Media ja viihde ›

Hargon: Ari Mannio on 2010-luvun Harri Hakkarainen.
 
Oiva vertaus! Ja pitää kutinsa, joskin Hakkaraisella on tulostaso ollut kyllä kovempi; neljätoista kertaa yli 85 metrin. Miehestä piti aikanaan tulla Sepon manttelinperijä, ulkomuoto ja tekniikka oli aika lailla samaa settiä, mutta loukkaantuminen söi uran lopulta. Sikäli hyvä yhteys vielä Mannioon, että molempia valmensi/valmentaa heittäjän oma isä. Ehkä isä-poika-valmennussuhteet pitäisi kieltää keihäänheitossa? Ehkä liika voimaharjoittelu pitäisi myös, sillä muistaakseni Harrikin puntilla itseään kuritti.
 
Veikkaanpa, että arvokisamitaleja ei Suomeen keihäästä ihan lähivuosina tule. Taso on noussut 2010-luvun alun taantuman jälkeen. Enää ei mitaleille riitä 84-86 metrin taso, vaan ukon pitää olla yli 90 metrin kunnossa. Toki arvokisafinaalissa mitalitulos voi olosuhteista johtuen jäädä 86 metriin, mutta niissä olosuhteissa ne 84 metrin miehet jäävät alle 80 metrin.
 
Röhler on uusi Thorkildsen, jopa parempi. Toisin kuin Zelezny, Andreas ja näköjään myös Thomas yltävät huippulukemiin myös arvokisoissa. Meinaan huippulukemiin jos verrataan kauden parhaimpiin - Zelezny kyllä heitti ysikymppisiä joka toisessa kyläkisassa, mutta arvokisoissa tekniikka harjoili monasti huolella, jolloin ero ei ollutkaan niin suuri. Toki sen verran merkittävästä miehestä puhutaan, että tekniikkavirheetkään eivät vieneet palkintoja.
 
Oliver Helander on nyt parikymppinen, pari vuotta lisää tekniikka- ja voimaharjoittelua niin voimme saada uuden mestarin.
 
http://www.ita-savo.fi/urheilu/ylei … suomen-keihaslupaus-oliver-helander
 
Ulkonäkökin alkaa muistuttaa Thorkildseniä. Hyvä hyvä.

Lautuma:
Oliver Helander on nyt parikymppinen, pari vuotta lisää tekniikka- ja voimaharjoittelua niin voimme saada uuden mestarin.
 
http://www.ita-savo.fi/urheilu/ylei … suomen-keihaslupaus-oliver-helander
 
Ulkonäkökin alkaa muistuttaa Thorkildseniä. Hyvä hyvä.
 
Kyllähän sieltä muutama lahjakas on tulossa, mm. Jami Kinnunen (Kimmon poika). Junnusarjojen tuloksista on kuitenkin vaikea ennustaa mitään. Suomen kaikkien aikojen lahjakkaimman heittäjän Harri Haataisenkin ura on ollut aivan jotain muuta kuin 1990-luvun jatkuva junnu-ME-tykitys antoi odottaa. Sikäli kyllä Haataiselle täytyy nostaa hattua, että jätkä on niillä loukkaantumisilla paukuttanut yli 20 vuotta 80 metrin siivuja.

Hargon: Kyllähän sieltä muutama lahjakas on tulossa, mm. Jami Kinnunen (Kimmon poika). Junnusarjojen tuloksista on kuitenkin vaikea ennustaa mitään. Suomen kaikkien aikojen lahjakkaimman heittäjän Harri Haataisenkin ura on ollut aivan jotain muuta kuin 1990-luvun jatkuva junnu-ME-tykitys antoi odottaa. Sikäli kyllä Haataiselle täytyy nostaa hattua, että jätkä on niillä loukkaantumisilla paukuttanut yli 20 vuotta 80 metrin siivuja.
 
Jamia itsekin odotan, että milloin alkaa isän ja vaarin opit purra. Ristiaskeleet ovat Jamilla lähes samaa balettitaituruutta mitä Kimmollakin, tosin 80-metrinen odottaa yhä puhkaisua. Veikkaan, ettei valmennuksessa hötkyillä, vaan Jamia jalostetaan kilpaheittäjäksi hissukseen.
 
