Media ja viihde ›

Kari Hotakainen - Klassikko
 
Miten onkaan osattu nimetä näin.

lifer: Kari Hotakainen - Klassikko
 
Miten onkaan osattu nimetä näin.
 
Seuraavaksi Juoksuhaudantie lukuun jos ei ole jo luettu

Kyllikki Saari - Mysteerin ihmisen historia (Teemu Keskisarja)
 
Aika hyvä. Suosittelen tätä murhainfon Kyllikki Saari -ketjujen sijaan.

Antti Hyry : Kertomus
 
Sisälsi novelleja, joissa ei tapahtunut oikein mitään. Mutta tulipahan luettua, kirjoitustyyli kuitenkin oli minun makuuni. Finlandia -palkintoehdokkaana näemmä ollut -86.
 
Kirjastosta tarttui mukaan Keskisarjan Kyllikki Saari -opus, jonka kimppuun nyt.

Mikko Granroth: Mustat juuret
 
Hieno novellikokoelma. Synkkää, mutta kaunista ja syvää sisäänpäinkatsomista.
 
5/5

Kyllä on Juoksuhaudantie luettu ja katsottu. Hieno kirjailija Hotakainen kautta linjan. Nyt on saatu ensimmäinen nide luettua Volter Kilven Alastalon salista. On ollut tosi työlästä tekstiä mutta samalla herkullista menoa. Taitaa olla kolmannella lainakierroksella (5 uusintaa per kierros) ja jatkan toiseen niteeseen suoriltaan mutta välissä on muutakin luettava. Kaiken tämän jälkeen teetän/hankin paidan tekstillä "Olen lukenut Volter Kilven Alastalon salissa kannesta kanteen".

lifer: Kaiken tämän jälkeen teetän/hankin paidan tekstillä "Olen lukenut Volter Kilven Alastalon salissa kannesta kanteen".
 
"Ja ainoa, mitä sain, oli tämä v***n paita!" :D

Eikös se Volter Kilven teos ole sitä osastoa, että moni sanoo lukeneensa, vaikka oikeasti on kesken jäänyt. James Joycen Ulysses kai samanlaisessa maineessa.
 
Eli kyllä ne on haltuun otettava vielä, jos meinaa itseään yhtään kunnioittaa.

Ali Boom Boom: Eli kyllä ne on haltuun otettava vielä, jos meinaa itseään yhtään kunnioittaa.
 
Itsekunnoitushan lienee vähän kuten itsetyydytyykin; useimmat sitä teennevät, joskin vain harvat sen myöntänevät. Vai sopineeko tuokaan nyt lain?

Nykysin vissiin löytyy Areenasta äänikirjana myös. Sanoisin, että mielenkiintoisinta ja poikkeavinta kielenkäyttöä, mihin itse tähän mennessä törmännyt. Motiivithan on lesoilu ja masokismi koko touhulle mutta myös mielenkiinto, että millainen teos saa tuommoisen maineen.

Jonkun verran on tullut vuosien saatossa kirjoja lueskeltua.
Penskana (10v) maailma aukesi, kun luin Tuntemattoman sotilaan. Niin hienoja ihmiskuvauksia oli siinä.
(Toki kaikki Enid Blytonit oli luettu siihen mennessä).
 
Hieman pyrkinyt tutkimaan teoksia laidasta laitaan eri kategorioista. Sellaisiakin, joita pidetään maailmankirjallisuuden klassikoina.
En oikein ymmärrä, miksi joku Hemingway nostetaan jalustalle. Onko tuo joku amerikkalaisten juttu. Muutaman opuksen häneltä luin. Hyviä toki, mutta enemmän tunnetta on ollut joissain suomalaisissa kirjoissa.
 
F.E. Sillanpää, Antti Tuuri, Pentti Haanpää, Timo K. Mukka sun muut heput.
 
Liekö tämä vain subjektiivinen mielipiteeni, vai onko kellään saman tyyppisiä aatteita?

