Rock, pop, alternative ›

Sergei Fallinen: Yö
            
 
Haluaisin kuulla enemmän lajitteluperusteistasi. Itse en laskisi Yötä, em. Sunrise Avenueta tai muita vastaavia tähän kategoriaan, koska se häivyttää nuo genrerajat niin laajaksi että samoin perustein valtaosa suomirock -bändeistä voitaisiin niputtaa aor -nimikkeen alle. Oli oikea aor-musiikki tehty missä tahansa, on siinä tunnistettavissa tiettyjä elementtejä, jotka taas monesti kotimaisesta aikuisrockista uupuu. Niitä on vaikea selittää, mutta paljon aor:ää kuunnelleet ymmärtänevät mitä tarkoitan. Siinä mielessä tuo käsite adult oriented rock antaa virheellisen käsityksen monille alaan ei-niin-perehtyneille siitä mitä aor oikeasti on. Esim. Toto ja Yö voidaan periaatteessa molemmat laskea aikuisrockiksi, mutta ei noissa muuten mitään samaa ole.

Mites arvon raati suhtautuu Eppu Normaaliin?
 
Yö-yhtyeestä sen verran, ettei se oikein mene AOR-laatikkoon. Harmitonta melankolista poppista pikemminkin.

Muistaakseni Kouvolasta oli semmoinen bändi kuin Totem. Se oli AOR:ää.
 
AOR-musiikin etymologia on varsin mielenkiintoinen sikäli, että monet AOR-muusikot olivat entisiä progensoittajia, jotka 80-luvulle tultaessa käänsivät kelkkansa nähdäkseni totaalisesti. Kumma juttu mutta siihen aikaan, 80-luvun alkupuoliskolla kun oikean progen suosio hipoi nollaa, moni kutsui AOR-musiikkia progeksi eli siis luuli sitä progeksi. Sekös otti meikäläistä pattiin. Moni progebändi muuttui AOR-bändiksi, onhan Wigwamin Dark Albumkin oikeastaan AOR:ää ja 80-luvun Yes, se se vasta AOR:ää onkin.
 
Meitä oli varmasti paljon, joiden kielenkäytössä AOR vakiintui kirosanaksi ja sillä tarkoitettiin mitä tahansa äärimmäisen huonoa. Yksi bändikaverini, kitaristi, kutsui AOR:ksi mitä tahansa joka ei ollut täysin nyrjähtänyttä beefheartilaista tuubaa. Niin kova oli vastustus. Keikalla hän käytti kaulakädessään työhansikasta, "jottei soitto ala kuullostaa AOR:ltä". Esiinnyimme hipeille jotka luulivat meidän olevan pilvessä ja tulivat settien välissä kerjäämään huumeita. Ei meillä ollut. Jälkimmäisen setin keskeyttivät, kantoivat meidät lavalta pois. Ehkä hipit olisivat pitäneet sitten enemmän siitä AOR:stä.

absqua: Vai ettei olis Pudasjärveltä?
 
Näin. Tanna oli jo enemmän tätä dingo-osastoa. Vaan herrojen tätä edeltävä bändi I.C. Rock yritti tehdä jenkkirockia. Ei oikein onnistanut, joten eikun suomeksi tekemään. Eikä sitten sekään oikein kantanut...

akuankkakomppi: Mites arvon raati suhtautuu Eppu Normaaliin?
 
Kyllä minun mielestäni Kahdeksas ihme ja Valkoinen kupla olivat melkoista AOR:ää. Tosin ihan siinä AOR:n ytimessä ei Eppu ole koskaan tainnut olla koska niiden huonommissakin biiseissä on liikaa ideaa ollakseen AOR:ää, jonka tyylipiirteenä voitaneen pitää sisällyksetöntä hengettömyyttä. AOR ei saa olla rokisti hyvä eikä iskelmällisesti hyvä eikä progesti hyvä, koska tää tietty AOR mood kärsii liioista ideoista. AOR mood on yhtä kuin kolkon kliininen ja äärimmilleen puleerattu, täydellisen epäspontaani ja teennäinen musiikillinen ilmekieli. Tähän kun vielä lisätään niiden soittajien kamafetisististinen nyrpeä laite-esittelijäasenne ja hirveät kuteet ynnä tukat niin avot, johan ollaan pohjalla.
 
