Musiikkibisnes ›

Onhan tässä toki se hyvä puoli, että näillä näytöillä ei todellakaan tarvitse odotella piraattipuolueelle kovinkaan pitkää ikää...

Joukko hyvin satunnaisesti musiikkia kuuntelevia liikaa tietsikan ääressä aikaa viettäviä parikymppisiä "kriittisiä" yliopistoajattelijoita saa päähänsä että maamme nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on mätä. Kulttuurin pitäisi olla ilmaista! Kansan syvät rivithän on helppo saada messiin mihin tahansa jossa ollaan tarjoamassa jotain ilmaiseksi tahi halvemmalla. Milloinpa kansaa eivät olisi esim. kiehtoneet veronalennukset, ihan sama millä hinnalla. Menköön sosiaaliturva, hyvinhän nuo jenkitkin näyttää ilman sitä pärjäävän. Hyvinvointivaltioissa on aikaa ja tunnelmaa lähteä kiihkeään keskusteluun tällaisista asioista kun provosoivasti sanottuna just itseä koskettavia "oikeita ongelmia" ei ole tarpeeksi. Nuoruuden idealismihuumassa kampusfiilistellään sitten teesejä vaikkapa tekijänoikeuksia vastaan, ikäänkuin niillä itseään elättävä väki olisi jotenkin joukko riistäviä, erikoisetuuksia nauttivia rikkaita laiskiaisia. Jokaisen ammattikunnan tulonmuodostuksen määrittelyissä ja perusteissa olisi varmasti tutkimisen varaa. Omat tuloni muodostuvat vuosittain 2/3 tekijänoikeustuloista joten luonnollisesti minua kiinnostaa miten asiat kehittyvät. Olisi mukavaa jos tällaisia radikaaleja ajatuksia nostattelevat tahot ottaisivat edes minimaalisesti selvää musiikkityöläisen arjesta ja tulojen muodostumisen realiteeteista. Mediakriittisyyskin (jonka pitäisi olla presetti opiskelleilla) tuntuu olevan nollissa, lähdetään jossain määrin mukaan iltapäivälehdistön muodostamiin käsityksiin esim. keikkaliksoista. Tai ajatus että osa artistin tuloista muodostuu julkisuudessa olosta?? Erikoista. Jokainen oikeasti musiikkia ammatikseen tekevä tietää mitä jäisi käteen vaikkapa huikeasta 10000 euron keikkapalkkiosta. Verojen jälkeen ehkä jopa 500€ / soittaja. Tosi hyvä keikkaliksahan se, tosin toisaalta verrattuna vaikkapa tietoturvakonsultin tuntiveloitukseen.. jaapa jaa. Mutta se 10000 euroa näyttää "kesän kohupalkkiot" -jutussa Illan Sontasanomissa tosi paljon paremmalta kuin se 500€. "Kesän kassamagneetti Mauri Pähkä nettoaa kuumaa rautaa takomalla 500 / keikka!" Ankeeltahan se näyttäis. Mutta mm. tuo uutisointi antaa väärää kuvaa muusikoiden tuloista. Median mielestä ois niin kiva ku meilläki olis glamöröösejä rokkitähtiä. Onhan se törkeetä että noille pitäis sitte vielä maksaa myynneistä ja radiosoitoista. Rahassa uivat jo. Ja tykkäävät työstään, hyi hitto. Yhtälailla voitais ottaa täsmäspekuloinnin kohteeksi taksikuskit tai ravintolanpitäjät. Minähän en enää jukopliut taksikyydeistä maksa, tollasella kalliilla mersulla ajelee ja varmaan tykkääkin siitä. Jep tää kirjoitus on slightly off topic mutta.. nykyisessä tekijänoikeusjärjestelmässä on varmasti parantamisen varaa eivätkä Teosto ja Gramex ole osanneet aina toimia mediassa kovinkaan edukseen. Joka tapauksessa ne ovat meille musiikin "kulttuurintuottajille" keskeisimmät tulonsaantimme mahdollistajat ja puolustajat. Osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Nämä ovat arvokysymyksiä myöskin. Puhe tällaisten järjestelmien kaatamisesta tarkoittaisi yhden ammattikunnan elinmahdollisuuksien brutaalia murskaamista, vaikkakin romanttisesti sanottuna tietysti jos on pakko vatkaa niin on pakko vatkaa. Mut hei, ei ne meidän kälyset liksat oo keltään pois. Sitä paitsi niiden eteen tehdään helvetillisesti duunia, tavalla tai toisella. Enimmäkseen treenaamalla ja laatikoita paikasta toiseen kantamalla. Löytyisköhän ympäriltämme yhteiskunnasta jotain keskeisempääkin kiihkoilun aihetta?

Muuntaja: Ihan koska oon kiltti tyyppi, jaoin tämän kappaleisiin. Nyt sen jaksaa joku lukeakin ja ihan hyvää tekstiäkin se on.
 
"Joukko hyvin satunnaisesti musiikkia kuuntelevia liikaa tietsikan ääressä aikaa viettäviä parikymppisiä "kriittisiä" yliopistoajattelijoita saa päähänsä että maamme nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on mätä. Kulttuurin pitäisi olla ilmaista! Kansan syvät rivithän on helppo saada messiin mihin tahansa jossa ollaan tarjoamassa jotain ilmaiseksi tahi halvemmalla. Milloinpa kansaa eivät olisi esim. kiehtoneet veronalennukset, ihan sama millä hinnalla. Menköön sosiaaliturva, hyvinhän nuo jenkitkin näyttää ilman sitä pärjäävän.
 
