Rock, pop, alternative ›

Olen kyllä tykkäillyt pmmp:stä jo pitkään, mutta nyt kun anttilassa on levyt halvat, niin tuntuu, että voisin ostaa. Livenä kova, tosi kova. Kannattaa mennä katsomaan.

Livenä näin ruisrokissa viimeset kolme biisiä ja ylätti ja vakuutti kyllä tosiaan. Matoja on vitun kova biisi. Tytöt on kyllä lavalla aika "villejä" jos näin voisi sanoa muutaman rankkanakin pidetyn bändin näkemisen jälkeen :)

Onkos Matoja se tatata-ta-tatata-ta-tata-biisi? (Hieno kuvaus, eikö?) Toimii livenä aivan uitun hyvin tuo.

Onkos Matoja se tatata-ta-tatata-ta-tata-biisi? (Hieno kuvaus, eikö?) Toimii livenä aivan uitun hyvin tuo.
 
Onhan se se biisi.

Mie kävin kattoo taas Ilosaaren päätöksessä ja oli kyllä ihan helvetin kova jälleen kerran. Se niiden energia on jotain ihan käsittämätöntä ja muutenkin jengi tuntuu olevan ihan fiiliksissä. Taisinkin jo aiemmin mainita tänne että vuoden 2005 Ilosaaressa bändi iski täysin odottamatta takavasemmalta takaraivoon. Siitähän ne on itsekin vaikka missä maininneet että sen Ilosaaren jälkeen suosio jotenkin kulminoitui eikä syyttä. Todellakin ennakkoluulot vittuun ja katsomaan jos vaan on mahdollista. Ainakin sen yhden kerran.

musta se rusketusraidat homma on vaan liian anteeksiantamaton.

Ihan seksikkäitä typyjä Paula ja Mira ovat. Musa ei vaan nappaa. Liian löysää kamaa.

Loistava levy. Mielestäni jopa aika rankkaa kamaa.
Ostin ku halvalla sain, ennakkoluuloisena, mutta tykästyin heti.

Ostin myös. Aikas ahdistava tuon Maria Magdalenan loppu. "nimeni on...".
Brr...

Juu on kyllä aika eri kööri tämä PMMP. Aikoinaan kun tuo saatanan ärsyttävä rusketusraidat -renkutus soi joka perkeleen nurkassa ja porttikonkissa, niin PMMP:stä jäi mulle semmonen mielikuva, että tää on taas sitä uutta, levotonta ja turhanpäivästä kertakäyttöskeidaa vanhan turhanpäiväsen kerttakäyttöskeidan tilalle.
 
Vaan vahingossa kuitenkin ostin sitten tuon Kovemmat kädet -levyn, kun piti silloin saada rotten soundin exitin kaveriksi kaupasta jotain kepeämpää krenkutusta. Kyllä jäi silloin tuo exit aiottua vähemmälle kuuntelulle, kun taas PMMP:stä tuli saman tien yksi suosikkiorkestereistani. Tuolla levyllä kaikki biisit oli niin saakelin hyviä, että ihan varpaissa asti kutkutti! Viimistään silloin jäi kauhea syyhy päälle, kun kävin ekan kerran keikalla, oli suorastaan häiritsevä elämys kaikessa loistavuudessaan. Sinänsä jännä, että tämmöseen tuli hurahdettua, kun juuri mitään edes etäisesti vastaavaa (mitkähän mahtaisi olla vastaavia bändejä?) musiikkia en ole koskaan nautinnokseni kuunnellut... Joka tapauksessa viime aikoina sekä esikoisalbumi kuulkaas enot!, että edellä mainittu ovat varmaan eniten soittimessa pyörineitä levyjä. Livenäkin on tullut PMMP:tä käytyä kuulemassa jo useemman kerran.
 
P.S. Myönnetään kuitenkin vielä että livenä tuo rusketusraidat on kyllä kuitenkin ihan paras ralli!

Ruisrockin keikka oli kyllä parhautta. Plussaa vielä siitä, että tyypit osaavat laulaa livenä.

Ruisrockin keikka oli kyllä parhautta. Plussaa vielä siitä, että tyypit osaavat laulaa livenä.
 
Niin, ei voi kuin naurahtaa, kun onhan se hassua, että jos artisti osaa laulaa livenä, niin siitä saa plussaa. Luulisi olevan melkoinen perusedellytys koko työlle.

Juu on kyllä aika eri kööri tämä PMMP. Aikoinaan kun tuo saatanan ärsyttävä rusketusraidat -renkutus soi joka perkeleen nurkassa ja porttikonkissa, niin PMMP:stä jäi mulle semmonen mielikuva, että tää on taas sitä uutta, levotonta ja turhanpäivästä kertakäyttöskeidaa vanhan turhanpäiväsen kerttakäyttöskeidan tilalle.
 