Haatainen alkoi kivuta sinne 86 metrin päälle, kunnes selkä sanoi poks ja se loppui siihen. Tai siis ei loppunut, sen verran tosissaan mies on keihäänheiton kanssa. Tahtotasolla lienee kovin suomalaisheittäjä ikinä. Ikä painaa, mutta lienee kova tulevaisuus jos aikoo veteraanisarjaan lähteä.
 
Sami Saksio.
 
Vaan saas nähdä kuullaanko Intian heittolupauksesta mitään enää koskaan. Neeraj Chopra jynkkysi keihäänsö viime kaudella käsittämättömän kauas, huhtikuussa keppi on käynyt jo kerran 83,32 metrin kohdassa. Nopeutta, elastisuutta ja räjähtävyyttä aika hurjasti, tulee eräskin sakemanni mieleen.
 
https://www.youtube.com/watch?v=8DDFKR3aDrE
 
Sami "SAX" Saksion mainitsin, koska mies on omalla tapaa hauska tilastosattuma. 90-luvun puolivälin molemmin puolin heitteli aika manniolaisittain tasaisesti, mutta sitten läks -97 Lappeenrantaan missä nykäisi SM-tittelin Sepon mahan edestä. Tuloksena oma ennätys ennen ja jälkeen, 84,26 metriä. Olin itse katsomassa tuota kisaa, ja yritin puhua Sepon kanssa kisan jälkeen. Seppo murisi, taputti lippispäätä ja haisi tuulipuvulle.
 
IS:n juttu Samista yli kymmenen vuoden takaa: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000016255.html
 
Hieno kuva, btw.
 
E: Arvaan, että Neerajin treeneissä on katsottu Pitkämäen heittoja taajaan, sen verran liki teknillisesti menee.

Videolla Rädyn Seppoa Sporden säestämänä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=9gtGw7kfOyo
 
Metrin levyin kumimattojuoksurata lumen keskellä, tuossa on tekemisen meininkiä. Nykyajan puppelipojat menevät jonnekin Etelä-Afrikkaan leireilemään. Hallissa heitteleminen ei myöskään ole mistään kotoisin, eihän siinä opi lukemaan tuulen suuntaa ja nopeuksia kuten Breaux Greer, joka sanoi pystyvänsä laskemaan nuo päässään ja asettamaan keihään optimaaliseen kulmaan aina heitto-olosuhteiden mukaan.

LordWinter: Videolla Rädyn Seppoa Sporden säestämänä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=9gtGw7kfOyo
 
Metrin levyin kumimattojuoksurata lumen keskellä, tuossa on tekemisen meininkiä. Nykyajan puppelipojat menevät jonnekin Etelä-Afrikkaan leireilemään. Hallissa heitteleminen ei myöskään ole mistään kotoisin, eihän siinä opi lukemaan tuulen suuntaa ja nopeuksia kuten Breaux Greer, joka sanoi pystyvänsä laskemaan nuo päässään ja asettamaan keihään optimaaliseen kulmaan aina heitto-olosuhteiden mukaan.
 
Sporden pelko oli se, joka sai Sepon kepin lentämään.
 
Sporde takaisin kentän laidalle, niin suomalainen keihäänheitto nousee takaisin tasolle, jolle se kuuluu!

Vetterillä ommuute "tyylikäs" tatuointi:
 
http://i.telegraph.co.uk/multimedia … 391/johannes-vetter-ge_3391253k.jpg

http://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000005199305.html
 
Maaliskuun loppupuolelle saakka kimmoisa Röhler teki ominaisuusharjoittelua ja heitteli eripainoisia kuulia ja kuntopalloja.
 
...
 
HARJOITUSKAUDELLA Röhler ei harjoittele juurikaan vapaiden rautojen kanssa vaan on hurahtanut muotilaji crossfitiin.

40 astetta on liian vähän saunassa, mutta liian paljon ihon alla. Kesäflunssan kourissa kärvistellen täytyy toivoa, että tiistaina nähdään täydellisiä 45 asteen kulmassa lähteviä vetoja.
 
Siispä kohti Paavo Nurmi Gameseja, Suomen kovatasoisinta urheilutapahtumaa. Urheilukansa valuu kauppatorilta kohti Stadionia, paitsi ne jotka jäävät viinan pauloihin jokilaivoille. Aiemminhan lotjat sijaitsivat poliisien maauimalassa, jäteveden puhdistamolla, mutta koska asiakkaat valittivat paskan hajusta ja uivista poliiseista, siirrettiin laivat Aurajoen paskan käryihin. Odotan kisoilta kahta ysikymppistä, molemmat saksalaisten heittäminä sillä tsekkejä ei kisassa ole. Sääksi povataan kostuvaa ja viilenevää, mutta ei heinäsirkkoja. Vain olosuhteet voivat pettää, kun heitetään yhdellä Röhlerin kotistadioneista.
 
