Media ja viihde ›

mites muusikoiden jässikät(vanhat sellaiset) noi flipperit?. mitäs muistoja kyseinen peli tuo mieleen ja missä tuli aikanaan pelailtua ja onko tietty flipu jäänyt mieleen?. edit. käytkö vielä pelaamassa jossain ja omistatko flipperin kotonurkassa?. Itsellä tuli aikoinaan kaikki markat laittetua LIntsin Pelihallissa ja tais siinä pelikaani olla siinä tennispalatsin vieressä aikoinaan?. noi pelihallit oli kyllä mahtavia paikkoja aikanaan ja sääli että hävisivät kartalta!. vaikka jotkut henkilöt pitävät jotain pieniä pelihalleja suomessa!.

Vanhat rälläflipperit oli hienoja. Ne missä oli mekaaniset numerotaulut.

Nokkakivi olisi näkemisen arvoinen paikka.
 
https://www.nokkakivi.fi/peliautomaatit.htm#flipperit

Party Monstersia oli pakko pelata aina lintsillä.
https://www.youtube.com/watch?v=hYV_JqamJ5A

Moi.
 
Ihastuin flipperiin jo pikkupenskana 70-luvulla, joten kun 90-luvulla tulivat helpommin hankittaviksi ja rahapelitoiminnan vapautumisen ansiosta -ulkomaantuonnin myötävaikutuksella- kohtuuhintaisiksi, pakkohan noitakin oli nurkkiin hankkia.
 
Valtaosa tuli aikoinaan myytyä, mutta itselle jäi pari mekaanista ja 4 elektronista projektiflipua.
 
Yhden emäntäkin hyväksyi sisustuselementiksi, joten Williamsin modaamaton STTNG nököttää TV-huoneen nurkassa, ja tuleehan tuota aina sillointällöin pelailtuakin.
Tuo kyseinen yksilö on mitä suurimmalla todennäköisyydellä sama joka vietti varsin kauan aikaa legendaarisessa 90-luvun lopun viihderavintola Teatrossa, ja tuolla STTNG flipuun ihastuinkin kun siellä aika ajoin työskentelin.
 
Mekaanisella pelikentällä varustetuissa flippereissä on jotain mitä digitaaliaika tuskin pystyy koskaan jäljittelemään edes auttavasti, omasta mielestä samalla tapaa kuin digitaalikello ei mekaanista ajannäyttäjää tule koskaan täysin korvaamaan.
 
T:Samuli

Minä olen harrastanut, keräillyt, korjaillut, ostanut ja myynyt elektromekaanisia 60/70 -lukujen flippereitä 25 vuotta. Tarkkaa lukumäärää en edes osaa sanoa, montako olen omistanut, mutta noin 50-60 kappaletta. Parhaimmillaan niitä oli minulla 30 kpl yhtä aikaa, mulla oli erään vanhan kiinteistön kellarissa pelihalli, jossa niitä sitten värkkäsin ja kerran pari vuodessa pidin julkisia pelitapahtumia esimerkiksi kylämarkkinoiden aikaan.
 
Sitten olen tosiaan laitellut toisten omistamia koneita ja jos kaikki korjaamani flipperit laskettaisiin yhteen, niin sata kpl ei riitä lähellekään. Sitten tuli muutettua isoon omakotitaloon, jossa asun vieläkin, mutta pelikoneita on enää joku 12-13kpl. Lisäksi harrastan myös jukeboxeja ja niitäkin olen vuosien saatossa laitellut aika monta, tällä hetkellä itsellä on niitä neljä kpl. mm. Ami Continental v. 1961 nk. tutka-ami, joka on monien mielestä vinyylisinkkujukeboxien kuningas, lisäksi on pari Rock Olaa ja yksi Seeburgi, kaikki luonnollisesti vinyylikoneita :)
 
Olen myös saanut oman "15 min julkisuutta" minusta tehtiin vuosituhannen alkupuolella Kymmenen Uutisten loppukevennys, juuri silloin kun kokoelma oli suurimmillaan, ankkureina olivat silloin Urpo Martikainen ja Leena Kaskela, ei olisi voinut paremmin käydä :) Sitten minusta oli samoihin aikoihin V-8 Magazinessa kolmen aukeaman juttu ja tietty kymmeniä lehtijuttuja ja jopa muutama radiohaastattelu, viimeisin suorana lähetyksenä Kirjurinluodosta, ekasta Kirvatsin Jytä tapahtumasta muutaman vuoden takaa.
 
Sitten tietty löytyy vielä yksikätinen rosvo ja 60 -luvun juoma-automaatti. Kipinä tähän kaikkeen tuli, kun menin yläasteelle Karvian kirkonkylälle vuonna 1979 ja näin kirkonkylän poikien pelaavan flipperiä urheilutalolla ja lopulta uskaltauduin kokeilemaan itsekin...se oli heti selvää, että tämä on mun juttuni :) Sitä ennenkin joskus ala-asteikäisinä naapurin pojan kanssa nähtiin flipperinpeluuta Karvian Matkahuollon baarissa, kun oltiin pyöräilty kirkolle ja mentiin baariin kokista nauttimaan, siellä kylän kovikset tekivät jotakin ihmeellistä ison aparaatin ympärillä ja ei vielä tejuttu, että se oli flipperi, ei uskallettu viereen mennä katsomaan, kun kiroilu ja laitteen töniminen oli sitä luokkaa!!
 
Ainiin, jukeboxeihin vielä liittyen, Entisten nuorten sävel-lahjassa joitakin aikoja sitten Kikka Pohjaväre luki minun pitkän jukeboxi tarinani :) Että kyllä sitä harrastettu on, vielä voisi mainita luokkaretken Helsinkiin ja Linnanmäelle olisko ollut vuonna 1980, se oli murroskautta, kun oli vielä elektromekaanisiakin(rullakoneita) mukana rivissä ja älytön määrä SS-koneita, uusinta uutta silloin, mm. Gottlieb sys 1 sarjalaisia vihreine näyttöineen ja tietty myös Williamseja ja Ballyja. Onneksi mulla on laaja harrastelijatuttavapiiri, joilla on sitten niitä ekoja digitaalikoneita, niin pääsee takaisin nuoruuteen, ne Karviankin flipperit oli jo yläaste aikana kaikki digitaalisia, muistan urheilutalolta ainakin Gottlieb Pantheran ja Matkahuollosta Gottlieb Hulkin ja Williams Phoenixin.