Vaan vahingossa kuitenkin ostin sitten tuon Kovemmat kädet -levyn, kun piti silloin saada rotten soundin exitin kaveriksi kaupasta jotain kepeämpää krenkutusta. Kyllä jäi silloin tuo exit aiottua vähemmälle kuuntelulle, kun taas PMMP:stä tuli saman tien yksi suosikkiorkestereistani. Tuolla levyllä kaikki biisit oli niin saakelin hyviä, että ihan varpaissa asti kutkutti! Viimistään silloin jäi kauhea syyhy päälle, kun kävin ekan kerran keikalla, oli suorastaan häiritsevä elämys kaikessa loistavuudessaan. Sinänsä jännä, että tämmöseen tuli hurahdettua, kun juuri mitään edes etäisesti vastaavaa (mitkähän mahtaisi olla vastaavia bändejä?) musiikkia en ole koskaan nautinnokseni kuunnellut... Joka tapauksessa viime aikoina sekä esikoisalbumi kuulkaas enot!, että edellä mainittu ovat varmaan eniten soittimessa pyörineitä levyjä. Livenäkin on tullut PMMP:tä käytyä kuulemassa jo useemman kerran.
 
P.S. Myönnetään kuitenkin vielä että livenä tuo rusketusraidat on kyllä kuitenkin ihan paras ralli!
 
mulla tuli ihan täysin samat fiilikset tosta orkesterista. kirosin ne syvimpään hornaan, kun rusketusraidoilta ei voinut välttyä missään. mutta ostin kovemmat kädet täysin herätteenä, vaikka toki duunissa oli radiossa tullut kuultua joitakin kipaleita, mutta niihin tuli suhtauduttua jotenkin kielteisesti sen rusketusraidat trauman jäljiltä. anyway, unohdin asenteet ja pistin levyn soimaan, ja olin täysin myyty. todella hyvää musiikkia, eikä aivotonta renkutusta, niinkun bändiin ensin suhtaudun.
 
Pitäs varmaan hommailla Fu-touristin matskua, eikös se ole sama mies, kuka on tämänkin levyn pääosinvääntänyt. tyylitajuinen kaveri.. vai oliko se sama äijä?
 
EDIT: siis Jori Sjöroos

 
Pitäs varmaan hommailla Fu-touristin matskua, eikös se ole sama mies, kuka on tämänkin levyn pääosinvääntänyt. tyylitajuinen kaveri.. vai oliko se sama äijä?
 
Fu-Touristista on kaikki tyylitaju kaukana. Tutustu ennemmin Magenta Skycodeen jossa Sjöroos vaikuttaa nykyään. Tosi nättiä The Cure-henkistä fiilistelyä.

Fu-Touristista on kaikki tyylitaju kaukana. Tutustu ennemmin Magenta Skycodeen jossa Sjöroos vaikuttaa nykyään. Tosi nättiä The Cure-henkistä fiilistelyä.
 
pitää tutustua. toisaalta diggailin fu-touristin ekasta sinkusta, nimeä en muista. vaikka olihan se hieman "fantsua" tavaraa, mutta ajattelin jahka se kuulostaisi nyt aivan erilaiselta kuin silloin kovimpina emperorin fanitus aikoina

Taitaa olla aika monilla takana "se tavallinen tarina" PMMP:n suhteen, eli Rusketusraitojen aiheuttamasta hyljeksinnästä muun tuotannon kuulemisen kautta jopa lähes äärimmäisimpään fanittamiseen tai ainakin syvään pitämiseen. Näin myös täällä, pakkohan se on myöntää.
 
Olikohan se vuosi 2003, kun PMMP ponnahti julkisuuteen Rusketusraitojen myötä. Muistan kun katselin tuolloin kaiketi Sessionsia ja tuossahan sitä videota pyöriteltiin, tyttöjä taidettiin haastatellakin ja niin edelleen. Ajatukset olivat omalla kohdallan lähinnä luokkaa "Ei saatana taas joku vammainen Nylon Beatin tuholinjan jatkaja" ja sitähän se asenne oli pitkään. Rusketusraidat ärsytti jatkuvana ja toistuvana ikuisesti vainoavana renkutuksena. Kuulkaas enot! albumin nimi pisti silmään jossain ja se herätti lähinnä huvittuneisuutta, kun kappalelistassa näkyi Rusketusraidat ja ajattelin, että tässä on taas yksi yhden hitin ihmeen albumi, jossa on "se yksi kappale" ja päälle kymmenen laardipoppikappaletta vailla päätä tai häntää. Asenne oli oikeastaan lähes niin negatiivinen kuin olla voi, bändiin ei tullut koskettua missään tapauksessa.
 
Miten väärässä sitä tulikaan oltua. Miten kauan sen tajuaminen kestikään.
 
