Rock, pop, alternative ›

Torista on jo aikaisemmin tehty kirjoitusta, mutta kirjoitan ihan nyt uutena kirjoituksena.
 
Tori Amos, ylisanoja ei tahdo tämän naisen kanssa löytää. Kun pystyy yhdistämään marginaalisen ja valtavirran samaan pakettiin, niin siitä syntyy jotain ällistyttävää. Vaikka hetkittäin mukana erittäinkin vaikeita elementtejä, niin ne avautuu, kun suhteessa on niin paljon myös helppoja juttuja. Ja se ääni, en ole kertaakaan kuullut, että Tori olisi missään livevedossa laulanut epävireisesti tai huonosti.
 
Nyt vetäsen jokaisesta (virallisesta) levystä kommentit:
 
LITTLE EARTHQUAKES :
 
Moni ylistää tätä Torin parhaimmaksi levyksi. Ehkä siksi, että tämä oli ensimmäinen tai sitten tämä on todella niin hyvä. Minun mittapuulla tämä on hyvä Tori levy, mutta ei missään nimessä vahvin. Levyn kipaleet ehkä vielä hiukan "raakoja", toki siinä tämän voimavarakin voi olla. Tunnetta löytyy niin kuin aina ja upeita kipaleita. Bändi jauhaa monessa kipaleessa ja minun mielestä se ehkä onkin tämän suurin ongelma, sillä laulut eivät ole niinkään bändikipaleita kuin esimerkiksi uudemmilla levyillä. Levyn tähtihetkiä: Crucifify, Silent all these years, Winter
 
Levyn henkilökohtaisuus tekee tästä hyvän kokonaisuuden, ei ehkä niinkään jumalattoman vahvat biisit.
 
UNDER THE PINK:
 
Minusta jo huomattavasti vahvempi kuin debyyttinsä. Tunnelma alkaa hetkittäin hipomaan psykoottisuutta ja tekstit ovat hyvin seksuaalisesti latautuneita. Jotenkin tällä levyllä Tori on äärimmäisen sisällä näissä kappaleissa. Piano biisit erinomaisia ja tällä levyllä myös muutamia kipaleita, jotka saattavat öisin pelottaa, jos niitä yksin kuuntelee. Cornflake girl Torille varmasti tärkeä biisi, koska taitaa edelleen edustaa hänen suosituinta kipaletta noin radiosoitollisesti. Minulle edustaa vain yhtä hienoa kappaletta hänen kipaleittensa joukossa. Levyn tähtihetkiä: Icicle, Pretty good year, Cloud on my tongue
 
Kertoo kai jotain Torin tuotannosta, sillä tämäkään levy ei minun mielestä ole Torin top3 levyjä, vaikka huikea onkin.
 
BOYS FOR PELE:
 
No sitten tapahtuukin. Tori julkaisee kaikkien aikojen upeimman levyn kaikilla mitta asteikoilla. Tämä oli se levy, joka muutti minun musiikkimaun ylösalaisin. Tätä ennen oli tullut kuunneltua kaikkea missä kertosäe räjähtää käsiin, kunnes tajusin, ettei sen välttämättä tarvitse mennä niin. Levyn kannet ovat upeat, sisältö viimeisen päälle ja taas se ääni. Ja huomattavaa tällä levyllä on, että nimenomaan sävellykset ovat äärimmäisen moniuloitteisia ja raskaita, mutta silti kokonaisuus on toteutettu lähinnä vain pianolla ja laululla. Rohkeaa ja tämän yleensä tajuaa vasta reilumman kuuntelun jälkeen. Ehdottomasti Torin uran paras levy ja muutenkin paras. Levyn tähtihetkiä: Father lucifer, Mr zebra, Marianne yms..
 
Jos joku haluaa merkittävän levyn hyllylleen, niin kannattaa ainakin tämä olla siellä.
 
FROM THE CHOIRGIRL HOTEL:
 
Ensimmäinen Tori levy mihin tutustuin. Armeija aikoihin Hämeenlinnan kirjastosta nappasin ihan kansien takia ja mietin, että mikäköhän tämä on. Kuin hypnoosissa kuuntelin tämän läpi ja mun musiikillinen laukeaminen oli kai sillä hetkellä valmis=). Tori koki tämän levyn aikoihin keskenmenon ja se säteilee biisien tunnelmissa ja teksteissä. Tältä levyltä ei juuti heikkoa kipaletta löydy, silti ei minulle kumminkaan aivan niin merkittävä levy kuin Pele. Levyn tähtihetkiä: Spark, northern lad, playboy mommy
 
Tämä levy vei Toria jo kohti sähköisempää ja elektronisempaa tuotantoa.
 
