Rock, pop, alternative ›

Wow!
 
Meidän tribute-vedoillamme parissa viikossa yli 2000 kuuntelukertaa soundcloudissa, ja 1000 Hitlantiksessa. Kiitos kaikille!
 
Robert Gordonin ilmaantuminen Remun lämppäriksi Tavastialle lämmittää sekin :)
 
J

Atomic Cafe: Lonely Way on hieno biisi vaikka Tsugu Way ei ole mikään täysosuma, suurin puute taitaa olla heikohko biisimateriaali...
 
...mutta on tuollakin levyllä muutama helmi, joista yksi on tässä...
 
http://www.youtube.com/watch?v=Yc4AV1Wr5ak&feature=related
 
Nämähän ovat puhtaasti makuasioita mutta minun mielestä yhtye julkaisi tämän jälkeen kolme huomattavasti parempaa albumia ja sen jälkeen alkoikin sitten tulemaan aika tyylipuhdasta paskaa, jonka seasta löytää toki helmen jos toisenkin kun sitä paskaa tarpeeksi kauan tonkii ja kääntelee.
 
Tsugu Waylla on kuriositeettiarvoa joka liittyy sanoituksiin.

Nazareth: Näin muistelen. Sen "olis pitäny" hakea se sieltä mut oli vissiin vähän huonossa kunnossa.
 
Ei se tainnut olla Kossoffin vanha. Se oli ehkä ollut menossa Kossoffille mutta ei sit mennyt ku heitti veivinsä tms.
 
Se tais olla vielä semmoselta ajalta että on valmistettu sillee ettei natsaa Kossoffin vanhaksi.

Ehkä hurjinta luettavaa Järvisen kirjassa oli se Unkarin promoreissu 80-luvun lopulta/90-luvun alussa ku se ratkes. Voi kyl kuvitella mite porukalla menee hermo.

sirdickyj: Ei se tainnut olla Kossoffin vanha. Se oli ehkä ollut menossa Kossoffille mutta ei sit mennyt ku heitti veivinsä tms.
 
Se tais olla vielä semmoselta ajalta että on valmistettu sillee ettei natsaa Kossoffin vanhaksi.
 
http://tonearchive.com/Paul_Kossoff%27s_Gear
 
Guitars
 
He owned several 50s and 60s Les Pauls, notably a 59 burst stripped to a natural finish (in the video linked to below), and a 58 he got in a trade with Eric Clapton: Koss traded a 1957 black Les Paul Custom for it.
 
All apparently had high action and heavy strings (11s and/or 12s), and he is rumored to have used heavy picks.
 
1) Yamaha FG 150E acoustic.
2) Guild acoustic, now owned by Pauls daughter.
3) Gibson Hummingbird acoustic.
4) 1957 Gibson Les Paul TV/TV Jr. TV Yellow, one pickup, first electric guitar.
5) 1954 Les Paul Custom, black, two P90s.
6) 1957 Les Paul Custom, black; 3-pickup, traded to Clapton.
7) 1958 or 59 Gibson Les Paul Sunburst, tigerstripe finish used w/ Black Cat Bones Koss's pre-Free band.
8) 1958 darkburst Les Paul Sunburst Traded from Clapton, later owned by Terry Newman and Paul Rodgers, auctioned off for charity in September 2000.
9) 1960 Les Paul Sunburst Exchanged with Kenny King, first Les Paul, later owned by Gary Winterflood. This guitar is featured in Burst, The 1958-60 Les Paul Standard by Vic DaPra & Jay Scott. This is the one with the label w/ Kosss name and address on the inside back plate.
10) 1960 Les Paul Sunburst, bright red In the Stealer video, now owned by Arthur Ramm. This guitar is featured in The Gibson Les Paul book by Tony Bacon & Paul Day.
11) 1959 Les Paul Sunburst, stripped to a natural finish. This guitar is featured in Guitarist magazine, March 1994.
12) Fender Stratocaster White, 1957 neck, 1960 body, 1964 pick-ups, mint-green pickguard. Possibly the one owned by Dave Murray of Iron Maiden, or maybe it was the other one Koss owned.
13) Fender Stratocaster.
14) Gibson Melody Maker, sunburst.
15) Gibson Les Paul Recording.
16) Gibson L5S.
17) Gibson ES-335, block-neck.
 