Ehkä AOR:n kultakauden syntyyn vaikutti jollain tapaa studiotekniikan kehitys eli se kun äärimmilleen isoloitua ja rutikuivaa 70-lukulaista äänimaailmaa alettiin höystää digitaalisilla efekteillä. Huh hellettä että pitikin. Vaikka oli silloin ihan hyväsoundisiakin AOR-levyjä kuten Yesin 90125. AOR:n paras anti maailmalle lienee ollut soitinlaitetekninen, ne Steinbergerin ja Riverheadin bassokitarat, joita piti roikottaa niin ylhäällä että hyvä kun ylettyi soittamaan, ovat ihan hyviä pelejä.

Lonesome: Näin. Tanna oli jo enemmän tätä dingo-osastoa. Vaan herrojen tätä edeltävä bändi I.C. Rock yritti tehdä jenkkirockia. Ei oikein onnistanut, joten eikun suomeksi tekemään. Eikä sitten sekään oikein kantanut...
 
Tanna taisi olla Kinskyn ohella vähän tällaista sifonkihuiviporukan kakkosketjua. Mutta niillä oli yksi todella raskaasti mainostettu urheiluhallikiertue Suomessa, olisiko ollut alkuvuodesta 86. Muistaakseni Heli Nevakaren Rockstop-ohjelmassa vierailtiin Tannan studiosessiossa ja siellä taisi olla joitain teinityttöjä studion ulkopuolella päivystämässä, niin ettei se suosio niin kauhean heikko ollut.

akuankkakomppi: Mites arvon raati suhtautuu Eppu Normaaliin?
 
Hyvää musaa. Muutamat kasarilla tehdyt levyt selkeästi AOR:ää, ja hyvää sellaista. Yö ei, kumpaakaan :-)

velipesonen: ... AOR ei saa olla rokisti hyvä eikä iskelmällisesti hyvä eikä progesti hyvä, koska tää tietty AOR mood kärsii liioista ideoista. AOR mood on yhtä kuin kolkon kliininen ja äärimmilleen puleerattu, täydellisen epäspontaani ja teennäinen musiikillinen ilmekieli. Tähän kun vielä lisätään niiden soittajien kamafetisististinen nyrpeä laite-esittelijäasenne ja hirveät kuteet ynnä tukat niin avot, johan ollaan pohjalla.
 
Ehkä AOR:n kultakauden syntyyn vaikutti jollain tapaa studiotekniikan kehitys eli se kun äärimmilleen isoloitua ja rutikuivaa 70-lukulaista äänimaailmaa alettiin höystää digitaalisilla efekteillä. Huh hellettä että pitikin. Vaikka oli silloin ihan hyväsoundisiakin AOR-levyjä kuten Yesin 90125. AOR:n paras anti maailmalle lienee ollut soitinlaitetekninen, ne Steinbergerin ja Riverheadin bassokitarat, joita piti roikottaa niin ylhäällä että hyvä kun ylettyi soittamaan, ovat ihan hyviä pelejä.
 
Nyt ollaan kyllä asian ytimessä. Mutta oliko Suomessa tällaista skeneä lainkaan? Siis että joku arvostettu progemies tai jytäurpo olisi tuohon suohon rientänyt, vielä hittejä takoen. Pave Maijanen menisi kai aika lähelle. Mutta se ei ole bändi. (Ja Lähtisitkö on loistoiskelmä...)

varakeef: Nyt ollaan kyllä asian ytimessä. Mutta oliko Suomessa tällaista skeneä lainkaan? Siis että joku arvostettu progemies tai jytäurpo olisi tuohon suohon rientänyt, vielä hittejä takoen. Pave Maijanen menisi kai aika lähelle. Mutta se ei ole bändi. (Ja Lähtisitkö on loistoiskelmä...)
 
Meillä on pienet piirit ja AOR taisi aika lahjakkaasti sotkeentua funk-fuusioon. Minä törmäsin termiin aikuisrock ensi kerran kun Pave Maijasen Ai Ai Ai -biisistä oli lehdessä juttua. Ehkä tällaiset kuin Loisa ja sitten Karmiloiden bändi Moon (Moon Cakes) olivat jotain AOR:n tapaista. AOR:n kultakausi osuu samoihin hardcoren kultakauden kanssa eli suunnilleen 82-86. Sitten se jotenkin sekoittui.
 
Mutta ehkä AOR:n ydintä ei pidä etsiä musiikista lainkaan vaan puhtaasti teknologiasta. Se kukoisti silloin kun studioissa oli juuri alettu voida tehdä ns. mitä tahansa, oli samplerit, tietokoneet ja vipstaakit joka lähtöön. Siitä kaikesta hurjalla mielikuvituksella leivottiin AOR.
 
