä improvisaatioita sisältävissä vedoissaan! Huh, turha on yrittää analysoida sen tarkemmin, kun objektiivisuus on tipotiessään :) Esim. Heartbreaker on aivan uskomattoman hieno, raaka, rujo, energinen... Täältä löytyy mielenkiintoinen kirjoitus tästä pläjäyksestä ja hyvin se osuukin maaliinsa: http://web.stargate.net/zeppelin/discography/albums/12.essay.html Ehdoton hankinta. | |
 Roberto14.02.2003 11:33:51 | |
Epäilemättä noihin sävellyksiin löytyy "alkulähteet" ja sehän onkin mielenkiintoista tässä musiikin omaksumisessa näitä yhteneväisiä juttuja löytää. Tässä tapauksessa yhteneväisyydet on valitettavan usein jopa törkeitä ja harvoissa biiseissä on kreditoitu legendaarista Trad.-hahmoa. Omiin nimiin vaan... :) | |
| Prian 14.02.2003 14:08:35 | |
Jos ei ole vielä tullut kehuttua Zeppeliniä tarpeeksi, niin nyt pitää se tehdä. Sain vihdoinkin hommattua BBC Sessions 2CD:n ja suu on ollut korvissa jo pitkään... Hyvin jaksaa kuunnella pari eriversiota samasta biisistä. Olisipa tuota ollut kuuntelemassa livenä. Muistan joskus nähneeni super sessioins ohjelman telkkarista, joka taitaa olla filmattu 60-luvun puolella. Samanlaiset raaat blues tykitykset vetivät Dazed and Confused ja How Many More Times biiseistä. Hienoa kuultaavaa. Löytyykö tuota filmiä jostain? | |
| kastei 14.02.2003 22:02:53 | |
No, jos haluatte tietää mun mielipiteen Zeppeliinistä, niin... Jimmy Page on varmasti yks kaikkien aikojen parhaita riffittelijöitä ja ties kuinka monen kitaristin esikuva, mutta orkesterin biiseissä tuppaa olemaan tietty perustavaa laatua oleva vika: ekat pari minuuttia menee loistavasti, tiukkaa soittoa, mutta sitten tulee joku sellainen ihme ähkimis- tai kiekumisosa/rumpusoolo/kaiuttelupelleily ja biisit kestää mitä nyt 5-6 minuuttia = niitä ei millään jaksa kuunnella loppuun asti. (Ehkä vähän yleistäen, mutta kuitenkin...) | |
 Jimi Henri15.02.2003 02:41:58 | |
.. tiukkaa soittoa, mutta sitten tulee joku sellainen ihme ähkimis- tai kiekumisosa/rumpusoolo/kaiuttelupelleily ja biisit kestää mitä nyt 5-6 minuuttia = niitä ei millään jaksa kuunnella loppuun asti. (Ehkä vähän yleistäen, mutta kuitenkin...) Suosittelen levyaihioon beatlesin alkutuotantoa. | |
| blackmountainside 16.02.2003 16:09:07 | |
Tulipa tuossa kuunneltua taas pitkästä aikaa Led Zeppeliniä ja täytyy sanoa, että tuo orkesterin II-levy on kyllä huikea rockriffien pläjäys! Mitäs kansa tuumailee näistä tuotoksista ja onko Zeppelin vaikuttanut omaan soittamiseesi? Voi kyllä!!! Vihdoinkin joku täällä puhuu tästäkin bändistä...Kakkonen on maailman paras levy. Ja muutenkin Zeppelin on kaunista, kaunista. Ei kukaan enää pysty samaan. Zeppelinin musiikissa on sielu mukana, he *ovat* musiikkinsa. Ja ne rummut, jumalauta, Bonham on kuningas! Joka välissä saa pysähtyä kuuntelemaan, että "mitä äsken tapahtui?!". Kestää miljoona kuuntelua. | |
| blackmountainside 16.02.2003 16:13:22 | |
