Media ja viihde ›

Hyvässä alussa on Walter Moersin Rumo alimaailmassa. Se jatkuu siitä, mihin Ylämaailma jäi. Luvassa epäilemättä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kuten kirjaparin ykkösosassakin.
 

 
glx405: No nyt tänään sain kirjastosta Maalaispunkin ja hulluna olen lukenut. On niin paljon meikäläisen historiaa sivuavaa aihetta ja samankaltaisuutta, että kylmät väreet kulkevat pitkin raihnaista selkää. Kyllä tämä pitää hankkia omaksi, kuten Parasta lapsillekin.
 
Hienoa!
 
Parasta lapsille lainasin yhdeltä norjalaiselta kamulta, joka kerää kaikkee tollasta (ja muunkinlaista) kirjallisuutta useammallakin kielellä. Kun se halusi sen takas tossa joulun tienoilla, olo oli kieltämättä haikea. Jos kukkaroonsopivalla hinnalla löytyy, niin epäilemättä ostan; siellä oli niin paljon mielenkiintosta juttua.
 
Tuli joo Ratsia muutaman kerran nähtyä; olivat Pistolsien kera suurin syy meikän punkmyönteisyyteen.
 
Mutta, eilen loppui Petri Tammisen Enon opetukset.
 
Kertooko Laman Enosta ;)

Shabby:
Kertooko Laman Enosta ;)
 
Tammisen eno on henkisen lama-ajan ajatussirkkeli, joka pätkii muiden ajatukset ja oman elämänsä.

Shabby: Jos kukkaroonsopivalla hinnalla löytyy, niin epäilemättä ostan; siellä oli niin paljon mielenkiintosta juttua.
 
Käy tsekkaamassa lähiseudun Prismat. Olen nähnyt niiden kirjahyllyissä tuota teosta jotain alta kymmenen euron hintaan.

glx405: Mutta, eilen loppui Petri Tammisen Enon opetukset.
 
Jonka pohjalta luvassa piakkoin Matti Ijäs -elokuva.

Georges Perec: Elämä Käyttöohje (suom. Ville Keynäs)
 
Omalaatuinen, mutta perusteellinen kuvaus pariisilaisen kerrostalon asukkaista ja elämästä. Oikeastaan aika mainio. Lisää tuolla: http://www.yrttimaa.net/Blogi/?p=1738

Martin Cruz Smith: Gorkin puisto
 
Tää oli semmonen periaattees "ihan OK" dekkari, mut jotenki tuntu silti aika raskassoutuselta. Vika saatto olla kyl ihan omien korvieniki välissä, mut joka tapauksessa yllättävän monta päivää meni tän lukemiseen, vaikkeise ees mikään tavanomasta dekkaria paksumpikaan teos ollu. Saattais toimii leffana jopa paremmin (kun sitä äksöniä tuntu kuiteski riittävän, vaikkakin se tuntu tulevan semmosina lyhkäsinä "purskahduksina" siellä joutavahkon jaarittelun seassa aina välillä), koitin jo pitkinpoikin intter nettejä sitä ettiskelläkki, mutten löytäny. Noo, välläköhäliä, katellaan jotaimmuuta sitte...

Tenttikirjana tällä kertaa Ville Lukkarisen ja Annika Waenerbergin Suomi-kuvasta mielenmaisemaan. Kirjassa pohditaan niin sanotun Suomen taiteen kulta-ajan maisemamaalausta. Lähinnä Edelfeltiä, Järnefeltiä ja Halosta ja heidän suhdettaan luontoon käsitellään, pääosin sitä, millaisia vaikuttimia heillä on saattanut olla teostensa takana. Ilmeisesti on pitkään yksinkertaistettu asioita ja arveltu innostuksen tulleen vain kansallismielisyydestä. Kirjassa käsitellään aihetta aika vapaasti ja laajasti. I.K. Inhasta kertoillaan aika runsaasti, metsäteollisuuden kasvukautta ja sen herättämää keskustelua käsitellään ja Kolin arvostuksen historialle on pyhitetty päälle sata sivua, johon mahtuu taiteilijoiden lisäksi muun muassa paikallisia maanviljelijöitä, teollisuutta ja varhaista turismia. Eli itse teoksia käsitellään aika vähän, mutta tapahtumia niiden taustalla runsaasti.
 
Vielä muutamakymmentä sivua lukematta, mutta eiköhän tässä vaiheessa voi jo todeta tämän olevan hyvä kirja. Jos 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalainen taide ja taiteilijat sekä näiden aikojen ns. sivistyneistön luontokäsitykset kiinnostavat, niin suosittelen. Mukavasti kirjoitettu, ja on taas sellainen tenttikirja, josta olen oppinut paljon henkilökohtaisella tasolla. Tai siis toisin sanoen maisemaa katsoo ehkä vähän eri tavoin kuin vielä viikko sitten. Oikein hyvää luettavaa tässä kesän kynnyksellä. Innostaa voimakkaasti ajelemaan pyörällä maaseutumaisemissa. Harmi vain, vielä ei ehdi kovin kummoisia reissuja tekemään kun pitää lukea tenttiin.

Eikä yksikään pelastunut pääsi loppuun viikonvaihteessa.
Mainiota, arvoitus selvisi vasta ihan loppumetreillä ja taas kovin yllättäin.