Seuraavaksi keihäskisan osallistujia poiminnottain.
 
Thomas Röhler - kysymys kuuluu, kuinka paljon päälle 90 metrin mies tällä kaudella heittää. Dohan sievoiseen myötätuuleen meni jo liki 94, puhalteleeko Turussa mukavasti? Viime vuodesta jäi hyvä muisto uran käänteentekevän heiton myötä - aivan kuin vuotta aiemmin kävi kuortaneella jolloin tuli uran ensimmäinen kasiysi.
 
Julius Yego - tuskin on tällä kaudella nähty vielä miehen koko potentiaalia. Koko on kyllä kasvanut ja vauhti hidastunut, mutta eiköhän mies vedä kuntokuurin ennen Lontoota ja keiku palkintopallilla pyörätuolissa tai ilman. Voi kaivaa sen hirmuheiton, mutta nyt näyttää siltä ettei intonaatio ole aivan vielä kohdallaan. Lisää crossfitiä Yegolle.
 
Tero Pitkämäki - Teron kausi on ollut niin hammasten kuin pakaroidenkin kiristelyä. Potentiaalia on edelleen yli 85 metrin vetoihin, mutta ikä alkaa tulla vastaan ja paikat pettää. Heittää 81-85-metrisen ja jättää kaksi viimeistä kierrosta väliin. Hannu Kangas sanoo STT:lle, ettei pelkoa ole, eikä crossfitiä kokeilla. Tero ja Thomas ovat etunimen alkukirjainkaimojen lisäksi pituuskaimoja, molemmat viisi senttiä vajaa kaksimetrisiä. Painoeroa on Pitkämäen hyväksi 6 kiloa, mikä kääntyy Thomasin hyväksi lopputuloksissa kuudella metrillä.
 
Keshorn Walcott - nyt ollaan kaukana Karibialta. Paitsi että Turussakin on Karibia, joten miehellä on muihin kuin Röhleriin verrattuna etulyöntiasema. Pärjätäkseen saksalaisille täytyy todennäköisesti heittää oma ennätys. Heittänee 86-metrisen ja jää saksalaisrintaman taakse. Ajoittaa kuntonsa Lontoon kisoihin.
 
Johannes Vetter ja Andreas Hoffmann - molemmat voivat heittää 90 metriä, Vetter sen heittää. Hoffmannilta vaaditaan kovempaa vauhtia, jolloin tekniikka todennäköisesti sekoaa. Nyt kykekee kasikasiin puolivauhdilla rätymäisesti lönkytellen. Veto on hirmuinen, mutta silti Vetterin kurssi on korkeammalla. Ja Vetter heittää tällä kaudella ysikymppisen ellei loukkaannu. Ja heittää sen Turussa. Voi olla tulevina vuosina pitelemätön kaksikko - tai siis kolmikko.
 
Ahmed Bader Magour - en ole varma kirjoitinko nimen oikein, mutta tässä on oppikirjaesimerkki käsivedosta. Quatarilaisen tekniikka on askeettinen, mutta sitten kun käsi käy, lentää 84 metriä. Olkapää ei montaa vuotta tule kestämään tuota vetoa, mutta sinne sekaan saattaa mahtua pikkejä - muitakin kuin kortisonineuloja. On heittänyt kaksi pisintä heittoaan Suomessa, voisi heittää ennätyksensä Turussa ja haastaa Pitkämäen. Jo pelkkä suomalaisten jallittaminen omalla maalla on kova juttu, kun ajattelee keihäsperintöämme. Näin löyhällä päänahat eivät ole olleet liki kymmeneen vuoteen.
 
Sampo Lehtola - jo Tilastopajan profiilikuvassa mies pitää olkapäätään. Suomen harvinaisin tukijalka, joka on todistettavasti kerran pitänyt Lappeenrannassa kuusi vuotta sitten. Silloin lensi melkein 84 metriä, sen jälkeen ei lähellekään. Jos saisi edes yhden terveen kauden, nähtäisiin edes osa potentiaalista. Nyt tuon yhden kasinelosen lisäksi jää toiseksi kuriositeetiksi, että mies näyttää aika paljon Mnetissäkin mellastaneelta Janiziolta, raamikkaammalta vain.
 