TO VENUS AND BACK:
 
Ei saatana..oli eka ajatus, ja toka ja kolmas ja edelleenkin. Mitä tapahtui sille mahtavalle biisin tekijälle joka teki upeita sävellyksiä. Ehdottomasti Torin uran heikoin esitys ja ehkä jopa ainoa oikeasti heikko suoritus. Sisältää yhden klassikon ja muutaman ihan jees kipaleen. Toki live-levy on mahtava ja sieltä löytyvä Purple people häikäisevä. Mutta arvioidessa pelkkää studiokiekkoa, niin ei vieläkään oikein ole päässyt sisään tähän tuotokseen. levyn "tähtihetkiä": Bliss, Concertina, 1000 oceans (Suurenmoinen kipale)
 
livelevyltä tähtihetkiä:
 
Cooling ja Purple people
 
STRANGE LITTLE GIRLS:
 
Mieletön idea tehdä miesartistien kipaleista coverlevy ja täysin taas omalla tyylillä. Löytyy Eminemiä, Slayeria yms.. Tämä levy cover meiningistä huolimatta nosti uskon toriin ja näitä kipaleita helposti pitää hänen ominaan, sillä niin paljon taas omaa kättä on laitettu mukaan. Jos joku tähän pystyy, niin se on Tori.
 
Levyn tähtihetkiä: Enjoy the silence, Time, I dont like a mondays
 
viimeiseksi mainittu kipale on minun mielestä Torin kaikkien aikojen cover veto!!
 
SCARLET WALKS:
 
Yllättävää kyllä, nostan tämän ehkä jopa Torin top 3 levyksi. Alkuksi petyin, mutta pääsyäni eroon aluksi kovasti häirinneestä bändin liika linjakkuudesta joka kuulosti korviin hirveän monotoniselta, ihastuin levyyn. Levy täynnä upeita kipaleita ja ei ehkä enää kovin omaperäistä, mutta täytyy muistaa että tämäkin nainen vanhenee ja ehkä hän haluaa uran keskivaiheilla tehdä jo tyylikkäästi seestynyttä musiikkia. Toki ehkä liian monta kipaletta tämä sisältää, mutta muutaman todellisen Tori klassikon. Jos haluaa tutustua Toriin, eikä ole kuullut mitään levyä, niin tämä on ainakin helppo levy tutustua ja paljon järkevämpi vaihtoehto kuin Torin kokoelma jossa on ainoastaan otettu ne Torin "helpoimmat" kipaleet mukaan. Levyn tähtihetkiä: A sorta fairytale, I cant see New York, Gold dust (Helmi!!)
 
Suosittelen jokaiselle
 
TALES OF A LIBERIAN:
 
Tämän kuunneltuaan ja jos Toriin ei ole tutustunut voi saada hyvinkin erilaisen kuvan. Tori on oikeasti paljon enemmän kuin tämä. En olisi puoliakaan tämän levyn kipaleista ottanut mukaan. Hienoja kipaleita toki, mutta minun mielestä juuri niitä kipaleita, jotka on laitettu levylle ainoastaan luomaan tunnelmaa, eikä niinkään yksittäisinäö hienoina kipaleina. Ja levyllä julkaistut uudet kipaleet eivät kovinkaan merkittäviä.
 
Ei Torilla juuri huonoja kipaleita ole, mutta kun kokoelmaa tehdään, niin olisi hienoa, että siinä olisi oikeasti hienoimmat kipaleet. Toki tämä on taas niitä makuasioita.
 