Järvisen oli 1974 malli. En tarkkaan muista tarinaa, mut jotenkin se Pekka oli siihen Lovea pyytänyt lähettämään rahaa ja sellasta. Niin joo se oli ollut Kossoffilla testattavana ja Kossof oli tuonut takaisin ja sanonut, että miettii tovin. Ja kun ei hakenut niin sit möivät Järviselle. Blom lähetti rahaa.

Liekö joku tämän tänne jo pastennutkin, mutta mikäli kyseessä on oikeasti kesältä 1974 äänitetty Get Onin liveversio - eli siis ajalta ennen Roadrunnerin nauhoituksia (?) - niin aika helvetin stydisti kulkee.
 
http://www.youtube.com/watch?v=bHnJtATDrGo

-J: Liekö joku tämän tänne jo pastennutkin, mutta mikäli kyseessä on oikeasti kesältä 1974 äänitetty Get Onin liveversio - eli siis ajalta ennen Roadrunnerin nauhoituksia (?) - niin aika helvetin stydisti kulkee.
 
http://www.youtube.com/watch?v=bHnJtATDrGo
 
Jostain syystä Get On ei ole koskaan lukeutunut mun suosikki Ganes-piiseihin.

Atomic Cafe: Rokkijätkä on muutakin kun rokkijätkä....
 
http://www.youtube.com/watch?v=RjrCf80kaHA
 
Jos minulta kysytään niin Remu olisi voinut jättää ne Hurriganes lämmittelyt kokonaan väliin ja tehdä viimeiset 20-vuotta jotain aivan muuta, kun se jotain aivan muuta tuntuu sujuvan niin perkeleen hyvin.
 
Hiton hyvää ryhmää. Keimo & Mitja on yks maamme parhaita konehuoneita ja kitarapartio Orma & Luumu ei paljon häviä. Uristikin viehkosti kutoi itämaan sukkaa.

-J: Liekö joku tämän tänne jo pastennutkin, mutta mikäli kyseessä on oikeasti kesältä 1974 äänitetty Get Onin liveversio - eli siis ajalta ennen Roadrunnerin nauhoituksia (?) - niin aika helvetin stydisti kulkee.
 
http://www.youtube.com/watch?v=bHnJtATDrGo
 
Kulkee joo, mut eiks Get Onin pitänyt olla (Remun kertoman mukaan) studiossa ex temporena sävelletty?

2randpo: Kulkee joo, mut eiks Get Onin pitänyt olla (Remun kertoman mukaan) studiossa ex temporena sävelletty?
 
Tälläinen käsitys mullakin on ollut. Lainelautaileva urbaanilegenda, dolbyllä?
Teksti kuitenkin ko. palassa on silkkaa houlamaa. Kamahoulamammmm.

2randpo: Kulkee joo, mut eiks Get Onin pitänyt olla (Remun kertoman mukaan) studiossa ex temporena sävelletty?
Kahteen kertaan sävelletty on puoliksi tehty, vai miten se meni?

kaljataiteilija: Jostain syystä Get On ei ole koskaan lukeutunut mun suosikki Ganes-piiseihin.
 
Musta sen ongelma on siinä kun basso kuuluu toisesta kaiuttimesta ja kitara sitten toisesta. Monona jos pääsee kuuntelemaan niin on hyvä.

kaljataiteilija: Mitä vikaa Ilessä oli?
 
Ei varmaankaan mitään. Mä olin niin kova Appu-fani, että kun hän ei soittanut, ei kukaan muu kelvannut.

jra: Kahteen kertaan sävelletty on puoliksi tehty, vai miten se meni?
 
Hmm, puoliksi tekemättä.

velipesonen: Hmm, puoliksi tekemättä.
 
"Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja siihen se usein jääkin." Ja anteeksi aiheen sivuisuus.

Vasten parempaa tietoa mä olen ymmärtänyt, että Get Onia olisi veivattu jo ennen Marcus Musiciin lähtöä ja tätä yleisesti tunnettua "Get Onin syntytarinaa" ei sitten suotta lähdetty korjailemaan vuosikymmenien saatossa - etenkään kun Remu sitä on enää soittajista kertomassa. Reinossa kun on vähän markkinamiehen vikaa ollu aina muutenkin...
 
Onhan kyseessä voinut olla tilanne, että Get On oli jo löytynyt bändin alkuperäisestä keikkasetistä, mutta sitä ei oltu suunniteltu alunperin levylle.
Sit tullut tilanne studiossa että tarvitaan lisää matskua, ja kaverit vetäneet ex-tempore Get Onin kelalle - niillä lyriikoilla joita Remulla sattui sillä hetkellä olemaan kielen päällään.
 
