Rock, pop, alternative ›

Mä myönnän että on nastaa että ukot viittivät vielä jotain kahdeksan vuoden jälkeen tehdä mutta onhan tää silti pettymys näin helvetin pitkän odotuksen päätteeks. Joo, joo mä tiedän että nyt joku teilaa mut koska kuitenkin jonkun mielestä levy on silkkaa timanttia ja "Mitä sä odotit!?? AC/DC on aina rautaa!! Älä valita, oo tyytyväinen et tekevät ees jotain! "jne..
 
Mun mielestä Black Icella singlebiisit on erinomaiset, pari raitaa on hyviä ja loput aika mitään sanomattomia. Levyn arvosanaksi antaisin tasan 7.
 
Täytyy myöntää että enemmän olin innossani Stiff Upper Lipin ilmestyttyä. Mutta oli elämäntilannekin erilainen: Olin just eronnu ja oli kauhee rokkenroll-vaihde silmässä... Mutta kyllä tämäkin lätty kova on ja kestää vertailun. Ei muutaku namikat kaakkoon, päät nyökkimään ja perseet pyörimään.

Mitä muuten tällä "Farewell tourilla" oikein tarkoitetaan? Sitä, ettei bändi enää tee levyjä, vai sitä, että bändi ihan oikeasti pistää pillit pussiin? Itse en ainakaan halua uskoa jälkimmäistä. Tai siis keikkaileehan moni vanha bändi vieläkin, vaikkei levyjä ole tullut enää ammoisiin aikoihin. Onhan se tietenkin aika selvä juttu, että tämä on nyt se vihoviimeinen levy, mutta ei eiskadeiska saa keikkailua lopettaa :( Ainakaan ennen kuin mä olen ehtinyt nähdä ne.
 
Mää itte uskon että levyä ei enää tuu, muutaman piisin saattavat kyllä äänittää. Ja tää on viimeinen täyspitkäkiertue, tulevaisuudessa saattavat heittää satunnaiskeikkoja, mutta jos joku haluu nähä bändin, niin menköön ihmeessä kattoon tälle kiertueelle!

Täytyy myöntää että enemmän olin innossani Stiff Upper Lipin ilmestyttyä. Mutta oli elämäntilannekin erilainen: Olin just eronnu ja oli kauhee rokkenroll-vaihde silmässä... Mutta kyllä tämäkin lätty kova on ja kestää vertailun. Ei muutaku namikat kaakkoon, päät nyökkimään ja perseet pyörimään.
 
Kestää kyllä. Black Ice on mun mielestä huomattavasti parempi.

Hyvä lätty!

Ainakaan ennen kuin mä olen ehtinyt nähdä ne.
 
Et saa lippua kuitenkaan. Saat kuunnella kaverien räkätystä kuinka he pääsevät kenttäpaikoille, ja kuinka itse jäit ilman lippua töiden takia. Kukaan ns. ystävistäsi ei kuitenkaan hanki ylimääräistä lippua vaikka hyvin tietävät tilanteesi. Räkätys muuttuu nillittämiseksi kun olet heittänyt yhden kavereista seinille, mutta itselläsi ei ole yhtään parempi fiilis.
 
Eiku oho siis tämähän tapahtui jo, Metallican kanssa.
 
nimim. Katkera, kyllä.

Ugh...Jotenkin odotin enemmän tältä levyltä. Tästä puuttu se jokin. Oli jotenki tasapaksua kamaa. En väitä että olis huono levy mutta kyllä AC/DC:llä parempiakin lättyjä on. Juum...

Kuuntelin biisit läpi, enkä yllättynyt, harmikseni! Tempo ei paljoa vaihtele ja vanhojen aikojen streitti luovuus on poissa. Ukot vaan vetää. Huomaa ettei Anguskaan ole liidejään sen kummemmin juonitellut...pyörimään vaan, ja katotaan mitä tarttuu pohjalta tuntuisi olleen meininki.
 
Pidän itseäni joka tapauksessa suurena DC-diggarina, mutta mun kohdalla AC/DC:n magia päättyi For those about to rockiin. Pitkäänhän sitä luovaa kautta kesti kuitenkin. Tuntuu vaan aina niin päättömältä, kun ei niin timanttia levyä rummutetaan kansalle isolla meiningillä...osta kolme, kuuntele yx.

Nyt on Black Ice muutaman kerran pyörinyt soittimessa...
 