WELCOME TO SUNNY FLORIDA (cd ep/dvd)
 
Dvd on upea, mutta arvostellaan nyt lähinnä tuota eepeetä. Tunnelmaltaan melko vaikea, mutta minun mielestä oikein hyvä. Yksittäisinä biiseinä erottuu lähinnä ainoastaan ensimmäinen Ruby through the looking-glass, mutta kokonaisuudessaan eepeen tunnelma merkitsee minulle tässä tapauksessa enemmän kuin yksittäiset kipaleet. Ei tämä ihoa nosta kananlihalle, mutta tuttuun tapaan tyylikästä. Levyn tähtihetki jo siis mainittu: through the looking-glass
 
BEEKEEPER:
 
Äärimmäisen kaunis levy. Tietyllä tapaa Tori kahdella viimeisellä levyllä on jo liikaa toistanut itseään, mutta voi veljet, kyllä tämä näinen aina vaan tekee hienoja kipaleita. Toki varmasti johtuu itsestänikin, sillä onhan luonnollista, että vaikka kuinka upeita levyjä nyt tekisi, niin aina se ensimmäinen kolahtanut levy on joka artistin kohdalla yleensä se ykkönen. En missään nimessä tätä lähtisi välityöksi haukkumaan, niin kuin jotkut pahasuopeiset ihmiset ovat tehneet, sillä onhan tämä tavallaan helppo levy, mutta jokatapauksessa ei missään nimessä purkkaa. Kyllä tätä kuunnella täytyy. Tori on aina vaan jumala musiikin suhteen ja antaa hänen tehdä mitä itse tahtoo. Hänhän sen parhaiten tietää. Levyn tähti hetkiä: The Power of orange snickers, parasol, Orginal sinsuality
 
eli jos nopean yhteenvedon tekee ja jokaisesta levystä ottaa nuo minun mielestä "3 parasta kipaletta, olisi mun kokoelma levy tämän näköinen jos ei ajatella kaupallisilla lähtökohdilla. Toki lista on sen takia vääristynyt, että olen ottanut joka levyltä kolme parasta ja joltain levyltä kuuluisi ehdottomasti huomioida enemmänkin kipaleita ja esimerkiksi venus and back levyltä ei tarvitsisi mainita kuin yksi.
 
HUOM: Monilla Torin sinkuilla on vähintäänkin levy tasoisia kipaleita, mutta nyt huomioin vaan levyjen biisit.
 
-Crucifify
-Silent all these years
-Winter
-Icicle
-Pretty good year
-Cloud on my tongue
-Father lucifer
-Mr zebra
-Marianne
-Spark
-northern lad
-playboy mommy
-Bliss
-Concertina
-1000 oceans
-Cooling
-Purple people
-Enjoy the silence
-Time
-I dont like a mondays
- A sorta fairytale
-I cant see New York
-Gold dust
-through the looking-glass
-The Power of orange snickers
-parasol
-Orginal sinsuality
 
Tästä järkälemäisestä listasta jos pitäisi vielä valita täysin fiilis pohjalta omat suosikit ne olisi nämä( ei järjestyksessä):
 
Marianne
Northern lad
Puple people
Gold dust
The power of orange snickers
 
Kiitos Torille ja jatkakoon rauhassa työtäänsä.

Hieno ja ehdottomasti plussan arvoinen kirjoitus. Tori Amos on kyllä yksi kaikkien aikojen hienoimmista artisteista, omasta hyllystä löytyy viisi levyä: Under The Pink, Boys For Pele, From The Choirgirl Hotel, Strange Little Girls ja Scarlet's Walk. Kaikki levyt aivan loistavia. Torin parasta biisiä miettiessä tulee montakin vaihtoehtoa mieleen, niin paljon hienoa musiikkia on tämä mimmi urallaan tehnyt. Sanon silti että Winter. Siinä biisissä on jotain niin lämminhenkistä ja taianomaista, että se suorastaan mykistää, varsinkin silloin kun sen kuuntelee talvisena pakkaspäivänä, ja samalla katsoo ikkunasta ulos lumista maisemaa, etenkin silloin kun aurinko on laskemassa ja taivas punertaa. Se tunne on sanoinkuvaamaton.
 
Toria ei koskaan voi ylistää tarpeeksi.

Juuri oon tässä pari päivää katellu tuota Welcome to Sunny Florida DVD:tä. Hemmetin hyvä artisti, hemmetin hyviä biisejä. To Venus And Backin livelevy on kyllä ihan perskuleen kova. Fanitan kyllä Toria.

Itsekin olen tässä aikojen kuluessa hissukseen tutustunut kyseisen naisen tuotantoon ja alkaa tuntua siltä, että paluuta ei enää ole. Kerta kaikkiaan loistavaa..
Kaikkien biisien sovitukselliset ratkaisut ja sävellystyyli ovat aivan omaa luokkaansa, jotain niin erilaista ja poikkeavaa ja tämä jos mikä saa minut nauttimaan Torista.
 