Tuollaisesta tilanteesta saattaisi hyvinkin pienellä värittämisellä saada herkullisen tarinan jossa Get On on luotu kiireellä studiossa, mutta lopputuloksena voittanut European Pop Juryn, jne.

Wikipediakin tarjoaa tuosta aiheesta hyvin ristiriitaista tietoa...
 
Kappale tehtiin alun perin vain täytemateriaaliksi, koska levystä olisi tullut muuten liian lyhyt. Remu Aaltosen mukaan sekä kappale että sanat improvisoitiin nopeasti albumin tuottaja Richard Stanleyn halutessa vielä yhtä kappaletta. Yhtye oli kuitenkin esittänyt kappaletta jo kesällä, kuukausia ennen kuin he astuivat syyskuussa 1974 studioon. Näin muistaa myös tuottaja Stanley. Levytystä edeltävistä esityksistä on myös olemassa yleisönauhoitteet.
 
Minä kun en ole kuullut kyseisiä yleisönauhoitteita niin on vaikea sanoa puhuuko Remu ihan täyttä paskaa vai ainoastaan puolitotuuksia, se asia riippuu hyvin pitkälti siitä miten lähellä tai kaukana nuo livevedot ovat siitä studioversiosta, jos ne muistuttavat edes etäisesti tosiaan niin ollaan kyllä ihan selvästi jossain puolitotuuksien ja paskanjauhamisen välimaastossa.
 
Tuohan on sikälikin mielenkiintoinen juttu että tuolla sukupolvella oli taipumusta aika usein vähän korjailla sitä tylsää ja arkista syntyhistoriaa niiden suurimpien hittien kohdalla, Juicekin saattoi vuosien varrella kertoa 2-3 erilaista alkutarinaa samasta biisistä.
 
Toisaalta on kaiketi niinkin että tuohon aikaan niihin biiseihin suhtauduttiin vähän kun suvivirteen. Biisien taustoista haluttiin tietää kaikki mahdollinen mutta jos Ville Valo kertoisi saman biisin syntyhistoriasta kymmenen erilaista tarinaa niin ketä kiinnostaa?

Youtubesta löytyy myös kaksikymmentäosainen Hurriganes -radiodokkari.
 
Kuuntelin nuo taannoin läpi ja mielestäni tähän asti näkemistäni/kuulemistani Hurriganes -aiheisista historiikeista ehdottomasti laadukkain. Dokumentti pohjautuu niin bändissä vaikuttaneiden soittajien kuin roudarien ja muiden bändin uran hetkiin vaikuttaneiden henkilöiden haastattelumateriaaliin eri aikakausilta. Eli ei pelkästään perinteinen Remun haastattelu.
 
1/20
http://www.youtube.com/watch?v=Y7xHTpxOJwo

Atomic Cafe: Wikipediakin tarjoaa tuosta aiheesta hyvin ristiriitaista tietoa...
 
.
 
Minä kun en ole kuullut kyseisiä yleisönauhoitteita niin on vaikea sanoa puhuuko Remu ihan täyttä paskaa vai ainoastaan puolitotuuksia, se asia riippuu hyvin pitkälti siitä miten lähellä tai kaukana nuo livevedot ovat siitä studioversiosta, jos ne muistuttavat edes etäisesti tosiaan niin ollaan kyllä ihan selvästi jossain puolitotuuksien ja paskanjauhamisen välimaastossa.
 
Enpä tiedä oliko se paskanjauhamista. Tulee mieleen se kun Andy McCoy vakuutti puhuvansa aina totta, silloinkin kun valehtelee. Hyvä tarina on vähän niinkun tosi, silleen, tai jotain.

Atomic Cafe: Wikipediakin tarjoaa tuosta aiheesta hyvin ristiriitaista tietoa...
 
Minä kun en ole kuullut kyseisiä yleisönauhoitteita niin on vaikea sanoa puhuuko Remu ihan täyttä paskaa vai ainoastaan puolitotuuksia, se asia riippuu hyvin pitkälti siitä miten lähellä tai kaukana nuo livevedot ovat siitä studioversiosta, jos ne muistuttavat edes etäisesti tosiaan niin ollaan kyllä ihan selvästi jossain puolitotuuksien ja paskanjauhamisen välimaastossa.
 
Tämähän on sellainen yleisönauhoite:
 
http://www.youtube.com/watch?v=bHnJtATDrGo