No ei yllä bändin kulta-aikojen tasolle, sitä en ihan odottanutkaan. Kannatti ukkojen tämä levy silti vielä tehdä. Kuten jo aiemmin totesin, AC/DC ei ole kertaakaan Back in Black:in jälkeen kuulostanut näin rennolta ja vetreältä - ja sehän on aika hyvin, kun eletään vuotta 2008! Myönnetään, levyllä on 15 biisiä, ja sitä myöten ajoittaista tyhjäkäyntiäkin, vaan kyllähän tuota komppia jaksaa kuunnella :-) Hienoa papat!
 
Niin ja soundit potkii asiaankuuluvasti...

Mun Mielestä erittäin kova lätty! Kuunneltu on nyt pariin kertaan ja kaikki toimii. Itsekin sitä mieltä, että 9 tai 10 biisiä olisi ollut parempi pituus tuolle levylle, mutta sitten taas toisaalta en kyllä osaa sanoa, että mitä biiseistä jätettäisiin pois. Vuosien odotus palkittiin ehdottomasti. Kevyesti kilahtaa parhaaksi albumiksi, mitä rockin vanhempi kaarti on vähään aikaan saanut aikaan.

Kuuntelin biisit läpi, enkä yllättynyt, harmikseni! Tempo ei paljoa vaihtele ja vanhojen aikojen streitti luovuus on poissa.
 
Itse olisin myös kaivannut, että välillä paahdetaan täysillä "Let there be rock", välillä mennään taas hitaammin, ja ehkä joskus oikeinkin rauhallisesti "Ride On". Kuten parilla aiemmallakin levyllä, tuntuu että kaikki biisit ovat samassa tempossa.

Kuuntelin biisit läpi, enkä yllättynyt, harmikseni! Tempo ei paljoa vaihtele ja vanhojen aikojen streitti luovuus on poissa. Ukot vaan vetää.
 
Sama täällä. Hyvää tavaraa sinänsä, ei yhtään huonoa biisiä. Silti jäi sellainen fiilis, että on vähän väkisin väännetty levy. Onhan siellä slideä ja vähän muutakin mutta muuten liian tasapaksu levy.
 
Parasta löytyy levyltä Dirty deeds done dirt cheap ;)

Mun Mielestä erittäin kova lätty! Kuunneltu on nyt pariin kertaan ja kaikki toimii. Itsekin sitä mieltä, että 9 tai 10 biisiä olisi ollut parempi pituus tuolle levylle, mutta sitten taas toisaalta en kyllä osaa sanoa, että mitä biiseistä jätettäisiin pois. Vuosien odotus palkittiin ehdottomasti. Kevyesti kilahtaa parhaaksi albumiksi, mitä rockin vanhempi kaarti on vähään aikaan saanut aikaan.
 
Samaa mieltä!
 
Ja niille jotka sanoo ettei yllätyksiä löytynyt, niin jumankekka. Ensimmäinen Youngin poikien slide-kitara löytyi sitten mitä ilmeisimmin viimeiseltä levyltä! Kyllä siinä oli ainakin mulle yllätystä riittämiin. Sehän se tästä olis puuttunut että Rudd olis vetänyt komppipeltiin ;-)
 
Soundit nannaa, hyviä riffejä, Brianin ääni iskussa. Kyllä kiitos kelpaa ja on mielestäni ihan Brianin ajan kärkilevyjä.

suosikkipiisejä:

Spoilin' For A Fight - Peruskamaa; Juuri sitä mitä AC/DC:ltä odotan. Tää vois olla kenen tahansa meistä tekemä piisi. No-nonsense!
Big Jack - Mahtava kertosäe; Gruuvaa ku hirvi.
Money Made - "Sweet life, that's what it's all about". Kunnon tönkkömeininkiä höystettynä BackInBlack-sointukululla. Diggaan.
 
Runaway Trainin ohella. Tää ei kai tässä vaiheessa perusteluja kaipaa?

Tuntuu vaan aina niin päättömältä, kun ei niin timanttia levyä rummutetaan kansalle isolla meiningillä...osta kolme, kuuntele yx.
 
Tuntuu päättömältä ,että levyä jota sinä et pidä niin hyvänä "rummutetaan kansalle isolla meiningillä"?
 
Sori vaan ,mutta tällaista hämmästelyä mun on vaikea ymmärtää.Sun mielipiteesi ei tee levystä huonoa/hyvää kenellekään muulle kuin sulle.
 