Muutama lempikappale:
-Cloud on my tongut
-Cooling
-Winter(juuri se fiilis mistä jo aiemmin puhuttiin)

Minäkin tein joskus vastaavanlaisen kirjoituksen, mutta vedetään aloittajaa matkien uudestaan.
 
Ennen levykohtaisia tuntemuksia pitää sanoa, että on muusikoita, ja on MUUSIKOITA. "Nero" voisi olla liian kylmä sana kuvaamaan Tori Amosta, mutta loistava muusikko hän on, pääsee musiikin ytimeen paremmin kuin useimmat. Harvinaisen sielukas ja lahjakas säveltämään, laulamaan ja soittamaan. Koskettaa kyllä niin lujaa, että niistäkin biiseistä, joista ei edes pidä, ajattelee että "kyllä tuo on hyvä biisi, mutta en vaan tajua sitä".
 
Tori oli todella kauan sellainen plikka, että nimen oli kuullut miljoona kertaa, mutta en saanut tutustuttua muutakuin vasta pakottamalla siihen itseni viime vuonna. Ja kyllä kannatti, voi pojat, se oli aikamoinen trippi ja senkun jatkuu vaan. Tällaiselta kuulostaa puhdas, hyvä ja sielukas musiikki. Tori on asian ytimessä. Tuleepa käytettyä ylisanoja, mutta ihan ansaitusti.
 
Omistan nämä levyt, hankkimisjärjestyksessä:
 

 
BEEKEEPER
 
Eksyin Amoksen sivuiille, joilla sai kuunnella klippejä. Pidin sen verran, että laitoin tilaukseen. Kuitenkin tämä levy on jäänyt vähälle kuuntelulle, mutta sen mitä olen kuunnellut muutaman kerran läpi, niin pidän. Tämä on sikäli poikkeuksellisen tuntuinen levy Torilta, että levy tuntuu rennolta ja mukavalta. Hienoja lauluja löytyy monta, vaatinee minulta vielä sulattelua hieman. Lämmin suhtautuminen tähän levyyn.
 
--------------
 
SCARLET'S WALK
 
Tosiaan, kuten sanottu, levyllä on aika linjakas tunnelma kokoajan. Teemasta ei pahemmin poiketa, mikä saattaa aluksi hämätä. Ei kannata antaa hämätä, koska tässä on mestarillinen levy. Täynnä niin upeita lauluja ettei tosikaan. Pelkästään "A sorta fairytale" tekee tästä levystä ostamisen arvoisen yksinään. Kyseinen kipale on ehdottomia suosikkeja Torin levytyksistä. Levyllä on pehmeänkuuloinen kaunis linja hyvin pitkälle, ja se on itselleni todellinen aarre.
 
---------------
 
FROM THE CHOIRGIRL HOTEL
 
Alku vaati totuttelua. Oli heti selvää, että on tiedossa vähän jotain rankempaa tavaraa kuin edellämainittu. Mikäs siinä, häröilyä on luvassa, ja siinä ohella todella hienoja biisejä. "Black dove" oli biisi, joka radiosta kuulemanani sai tutustumaan Torin musiikkiin. Avausraita on jo uskomattoman hieno. Saati sitten "Liquid Diamonds", joka on varmaan yksi hienoimpia sävellyksiä ikinä. Levy on mukavan synkkä ja rosoinen, vaikka onkin tuotettu asiallisesti. Vaihtelua on. Loistava levy.
 
----------------
 
UNDER THE PINK
 
Kuten aina, alku hämäsi. Ajattelin että "tämä on nyt sitten ehkä sellainen heikompi teos", mutta paskan marjat. On totta, etten jaksa kuunnella koko levyä. Mutta senverran mitä jaksan, niin kyllä toimii. "God":in olin kuullut jo liveversiona (missä Tori monta kertaa coveroi samalla Kate Bushin Running up that hilliä, joka on muuten upean kuuloista), tässä se yllätti olemalla melkein rokkivetoinen sen hämyisyyden sijaan mitä oletin. Hieno biisi siitähuolimatta, piano soi ja rytmi tarttuu.
"Bells for her" on ehkä kauneinta mitä koskaan on tehty. TÄTÄ on musiikki puhtaimmillaan. Surullisia kuvia tulvii aivoon kokoajan, ja on uskomattoman liikuttuneessa tilassa.
"Cornflake girl" on selvää hittikamaa, kyllä toimii. Ristiriitainen levy minulle, mutta huippukohdat on upeita. Arvostan pitkälle.
 
