Media ja viihde ›

Volter Kilpi - Alastalon salissa
Tulipahan luettua, ja menipähän saman tien omaan "top kolmoseen". Mitä mestarillisin kuvaus ihmismielen toiminnasta, siitä millaista se paljon puhuttu "ajattelu" pohjimmiltaan on: sotkuista ja polveilevaa, mielijohteesta toiseen :)
 
Franz Kafka - Oikeusjuttu
Jännästi tässä aavisteltiin jotakin "perimmäistä", systeemeissä ja hierarkioissa pesivää mätää, valheellisuuden juurta. Täytyy sulatella.
 
Aleksis Kivi - Nummisuutarit
Luin SKS:n kustantaman painoksen, jonka loppuun oli koottu näytelmän aikalaisarvioita. Innostuin kovasti V. Tarkiaisen arviosta, kirjoitustyylistä. Pitänee perehtyä paremmin miehen tuotoksiin, sitten joskus...
 
Juhani Aho - Juha, Rautatie ja Yksin
Aho on kyllä virtuoosimainen sanankäyttäjä, joka osaa kuvailla käytännössä kaiken (ulkoisen), mikä kuvattavissa on sekä eritellä hämmästyttävän tarkasti tunteita. Yksin oli hieno päänsisäinen monologi tavoittamattomasta rakkaudesta.
 
Ilmari Kianto - Punainen viiva
Nämä "ahot, kivet ja kiannot" ovat olleet peruslukemistoa jo koulussa, mutta eipä niitä raakileena oikein osannut arvostaa, jos ymmärtääkään. Näkee kyllä nykyajan ihan eri valossa, kun katsoo sitä sadan vuoden takaa käsin, ajan proosan kautta. Saa jotenkin juurevamman näkökulman päivänpoliittisiin aiheisiinkin.
 
Helppoa on nykysuomalaisen elämä - kaikesta huolimatta - kun vertaa sitä vaikkapa Ryysyrannan Joosepin meininkeihin. Pieni siivu olisi ko. Kiannon kirjaa jäljellä vielä.
 
Hitaasti mutta varmasti edistyy kotimaisten proosaklassikoiden läpikoluamisprojektini :)

Jack Kerouac - Matkalla (On the road)
 
Tom Waits-päissäni olen tässä kolunnut vähän Beatteja läpi. Bukowskista oon aina tykännyt, Alaston Lounas taas oli mulle vaan liian korkealentosta, niinkuin leffakin. Piti kuitenkin tarkastaa tää beat-pioneerin teos. Olihan se. Mitä siitä sanois, ajan hammas on osunut kirjaan, mutta kyllä mä tykkäsin kirjan vapautuneesta meiningistä. Myös ihan hyvä kulttuuripläjäys 50-luvun jenkeistä, paljon juttuja mistä ei ole ennen kuullut, mennyttä aikaa jota ei tule näkemään koskaan. Oli vähän vaikeuksia päästä loppuun asti, mutta olenpa taas hieman sivistyneempi.
 
Cormac Mccarthy - Tie (The Road)
 
Tämä tuli luettua ennätysajassa. Saatanallisen lohduton kertomus pojasta ja miehestä sodanjälkeisessä Amerikassa. Jengi taistelee vedestä ja ihmisarvoa ei enää ole, kuten ei lakejakaan tai niitä valvovaa koneistoa. Pidin todella suuresti.
 
Bret Easton Ellis - Lunar Park
 
Nimi oli itsellä kännykän notepadissa muistissa. En tiedä miten se oli sinne päätynyt, luultavasti kostean illan aikana. En muista, että kirjaa lukiessa olisi ikinä pelottanut niin paljon kuin tän kanssa. Aivan järkyttävän kova pseudoelämänkerta. Pettymystä aiheuttaa herran muu tuotanto, Alta Nollan-kirjan "glamour" ja Glamoraman aivan helvetillinen namedroppailu ei napannut yhtään. Lunar Park on kuitenkin helmi.