Ali Boom Boom: Liekö tämä vain subjektiivinen mielipiteeni, vai onko kellään saman tyyppisiä aatteita?
 
Eivät toki sulkene toisiaan poiskaan nämät annetut vaihtoehtot siis... :D

Ali Boom Boom:
En oikein ymmärrä, miksi joku Hemingway nostetaan jalustalle. Onko tuo joku amerikkalaisten juttu. Muutaman opuksen häneltä luin. Hyviä toki, mutta enemmän tunnetta on ollut joissain suomalaisissa kirjoissa.
 
Luitko Hemingwaytä alkup. kielellä? Voi olla että siksi se on ihan hyvä joidenkin mielestä, jotka ovat enkkunatiiveja. En tiedä. En ole itsekään alkup. kielellä lukenut. Käännös voi parhaimmillaan tuoda jopa jotain merkittävää lisäsyvyyttä tekstiin, mutta tokihan käännös on aina kompromissi.

Henri Henri Olavi: Luitko Hemingwaytä alkup. kielellä? Voi olla että siksi se on ihan hyvä joidenkin mielestä, jotka ovat enkkunatiiveja. En tiedä. En ole itsekään alkup. kielellä lukenut. Käännös voi parhaimmillaan tuoda jopa jotain merkittävää lisäsyvyyttä tekstiin, mutta tokihan käännös on aina kompromissi.
 
No totta tuokin, Hemingwayt ja Steinbeckit luin suomeksi käännettyinä.
Voihan siinä olla iso ero jos äidinkieli on eri. Jonkun verran olen lukenut kirjoja myös englannin kielellä, mutta en ehkä saa niistä parasta irti.
 
Ja toisin päin: Vaikea olis kääntää jotain Sillanpäätä englanniksi, ne kuvaukset maaseudun maisemasta ja vanhan suvun viimeisestä vihannasta. Suomen kieli on helvetin rikas, eikä kaikki vivahteet aina käänny.

Ali Boom Boom: Vaikea olis kääntää jotain Sillanpäätä englanniksi
 
Tai Linnan Tuntematonta kaikkine eri murteineen...
 
Suomen kieli on helvetin rikas, eikä kaikki vivahteet aina käänny.
 
On se enkkukin aika rikas kuitenkin, kun sitä puhutaan niin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Esim. joistain Douglas Adamsin Linnunrata-"trilogian" kirjoista, tai Dirk Gentlyistä väittäisin saaneeni jopa enemmän irti alkukielisinä, vaikka toki hiton hyvin käännettyjä olivatkin. Vaan kuten sanoit: kaikki jutut eivät vain käänny, ainakaan ihan suoraan...
 
E: Enpä ole muuten itsekään lukenut taas mitään varmaankaan vuoteen. Viimeisin taisi olla jokin Cisse Häkkisen elämäkerta, ihan jees sekin, opin paljon uutta hänestäkin...

Ali Boom Boom: Suomen kieli on helvetin rikas, eikä kaikki vivahteet aina käänny.
 
Juuri näin ja sama englannin kielessä.
 
E: hitas ja puusilmä.

Henri Henri Olavi: Jyrki Lehtola: Tunteista
 
Erittäin kovaa tykittelyä jälleen Lehtolalta. Kaikki saa kyytiä.
 
Tämä tuli luettua itsekin nyt. Ei ihan Tesla metsässän veroinen minusta, mutta sai tämänkin parissa karjahdella ihan ääneen.

Bullitt: Tämä tuli luettua itsekin nyt. Ei ihan Tesla metsässän veroinen minusta, mutta sai tämänkin parissa karjahdella ihan ääneen.
 
Kokonaisuutena minunkin mielestäni huonompi.

George Orwellin Eläinten vallankumous tuli juuri luettua. Olipas erinomainen kirja.

Viimeisin opus oli Ruotsi-Tanska -laivan tax free myymälän hinnasto.
Ei oo ehtinyt muuta lukea ku lähti reissuun. Pitää skarpata.