-----------------
 
LITTLE EARTHQUAKES
 
Ei avautunut vielä, pitää kuunnnella, harvinaisen tuore levy minulla. Kuunnellut vain 2 kertaa läpi. "Winter" kuitenkin oli niin hienoa musiikkia, että sen erotti heti joukosta. Klassikko mikä klassikko. "Crucify" edusti myös helpommin avautuvaa puolta levystä. Vaatii lisää kuuntelua.
 
------------------
 
BOYS FOR PELE
 
Uusin levyni. En viitsi sanoa mitään vielä, päivitän tämän sitten. Tunnelma tähän asti : loistavaa, ja sitten paljon ihme häröilyä. Huippukohdat todella hienoja. Alkupää levystä on upeaa kamaa. "Beauty Queen" aloittaa homman hienosti. Iho menee kananlihalle. "Horses" starttaa heti perään, ja tämä kaksikko on parhaita levyn aloituksia miesmuistiin. Ensimmäinen ostamani Tori Amoksen julkaisu oli muuten tältä levyltä löytyvä sinkku "Caught a lite sneeze", joka teki perkeleenmoisen vaikutuksen.
 

 
Mainittakoon, että omistan myös Welcome to sunny Florida-DVD:n. Kyllä vakuuttaa. On tämä plikka vaan lahja ihmiskunnalle, ei voi muuta sanoa. Asiaanhan ei kuulu, mutta DVD:stä päättelin, että hänellä on myös harvinaisen kauniit ja lempeät silmät. Huh.

Kiitoksia jo teille kirjoittaneille. On mahtavaa huomata, että saman henkisiä ihmisiä löytyy mukavasti. Toivottavasti Tori jaksaa luoda vielä hienoa musiikkia vuodesta toiseen. Täytyisi kai tuo uusi 12 bootlegs box set ostaa jonka voisu cdoncomista tilata. Nimestä huolimatta siis virallinen julkaisu. Aivan mainioita covervetoja mukana kuten Bon jovin Livin on prayer yms. Tori tekee siitä taas täysin oman näköisen.
 
Hintaahan tuolla on hulkkeat 78euroa, mutta on varmasti sen arvoinen.
Onko kellään tuota? Joku video collection dvdkin on tulossa lähiaikoina.

Tori on ollut tuttu jo usean vuoden ajan ja omasta mielestäni nykyisistä naisartisteista se paras. Kirjastossa tarttui aikoinaan matkaan From The Choirgirl Hotel, joka on edelleenkin se paras levy. Northern Ladia ei pysty kuuntelemaan ilman ettei vähän silmäkulma kostuisi. Eräs kaikkien aikojen parhaita biisejä.
 
Little Earthquakes tulee ehkä toisena ja sieltäkin löytyy monta Tori-hittiä, kuten: Crucify, Girl, China. Tuota tulee kuunneltua aika usein. Under The Pinkin löytyy hyllystä, mutta siihen en ole vielä kauheasti tutustunut. Ei ehkä niin helposti iskevä, kuin esim. Boys For Pele, joka on henk.koht. listalla kolmantena. Hieno levy sekin, mutta ehkä muutaman kappaleen olisi voinut karsia pois.
 
Uudemmista omistan Strange Little Girlsin, jolta löytyvät eräät kaikkien aikojen parhaista covereista sekä Scarlet's Walkin, joka muutamista hienoista biiseistä huolimatta on aika keskinkertainen kiekko.

Damn, tuplat.

Minä tykkään eniten kahdesta ekasta levystä (eli Little Earthquakes ja Under the Pink). Boys for Pelellä ja parilla seuraavalla levyllä meininki on välillä vähän liian "taiteellista" minun makuuni, vaikka kyllä niiltäkin hienoja biisejä löytyy. Scarlet's Walkista tosin tykkäsin taas. Uusinta en ole vielä kuullut, pitäisi kai joskus hankkia sekin.
 
Ja Torin versio Smells Like Teen Spiritistä on ehkä paras coveri ikinä.

Minun on jo vuosikausia pitänyt tutustua rouvan tuotantoon kunnolla enkä ole vieläkään saanut aikaiseksi. Jos nyt vihdoin tänä vuonna... Kiitoksia motivoinnista kaikille ylistysten vuodattajille!