Rock, pop, alternative ›

Kalenteri oli juuri kääntynyt vuodelle 2006, kun työpaikalla kaveri laittoi soimaan kappaleen, jota en ollut aiemmin kuullut. Biisi oli juuri saatu valmiiksi. Kuuntelin tarkkaan ja mietin, että mikä kuulostaa näin hyvältä. Heti, kun biisi loppui vaadin saada kuulla sen uudelleen, olin aivan myyty. Kysyin kuka tämä on, mistä tämä tulee?
 
Hän on Hanna Marsh, 27 vuotias lahjakkuus Jyväskylästä. Neljän vuoden projekti on vihdoin saatu valmiiksi.
 
Biisihän oli Chameleon Girl, eli albumin ensimmäinen single. Nyt Elokuussa Hannan ensimmäinen albumi "Chameleon Girl - Sleeping Under The Rising Sun" on valmis ja ulkona huomenna 23.8.
Kun itse sain valmiin levyn käsiini ja laitoin sen soimaan, niin hetken kuluttua havahduin täysin mykistyneenä ja huomasin itkeväni olohuoneeni lattialla. Syitä en osaa sanoa muuta kuin, että Hannan ääni on jumalallinen, puhdas ja viaton. Hannan ääni ja albumin hienot soundit saivat aikaan tässä äijässä tunteenvyöryn, johon mikään musiikki ei ole pystynyt pitkään aikaan. Koko levy on täydellinen kokonaisuus, jolta löytyy kahdeksan mahtavaa kappaletta.
 
Hannaa on sanottu Suomen Kate Bushiksi ja Tori Amokseksi, ehkä hänen musiikissa on edellämainittujen artistien ominaisuuksia. Minulle hän on kuitenkin Suomen Hanna Marsh.
 
www.hannamarsh.com
 
http://www.emi.fi/emi2/artistit/288/hannamarsh
 
Lisäksi uudessa Rumbassa on Hannan haastattelu.

Amen!
 
Yksi kaikkien aikojen sykähdyttävimmistä kotimaisista debyyttialbumeista.

Tulevina päivinä YleQ uusii Popstudion lähetyksissä Hannan tämänpäiväisen live-soolokeikan.

Yksi kaikkien aikojen sykähdyttävimmistä kotimaisista debyyttialbumeista.
 
No mistä nää sen tiiät ku huomenna vasta ilmestyy?
 
Mutta joo, hyvältä kuulosti. Saatoin ihastua vähän.
 
Tietoa keikoista?

No mistä nää sen tiiät ku huomenna vasta ilmestyy?
 
Yksinkertaista. Olen kuullut albumin jo ennen sen julkaisua. =)

Hannaa on sanottu Suomen Kate Bushiksi ja Tori Amokseksi, ehkä hänen musiikissa on edellämainittujen artistien ominaisuuksia.
 
Aika kovaan seuraan häntä olet laittamassa nyt... Mutta olihan tuo varsin mielenkiintoista musiikkia. Ehdottomasti sitä on kuultava lisää. Tuo biisi kasvaa hienosti loppua kohden. Kertokaapa sitten levyn ostaneet lisää että kantaako tämä myös pitkäsoittona.

mä kuulin biisin Wake up in the silence tai jtain vastaavaa. on kyl tosi lahjakas neitokainen!!

mä kuulin biisin Wake up in the silence tai jtain vastaavaa. on kyl tosi lahjakas neitokainen!!
 
Ilmeisesti tarkoitat "Silence" - Levyn kolmas raita joka minulta ainakin vei jalata alta ihan kepeästi. Levyllä ei ole yhtään huonoa biisiä. Half a woman Half a Seahorse oli aluksi sellainen johon en päässyt sisälle, mutta nyt sekin on auennut ja kuulostaa taivaaliselle.

Aika kovaan seuraan häntä olet laittamassa nyt... Mutta olihan tuo varsin mielenkiintoista musiikkia. Ehdottomasti sitä on kuultava lisää. Tuo biisi kasvaa hienosti loppua kohden. Kertokaapa sitten levyn ostaneet lisää että kantaako tämä myös pitkäsoittona.
 