Askorbiinihappo:
Cormac Mccarthy - Tie (The Road)
 
McCarthyä tuli itsekin luettua tässä taannoin, tuo tuorein suomennettunsa eli Tasangon kaupungit, raajtrilogian sinetöivä teos. Hieno kirja, rajasarja sai arvoisensa päätöksen.
 
Lisäksi tänään tuli urakoitua loppuun tuo aiemmin viikolla aloittamani Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille. Tämän olen lukenut joskus aiemminkin, ja nyt tuli luettua uudelleen. Hieno kirja(sarja) tämäkin, vaikkei tuo enää ihan samalla intensiteetillä potkinut mitä ensimmäistä kertaa lukiessa.

Nassim Nicholas Taleb - Black swan: The impact of the highly improbable (on käsittääkseni myös suomennettu)
 
Esseetyyppistä kritiikkiä siitä, miten tyhmästi ihmiset (myös tai ennen kaikkea asiantuntijat) luottavat tilastotieteeseen ja riskianalyyseihin aloilla, joilla niillä ei ole mitään merkitystä. Kirja lähtee liikkeelle induktion ongelmasta - siitä, miten mikään määrä teoriaa tukevaa tietoa (kuten havaittuja valkoisia joutsenia) ei riitä vahvistamaan teoriaa (että kaikki joutsenet ovat valkoisia), mutta yksikin vastakkainen havainto (musta joutsen) voi kumota teorian. Nämä mustat joutsenet, eli täysin ennakoimattomat tapahtumat, jotka muuttavat maailmaa, ovat kirjan keskiössä. Perinteiset gaussilaiset todennäköisyysjakaumat eivät voi ennustaa näiden todennäköisyyttä mitenkään, mutta silti niiden vaikutukset ovat niiden tapahtuessa niin suuret (talousmaailmassa sadan vuoden tasainen nousu voi kumoutua kokonaan parissa tunnissa), että niiden huomiotta jättäminen tekee senkaltaisista riskianalyyseistä pelkkää näennäistiedettä, josta ihmiset ja instituutiot kuitenkin edelleen maksavat suuria summia "asiantuntijoille".
 
Voi olla että kuulostaa näin referoituna tylsältä, mutta ei se sitä ole. Tyyli on käytännönläheinen ja kirjaa voi kyllä suositella aivan kaikille.

Warren Zanes - Petty: The Biography
 
Monesti omaelämäkerrat ovat viihdyttävimpiä, mutta tällaiset epäviralliset teokset joihin on kuitenkin päästy haastattelemaan avoimesti kaikkia tärkeimpiä henkilöitä (mm. Pettyn assistentti / kitarateknikko Bugs Weidel suostui ensimmäistä kertaa koskaan haastateltavaksi) pääsevät lähemmäs totuutta. Tämä oli HC fanillekin kiitollinen kirja siinä mielessä, että tuli uuttakin tietoa. Eihän esim. Pettyn heroiniiniputkesta 90-luvulla (itselääkitystä vakavaan masennukseen) ollut ennen tätä mitään tietoa. Mutta kirjasta nauttiakseen ei tarvitse olla edes varsinaisesti fani, sillä tapahtumia ja draamaa riittää.

Sergei Fallinen: Nassim Nicholas Taleb - Black swan: The impact of the highly improbable (on käsittääkseni myös suomennettu)
 
Esseetyyppistä kritiikkiä siitä, miten tyhmästi ihmiset (myös tai ennen kaikkea asiantuntijat) luottavat tilastotieteeseen ja riskianalyyseihin aloilla, joilla niillä ei ole mitään merkitystä. Kirja lähtee liikkeelle induktion ongelmasta - siitä, miten mikään määrä teoriaa tukevaa tietoa (kuten havaittuja valkoisia joutsenia) ei riitä vahvistamaan teoriaa (että kaikki joutsenet ovat valkoisia), mutta yksikin vastakkainen havainto (musta joutsen) voi kumota teorian. Nämä mustat joutsenet, eli täysin ennakoimattomat tapahtumat, jotka muuttavat maailmaa, ovat kirjan keskiössä. Perinteiset gaussilaiset todennäköisyysjakaumat eivät voi ennustaa näiden todennäköisyyttä mitenkään, mutta silti niiden vaikutukset ovat niiden tapahtuessa niin suuret (talousmaailmassa sadan vuoden tasainen nousu voi kumoutua kokonaan parissa tunnissa), että niiden huomiotta jättäminen tekee senkaltaisista riskianalyyseistä pelkkää näennäistiedettä, josta ihmiset ja instituutiot kuitenkin edelleen maksavat suuria summia "asiantuntijoille".
 