Kun muistelee menneitä kunnian vuosia kuten nyt vaikka Paavo Nurmen Geimeissä, oli siellä vankat suomalaiset, joita tultiin haastamaan kaukaakin. Mukana oli aina pari kolme eksoottisempaa maata, joiden tulokset asettuivat sinne 65-75 metrin paikkeille. Tätä nykyä eksoottisia maailmankolkkia keihäänheitossa edustaa mm. Toholampi, Lapinlahti ja Alajärvi. Thomas crossfitaa ja heittelee kumikuulia seiniin aina kalkkiviivoille saakka. Entinen käsipalloilija-Zelezny juoksi puolitäysi vesitynnyri hartioillaan parantaen kordinaatiokykyä. Seppo kantoi selässään sätkiviä sonneja navettaan. Kinnus-Jorma toimitti puskutraktorin virkaa kun Äänekosken uutta kunnantaloa rakennettiin.
 
Perkeles, alkaa jo pelottaa mihin tämä menee. Onko Suomen voittokulku keihäänheitossa tullut tiensä päähän, onko se nojannut liikaa siihen etteivät muut maat jaksa panostaa ko. lajiin? Entä sitten kun Jenkeissä ei enää pidetäkään keihäänheittoa vaarallisena lajina? Ihalainenhan sorkki muurahaispesää opettamalla Greerin heittämään yli 90 metriä - ja se kävi suhteellisen vaivatta. Pitkämäki onnistui epäonnistuessaan näyttämään kymmenen vuotta sitten Roomassa kuinka vaarallisesta lajista onkaan kyse keihästäessään ranskalaisen pituushyppääjän.
 
Jenkeillä on paha tapa työntää näppinsä joka paikkaan, pidetään edes ne irti pihkaspraysta.
 
Edit: http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/201706102200195857_yl.shtml
 
Otetaanpa vielä Etelätalo mukaan kahinoihin. Lassilla paluukisa kyseessä ison yleisön edessä. Monikaan tuskin mieheltä mitään odottaa, onhan kyseessä ollut tähän asti oman aikansa Haatainen, joka uhkaa jäädä ikuiseksi lupaukseksi loukkaantumisiensa takia. 85 metriä on rikkomatta, joskin rikkonaisillakin kausilla on mennyt muutamaan otteeseen 84 metrin päähän.
 
Jos vain paikat kestävät, Lassi taatusti ehtii kivuta maamme ykkösheittäjien joukkoon ennen tulevia sukupolvia, mutta loukkaantumiskierre on helpompi aloittaa kuin lopettaa. Tahdosta se ei jää kiinni, kuten tuskin jää muillakaan keihäsmiehillä jotka tuntuvat tällä hetkellä tappelevan enemmän tai vähemmän enemmän haavereiden kanssa.

Hieman perseelleen meni Turun ennustelu, joskin sää oli aika merkittävässä asemassa. Magour kepitti suomalaiset ja teki ennätyksensä, Walcott heitti 86-metrisen ja jäi saksalaiskaksikon taakse. Pitkämäki hävisi Röhlerille vain viisi metriä.
 
Katsomosta käsin näytti sille, että Röhler piteli kylkeään toisen heiton jälkeen. Kolmas kiskaisu lähti käsi niin koukussa kuin olla ja voi, eikä lentänyt kuin 80 metrin paremmalle puolelle. Varoiko mies kiertoliikettä? Kaksi seuraavaa heittoa jätti väliin, mutta palasi viimeisellä kierroksella mukaan.
 
Vaan keihäskesä kuumenee. Huomenna lauantaina voidaan hyvinkin nähdä koko kesän kovin keihäskamppailu tuloksellisesti, kun Kuortaneella heitetään myötätuuleen avokentällä. Kisa ollenee aika rento verrattuna Timanttiliigan otteluihin saati Lontooseen. Rento ja lämmin fiilis, keihäs lentää 90 metriä Suomenkin kamaralla. Se sitten, onko kenttäennätys vaarassa, jää Röhlerin ja Vetterin päätettäväksi.
 