Niin en minä ole häntä niinkään laittamassa heidän seuraan. Lehdistö sitä kovasti harrastaa. Mulle lopulta aivan sama mihin tai keneen Hannaa varrataan. Pääasia että levy kolahtaa minulle erittäin lujaa! Fantastista musiikkia.

Lehdistö on tosiaan harrastanut tuota hypettämistä oikein urakalla. Esimerkiksi Laura Friman on alaotsikoinut uusimmassa Rumbassa löytyvän jutun seuraavasti: "Hanna Marshia väitetään Suomen Tori Amosiksi. Omituista on, että väite on totta".
 
Jännää, että artisti voidaan jo debyyttilevyn perusteella nostaa mukaan raskaaseen sarjaan*, mutta toisaalta media taitaa pelata järjestään näillä säännöillä, olipa kyseessä sitten musiikki tai vaikka urheilu: onhan Arsenalin Theo Walcottiakin ehditty hehkuttaa yhden Valioliiga-pelin jälkeen seuraavaksi ties-keneksi. No, niin tai näin, pakko kai tuo levy on hankkia kuunneltavaksi.
 
Jos en väärin muista, niin myös Astrid Swan sai musiikkilehdistössä osakseen noita Tori Amos- ja Kate Bush- vertailuja kehutun "Poverina" -pitkäsoiton ilmestyessä. Mitähän hänelle mahtaa nykyään kuulua?
 
EDIT: * Mielenkiintoinen on tässä valossa myös Rumban Viljami Puustisen kommentti Scissor Sistersin tulevasta levystä: "Kakkoslevy Ta Dah! on ehdoton koetinkivi, jonka voimalla YHTYE NOUSEE ESIKUVIENSA, BEE GEESIN JA QUEENIN, TASOLLE tai elähtää 2000-luvun alun popkuriositeetiksi". Huh huh.

Jotenkin suhtaudun suuren levy-yhtiön palveluksessa olevan ihmisen kirjoitukseen Hanna Marshista hieman epäillen. Onko tämä ns. puskamarkkinointia uudella tavalla, että levy-yhtiön jannu tulee foorumeille hehkuttamaan jotain albumia?
 
Huomasin myös Rumbassa Hanna Marsh -hehkutuksen. On esimerkkejä siitä, että tällanen hype voi jossain vaiheessa kääntyä artistia vastaan, oli musiikki sitten kuinka hyvää tahansa. Ja sitten se oma mielipiteeni: Marshin ääni on persoonallinen, mutta Chameleon girl ei kyllä vakuuttanut. Tuli tekotaiteellinen tunnelma, hyvin tekotaiteellinen. Marshin haastatteluissa myöskin mainitut "levyn kypsyttely neljän vuoden ajan" ja muut autenttisuus/taiteellisuuskliseet ärsyttävät. Kun tuota Marshin autenttisuutta, omaehtoisuutta ja taiteellisuutta pitää oikein markkinoiden markkinoida, niin minua ainakin alkaa äärettömästi ärsyttää.
 
Näin minä asian koen ja perustelen. Sori, jos jotakuta loukkaa.

Kertokaapa levy-yhtiön sedät, että ketä tolla levyllä vetää?

Kertokaapa levy-yhtiön sedät, että ketä tolla levyllä vetää?
 
En ole levy-yhtiön setä, mutta EMI:n sivut tietävät kertoa seuraavaa:
 
"Hannan levyllä soittavaan yhtyeeseen kuuluu Jarmo Saari, Marko Timonen, Arttu Takalo ja Pekka Lehti".

"Hannan levyllä soittavaan yhtyeeseen kuuluu Jarmo Saari, Marko Timonen, Arttu Takalo ja Pekka Lehti".
 