Voi olla että kuulostaa näin referoituna tylsältä, mutta ei se sitä ole. Tyyli on käytännönläheinen ja kirjaa voi kyllä suositella aivan kaikille.
 
Munsta tota edeltänyt "Satunnaisuuden hämäämä" Fooled by Randomness kannattaa lukea ekana, jotta tuosta saa paremmin irti. Mutta, hyvin kirjoitettuja ovat NNT:n kirjat muutenkin joten kannattaa niihin tutustua ihan missä järjestyksessä tahansa.

Webb, Stephen: Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää ... missä kaikki ovat?: Viisikymmentä ratkaisua Fermin paradoksiin ja maan ulkopuolisen elämän arvoitukseen.
 
Ursan julkaisema kirja, missä pohditaan Fermin paradoksia (jos maailmankaikkeudessa on muuta älyllistä elämää kuin ihmiskunta, niin miksi tätä ei ole havaittu? https://fi.wikipedia.org/wiki/Fermin_paradoksi ) ja sen mahdollisia ratkaisuja. Lähestymistapa on tieteen asiallinen, mutta ei ainakaan minusta mitenkään liian kuivakka vaan juuri sopiva. Tieteellisestä näkökulmasta teksti on pääosin varsin helppolukuista ja -tajuista (joskin molekyylibiologiaa käsittelevässä osiossa osa asiasta meni jo yli hilseen).
 
Kaikkinensa hyvin kiinnostava ja hyvin kirjoitettu ja ilmeisen hyvin suomennetukin teos, jota voi suositella kaikille maailmankaikkeuden, galaksimme ja maan historiasta ja synnystä sekä maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta kiinnostuneille, ja miksei muillekin.

Askorbiinihappo: Bret Easton Ellis - Lunar Park
 
Tämä pitääkin lukea. Muista lukemistani miehen kirjoista olen tykännyt kovin. Taisi tuo oma allekirjoituskin olla jostain niistä jos en väärin muista.

Milkop: Tämä pitääkin lukea. Muista lukemistani miehen kirjoista olen tykännyt kovin. Taisi tuo oma allekirjoituskin olla jostain niistä jos en väärin muista.
 
Melkein väittäisin että tuo on jostain Chuck Palahniukin kirjasta...

Cujo: Melkein väittäisin että tuo on jostain Chuck Palahniukin kirjasta...
 
Tukehtuminen.
Voi tietysti olla muuallakin, mutta tuossa se on juuri siinä muodossa mihin minä sen ko. kirjaa suomentaessani käänsin. 8-)

jPekka: Tukehtuminen.
Voi tietysti olla muuallakin, mutta tuossa se on juuri siinä muodossa mihin minä sen ko. kirjaa suomentaessani käänsin. 8-)
 
No tästähän se olikin. Hyvä suomennos muuten.

John Fogerty - Fortunate Son: My Life, My Music
 
Mukavan paljon jaksaa Fogerty kertoilla biisien tekemisestä. Oikeastaan kaikki tärkeimmät ja useita vähemmänkin tärkeitä biisejä käydään läpi. Uskomattoman huonoihin soppareihin tyyppi on nimensä aikoinaan pistänyt ja niitä, sekä välirikkoa bändikavereiden kanssa ruoditaan myös tietenkin paljon.