Bukowski - Naisia
 
ehkä vähän puuduttava "romaaniks" mut kylhän se kirjottaa osaa jos ei kauheeta draaman kaarta odota
 
Kauko Röyhkä - Job
 
ihan hauska esitys Suomen kulttuurikuvioista ja silleen. Ei nyt sen kummempia ajatuksia herättänyt mut hauskaa oli lukea
 
Kurt Vonnegut - Kalmasilmä
 
aika pasifistinen kirja, ja kaikinpuolin hyvä, jee jee

Käheä-ääninen tyttö = Kaalengo tsaj/ Riikka Tanner, Tuula Lind
 
Kertoopi Tuula Lind -nimisen mustalaisnaisen, ja vähän muidenkin evakkoromanien, lastenkotihistoriasta ja kuinka heikäläisiä yritettiin väkisin 50-60 luvuilla saamaan unohtamaan juurensa. Mustalaislähetys näyttäytyy tarinan ehkä suurimpana roistona. Hyvän varjolla on usein ne pahimmat asiat tehty.
 
Hgtete: Käy tsekkaamassa lähiseudun Prismat. Olen nähnyt niiden kirjahyllyissä tuota teosta jotain alta kymmenen euron hintaan.
 
Kiitos vinkistä, täytyypä tsekata. Tien toisella puolen on yksi. Tänään tuli rahaakin, niin...
 
E: Eipä löytynyt, ei Viikistä ei Malmilta. Jälkimmäisessä oikein kysyin, kun myyjän bongasin lastenkirjoja laittelemasta. "Parasta lapselle?" hän kysyi epäluuloisen näköisenä. Oikaisin "lapsille" ja - tilanteen huomioon ottaen - katsoin asiakseni huomauttaa, ettei se nimestä huolimatta ole mikään lastenkirja. Akka näytti valmiilta soittaan kytät paikalle :D

Miika Nousiainen - Maaninkavaara
 
Nousiainen juoksuttaa Huttusen Martin, tämän vaimon ja tyttären Heidin täyden ratakierroksen, vaikka Martti onkin enemmän pitkän matkan miehiä. Poika ei pääse edes starttiviivalle Kun 300 metriä on juostu, ovat kaikki hapoilla elämänsä kanssa. Martti juoksuttaa entisaikojen muistoilla, veridoping ei auta enää nykyajan juoksutekniikkaan, joka on muuttunut käsittämättömäksi elämänmenoksi Martlle. Kun ei juosta enää kouluunkaan ja Emil Puttemansia ei tunne kukaan.
 
Hyvä, tiivis kirja Nousiaiselta. Nyt metsästämään Vadelmavenepakolaista.

Agatha Christien Death in the Clouds. Tampereen Lukulaarista oon noita dekkareita halvalla ostanu

Nick Cave - Kun aasintamma näki Herran enkelin
 
Jotenkin vaikelukuinen -ja tajuinen kirja. Hankalasti luettavaa tekstiä eikä juonikaan oikein imenyt mukaansa missään vaiheessa. Bunny Munro on paljon parempi. No, tulipa tämäkin silti luettua.

Jokapaikanapina: Agatha Christien Death in the Clouds. Tampereen Lukulaarista oon noita dekkareita halvalla ostanu
 
Alkuperäiskielellä?
Lujin tämän suomeksi joskus keväällä. Metka.

AP: Alkuperäiskielellä?
Lujin tämän suomeksi joskus keväällä. Metka.
 
Juu, jos se enkuks on alunperin kirjoitettu. Metkahan se tosiaan on

William S. Burroughs - Kissa Sisälläni
 
Välipalana tuommoinen. Ihan mukava varsinkin jos pitää kissoista.

Jokapaikanapina: Juu, jos se enkuks on alunperin kirjoitettu. Metkahan se tosiaan on
 
Enklanniksipa hyvinnii.
 
Itse luin jotain 30-luvun suomennoksia noista, niissä vielä reilusti siinä lastenlorussakin "neekerpojat atrioi" eikä mitään nykyajan piilorasistista hapatusta.

AP: Itse luin jotain 30-luvun suomennoksia noista, niissä vielä reilusti siinä lastenlorussakin "neekerpojat atrioi" eikä mitään nykyajan piilorasistista hapatusta.
 
Hehee, vois olla ihan hauska vilkasta joskus :)
 
Narnian tarinat luin tässä loppuviikosta. En muistanukkaa miten hyviä nää on! Viehättää tollanen uudemmista fantasiakirjoista poikkeava kerrontatapa. Tai miten jotain tosi rändömiä saattaa tapahtua kesken kaiken, jotain mitä nykyää ei päästettäis painoo. Harmillisen lyhyitä noi vaan on, mielellään viettäis Narniassa pidemmän tovin

Albert Camus'n Sivullinen.
 
Hieno, ajatuksia herättävä teoshan tuo oli ja 134 sivun pituudessaankin varsin kompakti. Kiehtovasti ja osuvasti kuvattu sota-ajan jälkeistä päämäärätöntä elämänfilosofiaa ja arvojen muutoksessa painivaa yhteiskuntaa.

Iltasatuluennassa Liisa Ihmemaassa. Tuomas Nevanlinnan käännös.
 
Liisasta olen aikaisemmin lukenut vain otteita, eivätkä hassut teekutsut tai herttuen krikettiottelu imaisseet mukaansa. Vaan nytpä kertomus kulkee. Käännöspäivitys ja uusi kuvitus on verraton. Irvikissa on nyttemmin Hangon kissa.