Aika ansioitunutta sakkia. Ainakin tuo Emin jukeboxista löytyvä biisi kuulostaa kovasti minun korvaani miellyttävältä. Helppohan tuohon on Kate Bush -vertauksia kehitellä, mutta ei tuossa nyt sentään hiilikopiolinjalla mennä. Lupaavaa. Ja se biisi (Chameleon Girl) löytyy siis tuolta: http://www.emi.fi/emi2/jukebox/play/348/chameleongirl

Aika ansioitunutta sakkia. Ainakin tuo Emin jukeboxista löytyvä biisi kuulostaa kovasti minun korvaani miellyttävältä. Helppohan tuohon on Kate Bush -vertauksia kehitellä, mutta ei tuossa nyt sentään hiilikopiolinjalla mennä. Lupaavaa. Ja se biisi (Chameleon Girl) löytyy siis tuolta: http://www.emi.fi/emi2/jukebox/play/348/chameleongirl
 
Saateri, enpä saanut tuota auki. Olis kyllä mielenkiintosta kuulla, jos kerran Puskan Katiin verrataan...

Kate Bush tulee todellakin vahvasti mieleen tuosta 'Chameleon Girl' biisistä... Erittäin hieno ääni kyllä...

Jotenkin suhtaudun suuren levy-yhtiön palveluksessa olevan ihmisen kirjoitukseen Hanna Marshista hieman epäillen. Onko tämä ns. puskamarkkinointia uudella tavalla, että levy-yhtiön jannu tulee foorumeille hehkuttamaan jotain albumia?
 
Samaa palaneen käryä aloin kieltämättä haistella kun HMM:n kuvauksen kurkkasin. Itse pidän Kate Bushista ja Tori Amoksesta kuin hullu puurosta, mutta tuo Marshin Chameleon Girl ei onnistunut kyllä vielä vakuuttamaan, eikä myöskään herättämään assosiaatioita noihin suuntiin. Enemmin minulle tuli tuosta viisusta mieleen joku Corrs (joka ei niinkään sykähdytä) kuin kumpikaan noista kahdesta vertailukohteesta. Mutta nämähän ovat varsin subjektiivisia asioita, ja ensivaikutelmakin monasti saattaa olla mitä sattuu, joten mielenkiinnolla odotan kuulevani lisää artistilta.

Erittäin hieno artisti ja ihminen kyseessä. Tekee omaa juttuansa vahvalla, lämpimällä persoonallisella otteellaan, siitä huolimatta, että Kate Bush -vertaukset ovat jatkuvasti pinnalla. Hanna on erityisesti todella vaikuttava ja läsnäoleva live-esiintyjä, suosittelen ehdottomasti käymään keikoilla. En valitettavasti ole kuullut uutta levyä vielä kokonaan, mutta kuulemani ei, vaikka hienoa matskua kaikin puolin onkin, tuo aivan samalla tavalla hienoja nyansseja Hannasta esiin kuin mitä olen livenä kokenut.

Tupuna: Jotenkin suhtaudun suuren levy-yhtiön palveluksessa olevan ihmisen kirjoitukseen Hanna Marshista hieman epäillen. Onko tämä ns. puskamarkkinointia uudella tavalla, että levy-yhtiön jannu tulee foorumeille hehkuttamaan jotain albumia?
 
sartzan: Samaa palaneen käryä aloin kieltämättä haistella kun HMM:n kuvauksen kurkkasin.
 
Hassua kuinka juuri tähän lankaan ainoat kirjoittaneet naiset haistavat palaneen käryä. Pitäisikö aavistella salaliittoa?
 
Kyllä minä turmeltumattomassa mielessäni jaksan edelleen uskoa siihen, että levy-yhtiöiden palveluksessa on vielä ihmisiä jotka ihan oikeasti innostuvat uudesta(kin) musiikista. Onhan näin, onhan? Ja tuo herra HMM on kyllä muissakin yhteyksissä kuin tässä, tuonut innostuksensa/hehkutuksensa esiin kun hänellä on siihen mielestään aihetta ollut.

Se mitä kirjoitan ketjun avauksessa tulee suoraan sydämestäni. Kun päätin avata ketjun Hanna Marshista, niin en todellakaan tehnyt sitä mainostaakseni artistia. Halusin jakaa mitä tunnen levyä kohtaan, ja kuulla onko mahdollisesti jollekin muulle käynyt niin kuin minulle kun levyn kuulin.
 
Olen pahoillani jos olen jotakin suututtanut. Se ei ollut tarkoitukseni.