12 Tuumaa - Tarinoita Suomalaisista Levykaupoista
 
Erinomainen opus, jota voi varauksetta suositella kaikille asianharrastajille. Se että monet kirjassa käsitellyt kaupat ja kauppiaat ovat jollakin tapaa tuttuja tietenkin osaltaan syvensi lukukokemusta. Kulttuurityö.

Quadrivium #6: Hell
 
Loistava "zine" (n. 360 sivua). Kaikkea maasta helvettiin ja monipuoliset artistit. Isoin plussa 40-sivuisesta Linkolan haastattelusta.

Nassim Nicholas Taleb - Antihauras
 
Mielenkiintoista pohdintaa siitä, mikä on vakaata ja mikä ei. Ja syistä, miksi toiset asiat ovat vakaampia kuin toiset. Mielenkiintoista pohdintaa siitä, onko ihminen vapaa vai ei ja miksi. Suosittelen.
 
Ingrid von Oelhafen - Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset
 
Kertomus kolmannen valtakunnan Lebensborn -ohjelmasta ja sen vaikutuksista siihen päätyneiden lasten/perheiden kohtalosta sota-aikana ja etenkin sen jälkeen pääosin yhden kokeneen lapsen (kirjoittaja) näkökulmasta ajatellen.

John Taylor - In The Pleasure Groove: Love, Death & Duran Duran
 
Aivan asiallinen omaelämäkerta, jota voi ainakin faneille suositella. Vaikka sex, drugs & rock'n'roll osastoa on luonnollisesti mukana, niin niillä ei kuitenkaan mässäillä liikaa verrattuna joihinkin muihin alan teoksiin. Basson soitostaan ja bassoistaan olisi voinut Taylor kertoilla kyllä vähän enemmän. Biisienkirjoitusprosessiin ei myöskään paneuduta valitettavasti sen syvällisemmin.

Vasta menossa, mutta todellakin luen loppuun... Eli aaveriekkoja.
 
Lyhyitä lappilaisia tarinoita kohtaamisista henkien kanssa ja tarinoita enneunista. Melko jännää luettavaa. Ostaisitteko suositella tälle kirjalle jatkoa? Alkanut kiinnostamaan suomalaisen mytologia ja vanhat luonnonuskonnot ja tarinat. Mitähän kirjaa sitä kannattaisi etsiä?

Phil Collen - Adrenalized: Life, Def Leppard And Beyond
 
Aivan asiallinen omaelämäkerta tämäkin. Normaalisti poiketen välillä pääsevät muutkin, kuten vaikkapa Joe Elliot ääneen omin sanoin. Känniseikkailuita ruoditaan tavallista ohuemmin, koska Collen ei omien sanojensa muista tapahtumista juurikaan, eikä näin ollen voi niistä kertoakaan... Hän on selkeästi myöskin melkoinen häntäheikki, mutta naisseikkailuistakin kerrotaan oikeastaan vain pakolliset. Se kävi selväksi, että kaverilla on vaikeuksia pysyä uskollisena kulloisellekin partnerilleen. Loppua kohti juttu käy filosofisemmaksi jopa hiukan saarnaavaksi maailmanmenon kurjuuden edessä, mutta ei tuota avautumista kumminkaan kirjan mitalla liikaa ole.

Henri Henri Olavi: Quadrivium #6: Hell
 
Loistava "zine" (n. 360 sivua). Kaikkea maasta helvettiin ja monipuoliset artistit. Isoin plussa 40-sivuisesta Linkolan haastattelusta.
 
Kappas. Löytyy näemmä netistäkin:
http://qvadrivivm.blogspot.fi/2015/ … tti-linkola-interview-from.html?m=1
 
Linkolan Voisiko elämä voittaa -esseekokoelma pitäisi kyllä sisällyttää jokaisen oppilaitoksen perusopintoihin.
 
Hallitusohjelmien yms. pohjista puhumattakaan ;)

Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
 
Kotimiehellä napsahtaa ja sitten mennään... Aivan viihdyttävä romaani. Muistaakseni elokuva oli monelta osin aika erilainen, mutta niinpä ne yleensä ovat.