E: Ai niin, eikös TT Oksalan soololevy, jonka se teki ennen kuin tuli kuuluisaksi tuottajaksi, ole AOR:ää?

90-luvun alussa tuntui joka kylässä olevan joku AOR-saippuoitu bändi, mutta niistä mistään ei tainnut koskaan jäädä mitään jälkeä jonka voisi nykyisin todentaa - tai eipä oikeastaan silloinkaan... Mikkelissä oli ainakin Aqua, jonka laulajabasistikosketinsoittajastingklooni vihasi meidän silloista bändiä yli kaiken. Tämä oli ennen sitä euroteknobändiä siis (Aqua).
 
Edit: Tosin itse jopa joskus pidin 80-luvun Yesistä ja Huey Lewis And The Newsista.

MV: Mitä on Aor?
 
Tässä ketjussahan siitä on jo aikas lailla esitelmöity, mutta muistuipa vielä semmoinen hauska väännös kuin "Aikuisten Oma Rokki". Voi olla että bongasin 80-luvulla varmaankin jostakin Soundi-lehdestä.
 
Mutta joo, sen verran laiskasi ko. genreä seuranneena itsellekin muistui mieleeni vain Broadcast sieltä kekkosslovakian ajalta. Olihan niillä jokunen ihan kiva biisi. "Heartbeat Paradise"-niminen biisi esimerkiksi, en tiedä miltä levyltä. Luokkakaveri joka opetteli soittamaan kitaraa niihin aikoihin, pyysi mua tsekkaamaan kyseisen biisin soinnut. Olisikin hauska kuulla se biisi vuosikymmenien jälkeen.

Poets Of The Fall.

Tähän aor-asiaan vielä: En tiedä onko Suomessa ollut joku oma aor-genrensä tai termiä käytetty jollain tietyllä tavalla aiemmin (kun olen syntynyt vasta 80-luvun jälkipuoliskolla), mutta kyllä tuo aor nykyään tarkoittaa ihan selkeästi sellaisella isolla tuotannolla tehtyä hard rockia, jossa on aina vähän kornin kuuloiset synat ja isoja kertsejä. Nuo vanhemmat esimerkithän ovat juuri tuota Toto ja Foreigner -akselia. Sinänsä aor:llä ei kyllä minusta ole aikuisrockista ensimmäisenä tulevan mielikuvan kanssa yhtikäs mitään tekemistä. Eikä siis minkään yö:n, eppujen tai muidenkaan vastaavien.
 
Ainakin näin siis mennään ulkomailla ja esim. Classic Rock taitaa pistää ulos omaa aor-lehteään, jossa on juuri tuollaista kamaa. Ja aloittajakin taisi enemmän tuollaista etsiä.
 
Toki joskus olen kuullut kai Dire Straitsiakin sanottavan aikuisrokiksi, mutta se on sitten taas jo ihan oma tarinansa.
 
Edit: Se vielä, että ruotsalaisethan tämän genren nykyään paljon paremmin tosiaan hanskaavat että kaipa enemmän kannattaa sinne suuntaan katsoa kuin Suomesta etsiä. Muutenkaan mitään kunnon hard rockia (provo).

Dire Straits todellakin usein mainitaan tässä yhteydessä, mutta luultavasti tarkoitetaan kaupallisen loistokauden tuotantoa = kolmen ekan platan jälkeinen aika. Paradoksaalisesti suuri yleisö siis löysi bändin siinä vaiheessa kun siitä oli jo henki paennut.

velipesonen: Kyllä minun mielestäni Kahdeksas ihme ja Valkoinen kupla olivat melkoista AOR:ää. Tosin ihan siinä AOR:n ytimessä ei Eppu ole koskaan tainnut olla koska niiden huonommissakin biiseissä on liikaa ideaa ollakseen AOR:ää, jonka tyylipiirteenä voitaneen pitää sisällyksetöntä hengettömyyttä.
 
Siis onko niin, että koko genre "Adult Oriented Rock" on aina, poikkeuksetta käsitettävä "sisällyksettömäksi ja hengettömäksi"? Tarkoittaako "AOR" kaikkia niitä artisteja, joiden konserttiyleisön keski-ikä on yli 30, vai onko se vain "hengetöntä"? Määritelmän kanssa on nyt mulle vähän epäselvää. Sen verran epämääräiseltä nää perustelut kuulostavat.
 