... Jones keiltäytyi ja siksi hän ei ole yhtä kuuluisa kun muut. oiskohan noin ;) Heh heh, no eihän Jonesia mitenkään erityisen karismaattiseksi voi sanoa (toisin kuin vaikkapa Plantia). Ei hän ole ainakaan vähemmän lahjakas, esim. No Quarterin kosketinjutut sopivat biisiin kuin nyrkki silmään, tai no, niillehän se koko homma taitaa suurimmilta osin perustua. Ja kuuntelepa miehen soololevyt. Jos et ole jo sirä tehnyt. | |
| blackmountainside 16.02.2003 16:17:37 | |
Niin hienoa kun Zepukan soitto- ym. meiningit onkin kantsii muistaa että noin 80% I-IV levyjen riffeistä ja jopa sanoista on ripattu suoraan vanhoista kelttibiiseistä ja niiden johdannaisista. Hienoja sovituksia kuitenkin. Joo joo, mutta kuuntele mitä Zeppelin teki niille, samoin kuin blues-biiseillekin. Johan tuli tsibaleisiin eloa! ;) | |
| Roberto 16.02.2003 18:06:31 | |
Joo joo, mutta kuuntele mitä Zeppelin teki niille, samoin kuin blues-biiseillekin. Johan tuli tsibaleisiin eloa! ;) Onneks oli toi hymiö... eloa on niin monenlaista ;) | |
 paavi17.02.2003 09:59:51 | |
mutta sitten tulee joku sellainen ihme ähkimis- tai kiekumisosa/rumpusoolo/kaiuttelupelleily ja biisit kestää mitä nyt 5-6 minuuttia = niitä ei millään jaksa kuunnella loppuun asti. (Ehkä vähän yleistäen, mutta kuitenkin...) Joo, toi on varmaan se pointti, jonka takia osa porukasta kiertää kaukaa zeppelinin eikä jaksa syventyä siihen yhtään enempää. Itsekin on vain vuosien varrella hyväksynyt, että ookoo - ähki nyt Plant taas pari minuuttia niin kohta saa taas nauttia hyvästä menosta...Mä luulen, että niillä soittajilla on siinä hieman hauskempaa kuin kuulijoilla. ehkä livenä tuollainen pelleily onkin ihan paikallaan, mutta levyltä sitä aina jaksa kuunnella :) Jos soittaisin humppaa, en olisi niin ahdistunut. | |
| Risto Mustalisä 17.02.2003 11:05:29 | |
No, jos haluatte tietää mun mielipiteen Zeppeliinistä, niin... Jimmy Page on varmasti yks kaikkien aikojen parhaita riffittelijöitä ja ties kuinka monen kitaristin esikuva, mutta orkesterin biiseissä tuppaa olemaan tietty perustavaa laatua oleva vika: ekat pari minuuttia menee loistavasti, tiukkaa soittoa, mutta sitten tulee joku sellainen ihme ähkimis- tai kiekumisosa/rumpusoolo/kaiuttelupelleily ja biisit kestää mitä nyt 5-6 minuuttia = niitä ei millään jaksa kuunnella loppuun asti. (Ehkä vähän yleistäen, mutta kuitenkin...) Olet ehkä kuunnellut vain Whole Lotta Loven? Kuuntele myös Stairway to heaven, Thank You, Tangerine, Immigrant song jne. Zeppelinissä arvostan sen rohkeutta. Aikansa johtava heviyhtye paiskaa kolmoslevyn tokapuolen lähes akustiseksi. Ei onnistu nykyään ,kun pitää tuijottaa vain yhteen putkeen. Born to be wild! - paitsi kotona.. | |
| Prian 17.02.2003 13:47:17 | |
