Rock, pop, alternative ›

Wespa: Täh, Ear In The Wallhan on täyttä timanttia riffeineen päivineen
 
Mnusta jokainen Dio-yearsin uusi kappale ovat todella hyviä. Ja Ear in the wallista tulee juuri sellainen kasaritunnelma. Olen varmaan poikkeuksellinen fani kun en pidä Heaven & Helliä minään mestariteoksena. Mob Rulesin biisit ovat paljon massiivisempia ja nämä Dio Years-biisit nousevat kyllä aivan samalle tasolle.

En väittänyt, että Dio Yearsin biisit olisivat olleet huonoja. Mulle niistä ei vain välittynyt "sitä jotakin" kasaritunnelmaa... kyllä ne biiseinä sinänsä hyviä olivat.
 
Mutta kyllä "Bible Blackin" perusteella pinnallisesti arvioiden tuleva levy tullee sisältämään vielä kovempia veisuja, sanon ma.

Icy-Sun: Olen varmaan poikkeuksellinen fani kun en pidä Heaven & Helliä minään mestariteoksena. Mob Rulesin biisit ovat paljon massiivisempia ja nämä Dio Years-biisit nousevat kyllä aivan samalle tasolle.
 
"Mob Rules" on omassa lajityypissään mielestäni yksi maailman parhaimmista albumeista. MBtä raskaammaksi ei musiikki voi tulla kadottamatta yhteyttä siihen, että kyse kuitenkin on musiikista. Soundi ei ole betoniseinämäisen kuollut, vaan murean jyräävä, mutta kuitenkin orgaanisesti hengittävä. Vaikka piisit perustuvat yksinkertaisten riffien toistoon, on intensiteetti ja jännite kuitenkin kokoajan läsnä, ja ne riffithän ovat - tehokkaita ja tenhoavia!

Pienet rauhalliset suvantopaikat toimivat upeina hengähdyspaikkoina metallimyrskyn jaksottelijoina, ja jopa joillakin äärimmäisen pienillä yksityiskohdilla on valtava dramaturginen merkitys; kuunnelkaapa, kuinka E5150 vaihtuu nimikappaleeksi Mob Rules - ilman sitä lyhyttä synakilinää MB-kappaleen vaikutus olisi ihan toinen.
 
Tuli muuten joskus 80-luvun alussa jammailtua jollain musaleirillä "the Sign of the Southern Cross"-piisin intron pohjalta kaverin kanssa oikein urakalla!...

Levyn päättävä raskas balladi "Over and Over" on yksi aliarvostetuimmista hevislovareista - ehkä siksi, että ei ole niin kliseinen kuin keskiverto hevislovari usein voi olla. Soundi on säröinen ja raskas, mutta kuitenkin kyseessä on "balladi" ja "slovari".

Mob Rules pitäisi lyödä käteen kaikille, jotka esittävät kysymyksen "mitä se sellainen Heavy Metal -musiikki oikein on?"...

Miksei tämä ketju ole raskaamman musiikin osiossa? Sinne nämä herrat ehdottomasti kuuluisivat. No joo, muotoseikka, mutta silti ;-)

Supertzar: Miksei tämä ketju ole raskaamman musiikin osiossa? Sinne nämä herrat ehdottomasti kuuluisivat. No joo, muotoseikka, mutta silti ;-)
 
Siks että oon lopettanu sen osaston lukemisen jo aikaa sitten. Tää on mun musaa. *kahmii*

rheinone: Siks että oon lopettanu sen osaston lukemisen jo aikaa sitten. Tää on mun musaa. *kahmii*
 
Näin. Siellä on sitä metalliskeneä ja asennemetallia. Vanhalla sedällä on jo asennevamma, joten pysytään täällä. Mob Rulesin suosikkibiisini on ollut ja on Country Girl. Siinä sitä on äärimmäisen raskasta riffiä, mutta myös melodiaa. Varjoa & valoa. Se se on rokkii...

Gotnine: "Mob Rules" on omassa lajityypissään mielestäni yksi maailman parhaimmista albumeista. MBtä raskaammaksi ei musiikki voi tulla kadottamatta yhteyttä siihen, että kyse kuitenkin on musiikista. Soundi ei ole betoniseinämäisen kuollut, vaan murean jyräävä, mutta kuitenkin orgaanisesti hengittävä.
 
Hyvin sanottu, allekirjoitan.

Mob Rules pitäisi lyödä käteen kaikille, jotka esittävät kysymyksen "mitä se sellainen Heavy Metal -musiikki oikein on?"...
 
Aivan.

Itsekin pidän Mob Rulesia Sabbathin parhaana lättynä. Se oli myös ensimmäinen Sabbath-levyni.

Mulla on aina ollut vaikeuksia valita Heaven and Hellin ja Mob Rulesin väliltä, kun on pitänyt parasta Sabbath-lättyä valkata... kummatkin on vaan niin vitun kovia taltiointeja.
 