Journey, Loverboy, REO Speedwagon, Foreigner ja Toto olivat aikanaan kyseisen genren alla, vaikka esim. Journeyn keikkayleisö oli aikanaan erittäin nuorta. Ja pitäisikö sitä määritelmää päivittää? Ovatko esim. Whitney Houston, Bruce Springsteen ja Phil Collins AOR:ää, kun konserttiyleisö koostuu lähinnä 40-70-vuotiaista Radio Novan kuuntelijoista?
 
Ja sitäpaitsi, jos jotain Urheiluhullua tai Ihmeistä Suurin-kappaletta ei pidä surkeana, amatöörimäiseltä kuulostavana ideaköyhänä paskana, niin mikähän sitten mahtaisi olla sitä?

Sellaiselta hard rock -bändiltä kuin O.S.S.Y löytyy myös aor-tyylisiä biisejä:
 
http://www.myspace.com/ossyband
 
Esim. tuolta Noitanainen. Loistobiisi!

velipesonen: Muistaakseni Kouvolasta oli semmoinen bändi kuin Totem. Se oli AOR:ää.
 
AOR-musiikin etymologia on varsin mielenkiintoinen sikäli, että monet AOR-muusikot olivat entisiä progensoittajia, jotka 80-luvulle tultaessa käänsivät kelkkansa nähdäkseni totaalisesti. Kumma juttu mutta siihen aikaan, 80-luvun alkupuoliskolla kun oikean progen suosio hipoi nollaa, moni kutsui AOR-musiikkia progeksi eli siis luuli sitä progeksi. Sekös otti meikäläistä pattiin. Moni progebändi muuttui AOR-bändiksi, onhan Wigwamin Dark Albumkin oikeastaan AOR:ää ja 80-luvun Yes, se se vasta AOR:ää onkin.
 
Meitä oli varmasti paljon, joiden kielenkäytössä AOR vakiintui kirosanaksi ja sillä tarkoitettiin mitä tahansa äärimmäisen huonoa. Yksi bändikaverini, kitaristi, kutsui AOR:ksi mitä tahansa joka ei ollut täysin nyrjähtänyttä beefheartilaista tuubaa. Niin kova oli vastustus. Keikalla hän käytti kaulakädessään työhansikasta, "jottei soitto ala kuullostaa AOR:ltä". Esiinnyimme hipeille jotka luulivat meidän olevan pilvessä ja tulivat settien välissä kerjäämään huumeita. Ei meillä ollut. Jälkimmäisen setin keskeyttivät, kantoivat meidät lavalta pois. Ehkä hipit olisivat pitäneet sitten enemmän siitä AOR:stä.
 
eikös se vähän johtunut siitäkin että proge bändit halusivat päästä radiosoittoon!, niin tämä johti siihen että rupesivat rustailemaan yleisöystävällisempää matskua josta sitten tuli tämä AOR?.Musta Bändi kuten Asia on loistava esimerkki progemuusikoista jotka rupesivat vääntää Aorrääää

velipesonen: Muistaakseni Kouvolasta oli semmoinen bändi kuin Totem. Se oli AOR:ää.
 
AOR-musiikin etymologia on varsin mielenkiintoinen sikäli, että monet AOR-muusikot olivat entisiä progensoittajia, jotka 80-luvulle tultaessa käänsivät kelkkansa nähdäkseni totaalisesti. Kumma juttu mutta siihen aikaan, 80-luvun alkupuoliskolla kun oikean progen suosio hipoi nollaa, moni kutsui AOR-musiikkia progeksi eli siis luuli sitä progeksi. Sekös otti meikäläistä pattiin. Moni progebändi muuttui AOR-bändiksi, onhan Wigwamin Dark Albumkin oikeastaan AOR:ää ja 80-luvun Yes, se se vasta AOR:ää onkin.
 