orkesterin biiseissä tuppaa olemaan tietty perustavaa laatua oleva vika: ekat pari minuuttia menee loistavasti, tiukkaa soittoa, mutta sitten tulee joku sellainen ihme ähkimis- tai kiekumisosa/rumpusoolo/kaiuttelupelleily ja biisit kestää mitä nyt 5-6 minuuttia = niitä ei millään jaksa kuunnella loppuun asti. (Ehkä vähän yleistäen, mutta kuitenkin...) Missäs muussa biisissä on toi rakenne? Sanoisin että yhden biisin avulla ei voi voi "vähän yleistää". Page (ja myös bändi) halusi aikanaan luoda uutta, jotain sellaista mitä ei ennen ole tehty. Siitä tuo Whole Lotta Love on hyvä esimerkki. Samoin uutta oli Heartbreakerin välisoolo, stairwayn "huge cresendo" ja banjo Gallows Polessa Trampled underfootin saundi...jne . Ja aika hyvin nuo mielestäni kestää 2000- luvun saundeihin tottunutta korvaakin. Myös ilman remasteroinita. | |
| kastei 17.02.2003 19:50:42 | |
Missäs muussa biisissä on toi rakenne? Ööh, Black Dogissa ja Kashmirissa nyt ainakin tuppaa menemään sen ähkimisen puolelle ja sellaista instrumentaalista kikkailua taitaa löytyä melkein kaikista bändin pitempikestoisista biiseistä. Kyllähän kaikki tais silti tunnistaa, mihin kappaleeseen lähinnä viittasin tossa edellisessä viestissäni :-) | |
| blackmountainside 19.02.2003 20:39:21 | |
Ööh, Black Dogissa ja Kashmirissa nyt ainakin tuppaa menemään sen ähkimisen puolelle ja sellaista instrumentaalista kikkailua taitaa löytyä melkein kaikista bändin pitempikestoisista biiseistä. Kyllähän kaikki tais silti tunnistaa, mihin kappaleeseen lähinnä viittasin tossa edellisessä viestissäni :-) Niin no I ja II taitavat olla lähinnä tällaista matskua sisältäviä. Ehkä Jimmy vain innostui vähän värkkäilemään efekteillä...The Song Remains The Samella ainakin hupaisaa katsottavaa. | |
 rude09.03.2003 17:55:47 | |
on kyllä sanottava että jimmy pagen sijaan led zeppelinin todellinen sielu oli robert plantin lisäksi john bonham. se oli semmonen rumpali etten oo ikinä parempaa kuullu. kuunnelkaa vaikka good times, bad times. "Olen se mikä olen kun olen se mikä muut ovat..." | |
| sahava 09.03.2003 18:27:48 | |
Zeppelin on ykkönen aivan ehdottomasti, ainakin omassa musiikkikirjassani. I levy on meikäläisen mielestä paras ja raaoin, sen rakenne on mielestäni vaan niin täydellinen. Ja mitä tulee Plantin ähkintään ja puhkintaan, niin kaverilla oli kuitenkin bluestausta ja siihen hienosti sopiva ääni (slovareissa epäpuhtaus jo vähän häiritsi), joten antaa nyt Plantinkin laulaa niitä sanattomia sooloja. Hänen lavakarismansa oli/on kuitenkin niin ylivertainen. Led Zeppelin on yhtye joka ei koskaan petä, jos kaikki muu musiikki alkaa vituttaa niin isken vaan LZ:iä soittimeen ja rokkaan. Terve, Simo Shake it and break it | |
| mapex 10.03.2003 10:45:10 | |
Minuun on kyllä lähtemättömän vaikutuksen tehnyt tuo ensimmäinen levy "Led Zeppelin". Kuunnelkaa Bonhamin tuplabasri työskentelyä vaikkapa kappalessa "I can't quit you babe". Awsome! Mitäs tuumaatte väitteestä, että Bonham polki yhdellä bassarilla, sillä näinhän asia oli. Ei se tarvinnut mitään tuplia käsittääkseni missään biisissä. Eli aika sankari, vaikka ei olekkaan Ian Paiceen veroinen ;-) | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)