Walcott alkaa päästä hänkin tasolleen, karibialaisen +12 asteessa heittämä 86 ja risat oli oiva näyte kapasiteetista päästä jälleen yhdeksänkympin tuntumaan. Tero saanee nyt sen piikin muuten tasaiseen sarjaan. 85 metrin yli olisi jo mentävä pelkästään itseluottamuksen kannalta, ja veikkaanpa että sieltä tulee selainen 86-87 metriä hyvään myötäiseen. Nurmi Gameseissa Teron heittäminen näytti hyvältä, keihäs lähti nätisti korkeuksiin, mutta kaikki energia ei siirtynyt siihen. Tehoja on, pientä viilausta ja ne vievät keihään aika lähelle 89:ää metriä.

Säälikää nuorta urheilijaa, soittakaa Rädyn Sepolle ja sanokaa:
 
Seppo! "Vihtoen viha viilenee, saunoen sappi sammuu".
 
http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/201706172200215182_yl.shtml

Maastavedolla ne on selkäkivut ennenkin lähteneet?
 
http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/201706182200215477_yl.shtml
 
http://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000001201180.html

Prophet: Maastavedolla ne on selkäkivut ennenkin lähteneet?
 
http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/201706182200215477_yl.shtml
 
http://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000001201180.html
 
Mieeeessss....

Haluaisin haastatella Seppo Rätyä.

Tulevaan Suomi 100 -vuotta -pääjuhlalähetykseen on ehdottomasti saatava Seppo Räty nostamaan 300 kg maastavetona.
 
http://www.iltalehti.fi/urheilu/201706192200217407_ur.shtml

Prophet: Tulevaan Suomi 100 -vuotta -pääjuhlalähetykseen on ehdottomasti saatava Seppo Räty nostamaan 300 kg maastavetona.
 
http://www.iltalehti.fi/urheilu/201706192200217407_ur.shtml
 
Pitihän se arvata että joku pakkislainen närkästyy heti. Aika noloa kyllä kun päälajinaan nostaa rautaa ja silti häviää yli viisikymppiselle selkävaivaiselle keihäänheittäjälle :----------------D

LordWinter: Pitihän se arvata että joku pakkislainen närkästyy heti. Aika noloa kyllä kun päälajinaan nostaa rautaa ja silti häviää yli viisikymppiselle selkävaivaiselle keihäänheittäjälle :----------------D
 
Seppohan latoi viisikymmentä täytettyään 200 kiloa tankoon ja penkkasi ylös. Muistaakseni Kimmo istui tangon päällä ja Jorma kutitteli viiksillään Sepon jalkapohjia - niin kova äijä se on, etteivät edes jalat ottaneet maasta tukea. Petteri Piironen seurasi vähän kauempaa ja mietti kutittaisiko Kuortaneella Yegoa Abdlerahmanin kulmakarvoilla. No, se valmennuskuvio meni sitten miten meni, eikä rynnäkköotsa-Abdelrahmankaan vähään aikaan tule kisoissa vastaan.
 
Tänä kesänä on muuten törmätty ainakin itselleni uuteen käsitteeseen: 90 metrin heitosta palautuminen. Se on kuulemma ihan eri asia kuin 85 metrin heitosta palautuminen. Heittoinahan nuo eroavatkin toisistaan siten, että toinen menee pitkälle ja toinen helvetin pitkälle. Kroppaan varmasti ottaa kun riipaisee ysikymppisen tai lähelle, mutta eri heittopituuksista palautuminen on ollut itselleni uusi juttu, sen myönnän.
 
Eli onko nyt ymmärrettävä, että jos joku heittää maksimitehoillaan 84-metrisen ja toinen maksimillaan 90-metrisen, molemmat palautuvat heitoista paljon hitaammin kuin jos olisivat heittäneet viitisen metriä vähemmän? Heittomäärät vaikuttavat palautumiseen, sen tiedän itsekin, mutta enpä ole 90 metriä heittänyt voidakseni sanoa, että sellaisesta on hankala toipua.

Lautuma: Seppohan latoi viisikymmentä täytettyään 200 kiloa tankoon ja penkkasi ylös. Muistaakseni Kimmo istui tangon päällä ja Jorma kutitteli viiksillään Sepon jalkapohjia - niin kova äijä se on, etteivät edes jalat ottaneet maasta tukea. Petteri Piironen seurasi vähän kauempaa ja mietti kutittaisiko Kuortaneella Yegoa Abdlerahmanin kulmakarvoilla. No, se valmennuskuvio meni sitten miten meni, eikä rynnäkköotsa-Abdelrahmankaan vähään aikaan tule kisoissa vastaan.
 