Meitä oli varmasti paljon, joiden kielenkäytössä AOR vakiintui kirosanaksi ja sillä tarkoitettiin mitä tahansa äärimmäisen huonoa. Yksi bändikaverini, kitaristi, kutsui AOR:ksi mitä tahansa joka ei ollut täysin nyrjähtänyttä beefheartilaista tuubaa. Niin kova oli vastustus. Keikalla hän käytti kaulakädessään työhansikasta, "jottei soitto ala kuullostaa AOR:ltä". Esiinnyimme hipeille jotka luulivat meidän olevan pilvessä ja tulivat settien välissä kerjäämään huumeita. Ei meillä ollut. Jälkimmäisen setin keskeyttivät, kantoivat meidät lavalta pois. Ehkä hipit olisivat pitäneet sitten enemmän siitä AOR:stä.
 
eikös Aor tullut vähän siitäkin että progebändit halusivat radiosoittoa?,niin se tarkoitti sitä että ruvettiin tekemään vähän yleisöystävällisempää kamaa!! saadakseen radiosoittoa!!.minusta Asia(bändi) on loistava esimerkki progemuusikoista jotka rupesivat vääntää aaorräää!!.hard rock bändeilläkin on aika paljon aorrää kuten Rainbow(joe lynn turner aikaiset lätyt silkkaa aorrää) van halenin 5110/bon jovin eka ja Europessa on kanssa vähän aor maustetta!.
 
prkl sori tuli kahteen kertaa:(

Timetokill:
Journey, Loverboy, REO Speedwagon, Foreigner ja Toto olivat aikanaan kyseisen genren alla, vaikka esim. Journeyn keikkayleisö oli aikanaan erittäin nuorta. Ja pitäisikö sitä määritelmää päivittää? Ovatko esim. Whitney Houston, Bruce Springsteen ja Phil Collins AOR:ää, kun konserttiyleisö koostuu lähinnä 40-70-vuotiaista Radio Novan kuuntelijoista?
 
Näin. Ilmeisesti 80-luvun "aikuiset" olivat nuorempia kuin tänään. Eiköhän suuremmilla markkina-alueilla mainitut bändit vetäneet sitä normaalia kohderyhmää +- 18 v. Tosin suomalainen media sai nämä "taantumukselliset" jenkkirockarit marginalisoitua odottamaan kaupallisten radioasemien rehabiloivaa soittolistaa 90-luvulla. Esmes Journeyn jenkkihittejä kuuli täällä radiosta vasta tuolloin.
 
Tosin tänään nuoriso kuuntelee jotain ihan muuta kuin rockia... ;)

Lonesome: Näin. Ilmeisesti 80-luvun "aikuiset" olivat nuorempia kuin tänään. Eiköhän suuremmilla markkina-alueilla mainitut bändit vetäneet sitä normaalia kohderyhmää +- 18 v. Tosin suomalainen media sai nämä "taantumukselliset" jenkkirockarit marginalisoitua odottamaan kaupallisten radioasemien rehabiloivaa soittolistaa 90-luvulla. Esmes Journeyn jenkkihittejä kuuli täällä radiosta vasta tuolloin.
 
mm. Alan Parsons Project, Mike Oldfield, Bad Company, Boston, Camel, Genesis, Toto, Fleetwood Mac, Yes ja Journey tekivät joidenkin hutien lisäksi myös erinomaisia poplevyjä 80-luvulla. Whitesnake ja Van Hagarkin olivat mun mielestä ihan AOR:n rajamailla. Huipputaitavia bändejä/muusikoita kaikki.
 
Räikein esimerkki "kaupallistumisesta" oli varmaan Jefferson Airplane, joka teki kieltämättä aika noloa materiaalia Starship-nimellä. We Built This City äänestettiin kai jossain maailman huonoimmaksi biisiksi. :-)
 
Mutta muuten en mä ainakaan heti ymmärrä, miten noi bändit (loistavine muusikkoineen ja biisintekijöineen) olisivat automaattisesti olleet "ideaköyhää"... ainakaan johonkin kolmen soinnun soittotaidottomiin punkkareihin verrattuna? Näitä punkbändejähän ylistettiin siihen aikaan "rockin pelastajana". Tosiasiassa ne veivät rock-musiikin kehitystä vähintään 20 vuotta taaksepäin.
 
Voi olla, että näillä halveksituilla AOR-bändeillä ei sitten ollut Suosikin vaatimaa "rock-uskottavuutta", kun siirtyivät viihteellisempään ja popimpaan materiaaliin. Tai sitten ne eivät hajoittaneet tarpeeksi hotellihuoneita ja narkanneet kiintiötään täyteen.
 
Ennemminkin toi koko kovien jätkien "rehellinen rock-touhu" tuntuu lapselliselta ja kliseiseltä nykyään. Zeppeliniä, Freetä, Metallicaa ja The Who:ta matkimalla ei saa mitään uutta ja kiinnostavaa aikaiseksi.