Ehkä valinta kääntyy tiukassa paikassa niukasti Mob Rulesin hyväksi; huolimatta siitä, että toiselta levyltä löytyvät mun ikisuosikit Die Young ja Children Of The Sea. Mobilta taasen löytyy Voodoo, Sign Of The Southern Cross, nimibiisi, Country Girl... vittu, mikä kattaus!
 
Kyllähän Mob Rules on nimenomaan definitiivistä heavy metalia, onhan saman nimisen animaation soundtrackillakin Mob Rulesin biisejä :D
 
Turn up the night!

Nick Bone: Mulla on aina ollut vaikeuksia valita Heaven and Hellin ja Mob Rulesin väliltä, kun on pitänyt parasta Sabbath-lättyä valkata... kummatkin on vaan niin vitun kovia taltiointeja.
 
Heaven and Hellillä on piisimateriaali toki hienoa silläkin, mutta jos ajattelemme äänilevyä kokonaistaideteoksena ainakin siten, että keskitämme huomiomme myös mm. äänitykseen ja kokonaistuotantoon, sekä piisien toistensa kanssa keskustelevaan kokonaisdramaturgiaan, niin Mob Rules on kyllä eräänlainen raskaan metallin kruununjalokivi.
 
Lisäksi MBn eduksi on luettava oikeasti nerokas rumpali, Vinnie Appice, jonka mestaruus tulee esille erityisesti tempoltaan hitaiden kappaleiden luovassa ja tasapainoisen ilmeikkäässä soitannassa - ei ole helppoa soittaa elävästi ja tarkasti hidasta metallia!

Gotnine: Lisäksi MBn eduksi on luettava oikeasti nerokas rumpali, Vinnie Appice, jonka mestaruus tulee esille erityisesti tempoltaan hitaiden kappaleiden luovassa ja tasapainoisen ilmeikkäässä soitannassa - ei ole helppoa soittaa elävästi ja tarkasti hidasta metallia!
 
Loistava rumpali tosiaan, joka vakuutti meikäläisen Holy Diverilla. Ihan tautisen hyvä "breikki" tatsi ja muutenkin sopivan timmi, kuuluu kyllä meikäläisen listojen tärkeisiin rumpaleihin.

Kyllähän tää uus potkii aivan tajuttoman lujaa. Don't go out, put it back, you're reading from the BIBLE BLACK! Iommi on edelleen se sama riffikone kuin aina ennenkin. Tulee melkein kyynel silmään. Diokin laulaa hyvin 66-vuotiaaksi!

Peoplez: Kyllähän tää uus potkii aivan tajuttoman lujaa. Don't go out, put it back, you're reading from the BIBLE BLACK! Iommi on edelleen se sama riffikone kuin aina ennenkin. Tulee melkein kyynel silmään. Diokin laulaa hyvin 66-vuotiaaksi!
 
Joks se lätty ilmesty? Perkule meitin rumpali kehu hankkineensa sen jo pääsiäisenä. Tiiä sitte mistä tiskin alta on kaivanu.
 
Ja Appicen veljesten nuorempi painos on kyä kova meikäläisenkin mielestä. Mutta kyä Mr Bill Ward on sentään TSÄÄÄÄZZZ, positiivisessa mielessä nimittäin. Siitäkin huolimatta ettei kuulemma muista H&H-lätyn tekemisestä sooseiltaan yhtikäs mitään.

Ei kai tuota ole des julkaistu vielä. 27. 4. 2009 näyttäisi olevan muualla maailmallakin julkaisupäivä, vai onko ne muka jo oikeasti myynnissä (vai ootteko repineet netin syövereistä rotat), äkkiä tietoa tänne, hop hop?

Ei se vielä virallisessa myynnissä ole.

Umpihullu: Ei kai tuota ole des julkaistu vielä. 27. 4. 2009 näyttäisi olevan muualla maailmallakin julkaisupäivä, vai onko ne muka jo oikeasti myynnissä (vai ootteko repineet netin syövereistä rotat), äkkiä tietoa tänne, hop hop?
 
Bible Black biisiä voi kuunnella netin kautta, ilmestynyt sinkkuna. Ennakkotilauksia voi ottaa vaikkapa levykauppax:stä mistä itse tilasin.

12e maksaa play.com special edition..

Sorruin, kuuntelin, ihastuin ja tilasin ennakkoon. Aivan mahtava levy! Kyllä nää jätkät on vielä ehottomassa vedossa! Tais varmistua Qstock reissu myös.

ramionparas: 12e maksaa play.com special edition..
 
Special edition eroaa normaalista miten?

Jokapaikanapina: Special edition eroaa normaalista miten?
 
Amazonin mukaan tuo SE sisältää bonus DVD:n jossa haastatteluita ja treenivideoita. http://www.amazon.co.uk/Devil-You-Know-Limited-Special/dp/B0021TVYVC