Tänä kesänä on muuten törmätty ainakin itselleni uuteen käsitteeseen: 90 metrin heitosta palautuminen. Se on kuulemma ihan eri asia kuin 85 metrin heitosta palautuminen. Heittoinahan nuo eroavatkin toisistaan siten, että toinen menee pitkälle ja toinen helvetin pitkälle. Kroppaan varmasti ottaa kun riipaisee ysikymppisen tai lähelle, mutta eri heittopituuksista palautuminen on ollut itselleni uusi juttu, sen myönnän.
 
Eli onko nyt ymmärrettävä, että jos joku heittää maksimitehoillaan 84-metrisen ja toinen maksimillaan 90-metrisen, molemmat palautuvat heitoista paljon hitaammin kuin jos olisivat heittäneet viitisen metriä vähemmän? Heittomäärät vaikuttavat palautumiseen, sen tiedän itsekin, mutta enpä ole 90 metriä heittänyt voidakseni sanoa, että sellaisesta on hankala toipua.
 
Jaa-a, eipä ole itselläkään kokemusta 90 metrin heitosta. Voisiko olla niin, että niissä 90 metrin heitoissa heittäjä saa kuitenkin enemmän irti kropastaan kuin 80-85 metrin heitoissa, vaikka periaatteessa "yrityksen" taso olisi molemmissa heitoissa sama?
 
Pahasti kyllä alkaa näyttää siltä, että tänä vuonna MM-kisoihin matkaa tasan yksi suomalainen keihäänheittäjä. Eipä tarvitse paljon valinnoilla spekuloida eikä kotiin jäävän varamiehen tehdä protesteja.

Seppohan totesi aikanaan, että antakaa mulle miljoona markkaa ni heitän sata metriä. Tosin sen jälkeen en heitä enää yhtään heittoa...

Röhlerin nykyinen taso mitataan huomenna Ostravassa tsekkiheittäjiä vastaan. Miehen kunto on ollut laskeva viimeisten kolmen kisan aikana, mutta meinaa silti heittää tsekkein maassa. Jos tulos jää alle 85 metrin - olosuhteista toki riippuen - on aika lähteä Jenaan mietiskelemään. Vastus tulee ainakin olemaan kova, kun heittoradalla riehuu Vadlejch, joka on heittänyt viisi kertaa 87 metrin päälle. 90-metrinen on ajan kysymys hänelläkin.
 
Julius Yegokin on päässyt näemmä yli 87 metrin kolme päivää sitten Nairobissa. 87,97 on häkellyttävä tulos ottaen huomioon miehen räpistelyt tällä kaudella. Hyvä näin, toivottavasti ei ole mitattu mistään ojasta. Olosuhteista ei löydy nopealla haulla tietoa, ei varmaan vastatuulta ole ollut. Taitaa mies olla parhaimmillaan lämpimissä oloissa.
 
Pitkämäki petrasi hänkin kauden tulosta roimasti. Komea heitto se oli (88,27); Vaasassa ei olla totuttu näkemään liki 90 metrin heittoja (Parviaisen 92,42 lukuun ottamatta), mutta nyt lähti napakasti kovasta vauhdista. Stadion-olosuhteissa tuo putoaa 86 metrin tienoille, eli Terolla on oikea suunta juuri oikeaan aikaan. Itseluottamus ehtii kehittyä parissa kuukaudessa ja Röhlerille tämä oli nyt ainakin herätys, että veteraanin iltahuuto kajahtaa Härmästä.

Lautuma: Pitkämäki petrasi hänkin kauden tulosta roimasti. Komea heitto se oli (88,27); Vaasassa ei olla totuttu näkemään liki 90 metrin heittoja (Parviaisen 92,42 lukuun ottamatta), mutta nyt lähti napakasti kovasta vauhdista. Stadion-olosuhteissa tuo putoaa 86 metrin tienoille, eli Terolla on oikea suunta juuri oikeaan aikaan. Itseluottamus ehtii kehittyä parissa kuukaudessa ja Röhlerille tämä oli nyt ainakin herätys, että veteraanin iltahuuto kajahtaa Härmästä.
 
Oli kyllä ilahduttava rykäisy. Meni jo vähän huumorin puolelle kun Vaasassa ensimmäinen onnistunut heitto kantoi 83 metriä. Lähes manniomaista tarkkuutta. Missähän on manniom.