Sen verran olen levyä kuullut ,että mielestäni paskempiakin lättyjä on tänäkin vuonna rummutettu kansalle isommallakin meiningillä.Ja mikäs siinä.Ne voi olla jonkun mielestä timangeja levyjä.

Parasta löytyy levyltä Dirty deeds done dirt cheap ;)
 
Höh. Täytebiisejä löytyy siltäkin jos ottaa "Bon-on-jumala" -lasit pois päästä ;-)
 
En kyllä oikein tajua tuota Bon Scottin korvaamattomuutta.Loistava frontman mies toki oli ja hyvä laulaja ,mutta jotenkin tuo "Bonin-aikainen-AC/DC-on-parasta" -litania tuntuu paikoin ns.ulkoa opetellulta.Jotenkin tulee mieleen ,että joidenkin on pakko olla sitä mieltä kun "kaikkihan-sen-tietää".
 
Minusta esim.Back in Black ei ole yhtään huonompi kuin vaikkapa Powerage.

Kyllä tää uutukainen lyö Stiff Upper Lipin laudalta mennen tullen. Soundit on kohdillaan ja jos vertaa Stiffiin, niin tää levyhän sentään elää eikä tukehdu aavikkohiekkaan. Myös biisit on ennen kaikkea parempia ja joukossa on ihan oikeasti jopa helmiä.
Sijoittuu kyllä ihan selkeästi sinne Brianin ajan levyjen kärkipäähän!
 
Maukkaita riffejä, maailman tanakointa komppia, Brianin jopa sielukkaaksi yltyvää laulua, Anguksen vinguttelua eli... kunnon rokkia. Ei ydinfysiikkaa.
 
Mä en paljon stressaa, että onko tässä yritetty tehdä uuta Back In Blackia vai ei (ja tuskinpa on yritettykään); pääasia, että on työnnetty pihalle näinkin kovatasoinen levy 8 vuoden odottelun jälkeen. Tällä levyllä viis-kuuskymppiset rokkiukot tekee sitä, mitä he parhaiten osaa. And thats about it.
 
Mun suosikkisiivut:
 
RocknRoll Train: Ilmeinen valinta, on vaan niin hyvää ja klassista eiskadeiskaa.
 
Big Jack: Vastustamaton groove, rokkaa ja potkii.
 
Spoilin For A Fight: AC/DC-biisin ilmentymä, näitä me oikeasti halutaan kuulla!
 
Stormy May Day: Kukapa ei slaidista tykkäis? Vähän lyhyt , tosin.
 
She Likes RocknRoll: Hikistä rytmiikkaa, tankotanssijat hinkkaa ja viina virtaa :D
 
Money Made: Tukeva ja tanakka, etelän kaikuja...
 
RocknRoll Dream: Mun mielestä huikea veto ja pientä irtautumista totutuista kaavoista.
 
Erityismaininnat nimibiisille "ilkeän" kuuloisesta riffistä ja Rocking All The Waylle kovasti maukkaasta menosta!
 
Saatan vielä palata aiheeseen... :D

Tanan h...tarit. Ei muka tunnu hyvältä ja on tasa paksua; amatöörit. Tämä levy pitää kuunnella kovalla volyymilla kunnon ämyriistä ja pieneis pöhönis.
 
Tämon täyttä platinaa koko paska.

Tämon täyttä platinaa koko paska.
 
Vedä samoihin nousuihin se Dirty Deeds perään ja kato kummasta muna nousee ja kummasta ei?

Hitto jäi koko levy ostamatta tänään kun yritin tehdä mahdottomasta mahdollisen ja saada Metallican keikalle lipun eikä tietenkään onnistunut.Toivottavasti AC/DC:n tulevalle Suomen keikalle on onni myötä.
Viimeksi kävi munkki ja sain systeriltä ilmaislipun areenalle,oli saanut joltain sen firman asiakkaalta muutaman.Jouduin katsomaan keikan jostain bisneskatsomosta ja ziisus sitä jörötystä.Maksan vaikka tuplahinnan että pääsen seuraavalla kerralla kentälle että olis meininkiä.

Se on ihan jees että kinataan oliko vanha Bonin aikainen AC/DC kovempi kuin nykyinen, mutta se on niin turhaa. Bon on ollut kuoppassa 28 vuotta. Tää nykyinen AC/DC on se ainut joka meilä on ilonamme ja onneksi on. Olen onnellinen Black Ice-levystä. Hienon bändin hieno levy.