Olipa sitten eräs tyhjä viikonloppu tämän vuoden talvella, kun televisiosta tuli se kuuluisa Emma Gaala 2006, jossa PMMP repi palkinnot kotiin ja esitti useammankin kappaleen. Tytöt keräsivät aluksi oudosti sympatiapisteitä pelkillä palkintojen hauilla ja esiintymiset olivatkin sitten se viimeinen naula arkkuun. Lopun tarinasta voi varmasti arvatakin, mutta ne kappaleet, se esiintyminen ja koko hemmetin paketti oli yksinkertaisesti sitä luokkaa, että samana sunnuntaina oli haettava kaupasta levyt hinnalla millä hyvänsä. Hetkeäkään en ole tuon jälkeen katunut bändiin tutustumista, vaan ennemminkin harmitellut väliin jääneitä keikkoja ja sitä, ettei bändiin tullut törmättyä aiemmin. PMMP oli aluksi yksi ärsyttävä tyttöbändi maassa, jossa niitä kuhisi jo muutenkin ja heti perään se olikin mielettömän asenteikas bändi karismaattisilla naisvokalisteilla. Bändistä löytyi särmää toisensa perään aluksi esiintymisestä, sitten kappaleista ja heti perään sanoituksista. Paluuta ei yksinkertaisesti ollut ja nyt sitä voi sanoa olevansa jo jonkinasteinen fanittaja.
 
Jos joku PMMP:ta karttaa vielä Rusketusraitojen takia, niin sellaiset asenteet kannattaa todellakin jättää nurkkaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Hyvä Kuulkaas enot! ja loistava Kovemmat kädet ovat sen luokan pop/poprock/poppunk kamaa, ettei tästä maasta taida ihan tämän tason yrittäjää lajissaan löytyä. PMMP ei ole todellakaan mikään kasvoton kokoonpano, vaan Paulan, Miran, poikien ja Jorin luoma hybridi on aivan omaa luokkaansa. Levyiltä en löydä yhteensä kuin pari keskinkertaisempaa kappaletta ja sitäkin enemmän mielettömän tarttuvia hittejä ja jopa monella tasolla vaikuttavia kappaleita. Ovathan ne monet popahtavia, ehkä hieman kliseisiäkin ja tietenkin yksinkertaisia, mutta jollain käsittämättömän koukuttavalla ja toimivalla tavalla. Liisterisyyttä ei tule oikein vastaan edes niissä lepertelevimmissä hitaissa kappaleissa, vaan PMMP yksinkertaisesti toimii sekä räväkimmässä että hempeilevimmässä muodossaan. Paula ja Mira ovat sekä levyllä että lavalla kaikkea muuta kuin tylsä tyttöduo. Sanoituksista löytyy särmää, esiintyminen on aivan omaa luokkaansa ja asenetta löytyy, äänistä nyt puhumattakaan. Jorin sävellykset ovat, kuten sanoin, yksinkertaisia ja silti jopa nerokkaita juuri sen takia, ettei niissä ole lähdetty liian monimutkaisille linjoille ja popin sääntöjä on toteltu monin tavoin, mutta se liisterisyys on vältetty hienosti.
 
Monia PMMP varmasti tulee ärsyttämään jatkossakin, mutta omasta sydämestäni bändi on löytänyt erittäin suuren paikan kotimaan parhaana pop-kokoonpanona sekä livenä että levyltä. Sanotaanko vaikka näin, kuten virallisissa tiedotteissakin lukee: " Näitä tyttöjä ei voi olla rakastamatta!"
 
Näin.

Niin, ei voi kuin naurahtaa, kun onhan se hassua, että jos artisti osaa laulaa livenä, niin siitä saa plussaa. Luulisi olevan melkoinen perusedellytys koko työlle.
 
No aika hiton moni muu laulaja kyseisillä festareilla veti laulunsa päin honkia. Perusedellytys tuolle työlle ei ole mielestäni livenä laulaminen vaan laulaminen studiossa. Livenä paskat laulut voi katsella sormien läpi, mutta levyllä ei.

PMMP:n mukana kulkee tiiviisti eri kuvaajia (mm. Toni Haaksiluoto, Olavi Uusivirta, Antony Bentley) koko kesän, yhtye taltioi materiaalia myös itse tulevaa DVD:tä varten. DVD:n julkaisu ei ole ajankohtainen vielä tämän vuoden puolella. Uusi albumi sen sijaan ilmestyy tänä vuonna
 
En tiedä moniko on tuota tekstiä bändin kotosivuilta huomannut, mutta tosiaan hieno homma jos edes joulumarkkinoille ehtivät tuon uuden levyn väsäillä. Ainakin keikoilla kuullut uudet biisit ovat lupailleet hyvää.

No aika hiton moni muu laulaja kyseisillä festareilla veti laulunsa päin honkia. Perusedellytys tuolle työlle ei ole mielestäni livenä laulaminen vaan laulaminen studiossa. Livenä paskat laulut voi katsella sormien läpi, mutta levyllä ei.
 
Eikös se ole juuri toisinpäin. Levyllä voi koostaa oton monesta palasesta ja korjailla autotunella sun muulla. Livenä pitää vetää biisi kerralla yhdellä otolla. Usein keikoilla huomaakin ketkä korjailevat studiossa ja ketkä eivät.

Eikös se ole juuri toisinpäin. Levyllä voi koostaa oton monesta palasesta ja korjailla autotunella sun muulla. Livenä pitää vetää biisi kerralla yhdellä otolla. Usein keikoilla huomaakin ketkä korjailevat studiossa ja ketkä eivät.
 
se poets of the fallin marko ainakin korjailee, tai sit sil hajos monitorit,koska livenä luokattoman huonoa laulantaa