Hyvinvointivaltioissa on aikaa ja tunnelmaa lähteä kiihkeään keskusteluun tällaisista asioista kun provosoivasti sanottuna just itseä koskettavia "oikeita ongelmia" ei ole tarpeeksi. Nuoruuden idealismihuumassa kampusfiilistellään sitten teesejä vaikkapa tekijänoikeuksia vastaan, ikäänkuin niillä itseään elättävä väki olisi jotenkin joukko riistäviä, erikoisetuuksia nauttivia rikkaita laiskiaisia. Jokaisen ammattikunnan tulonmuodostuksen määrittelyissä ja perusteissa olisi varmasti tutkimisen varaa.
 
Omat tuloni muodostuvat vuosittain 2/3 tekijänoikeustuloista joten luonnollisesti minua kiinnostaa miten asiat kehittyvät. Olisi mukavaa jos tällaisia radikaaleja ajatuksia nostattelevat tahot ottaisivat edes minimaalisesti selvää musiikkityöläisen arjesta ja tulojen muodostumisen realiteeteista. Mediakriittisyyskin (jonka pitäisi olla presetti opiskelleilla) tuntuu olevan nollissa, lähdetään jossain määrin mukaan iltapäivälehdistön muodostamiin käsityksiin esim. keikkaliksoista. Tai ajatus että osa artistin tuloista muodostuu julkisuudessa olosta?? Erikoista.
 
Jokainen oikeasti musiikkia ammatikseen tekevä tietää mitä jäisi käteen vaikkapa huikeasta 10000 euron keikkapalkkiosta. Verojen jälkeen ehkä jopa 500€ / soittaja. Tosi hyvä keikkaliksahan se, tosin toisaalta verrattuna vaikkapa tietoturvakonsultin tuntiveloitukseen.. jaapa jaa. Mutta se 10000 euroa näyttää "kesän kohupalkkiot" -jutussa Illan Sontasanomissa tosi paljon paremmalta kuin se 500€. "Kesän kassamagneetti Mauri Pähkä nettoaa kuumaa rautaa takomalla 500 / keikka!" Ankeeltahan se näyttäis. Mutta mm. tuo uutisointi antaa väärää kuvaa muusikoiden tuloista. Median mielestä ois niin kiva ku meilläki olis glamöröösejä rokkitähtiä.
 
Onhan se törkeetä että noille pitäis sitte vielä maksaa myynneistä ja radiosoitoista. Rahassa uivat jo. Ja tykkäävät työstään, hyi hitto. Yhtälailla voitais ottaa täsmäspekuloinnin kohteeksi taksikuskit tai ravintolanpitäjät. Minähän en enää jukopliut taksikyydeistä maksa, tollasella kalliilla mersulla ajelee ja varmaan tykkääkin siitä.
 
Jep tää kirjoitus on slightly off topic mutta.. nykyisessä tekijänoikeusjärjestelmässä on varmasti parantamisen varaa eivätkä Teosto ja Gramex ole osanneet aina toimia mediassa kovinkaan edukseen. Joka tapauksessa ne ovat meille musiikin "kulttuurintuottajille" keskeisimmät tulonsaantimme mahdollistajat ja puolustajat. Osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Nämä ovat arvokysymyksiä myöskin. Puhe tällaisten järjestelmien kaatamisesta tarkoittaisi yhden ammattikunnan elinmahdollisuuksien brutaalia murskaamista, vaikkakin romanttisesti sanottuna tietysti jos on pakko vatkaa niin on pakko vatkaa.
 
Mut hei, ei ne meidän kälyset liksat oo keltään pois. Sitä paitsi niiden eteen tehdään helvetillisesti duunia, tavalla tai toisella. Enimmäkseen treenaamalla ja laatikoita paikasta toiseen kantamalla. Löytyisköhän ympäriltämme yhteiskunnasta jotain keskeisempääkin kiihkoilun aihetta?"

Yhtälailla voitais ottaa täsmäspekuloinnin kohteeksi taksikuskit tai ravintolanpitäjät. Minähän en enää jukopliut taksikyydeistä maksa, tollasella kalliilla mersulla ajelee ja varmaan tykkääkin siitä. Jep tää kirjoitus on slightly off topic mutta..
 
Itse saan keikoista liksan, ajan taksia ja olenpa vielä teollisuudenalalla päivätöissä. Toimeen ei silti tahdo tulla. Odottelenkin tässä että ensimmäiset teostomaksut alkavat virrata tililleni ja saan vihdoin rypeä rahassa... Joo.

Huomenna saan kovalla työllä ja yrittämisellä ansaitsemani jokavuotisen kesäkuisen teostokorvaukseni ja
se on osa mun palkkaani musiikkityöstäni.
Summa ei tosiaankaan ole huikea sen eteen tehdyn työmäärän huomioon ottaen kaikilta osin.
Tätä eivät jotkut pösilöt näytä koskaan ymmärtävän, saatikka halua ymmärtää. Paskijaiset!
Kiitos tästä korvauksesta meille tekijöille on tosi tärkeän tekijäinoikeuslain ja sen aikaansaajien.
 
ps. Tämä Mac, jolla nytkin kirjoitan on osin rahoitettu tekijäinoikeustuloillani.
Muuntajalle tulee plussa. :)

rintapek:
 
Ko näyt tykkäävän tosta wikipediasta, niin lainataan ny sieltä, kohdista monopoli ja substituutti.
 
"Toisaalta jollakin yrityksellä saattaa olla monopoli tietyn hyödykkeen tuottamisessa, mutta jos tarjolla on läheisiä substituutteja, yrityksellä ei ole välttämättä monopolivoimaa.

Kaksi hyödykettä voivat olla substituutteja toisilleen, jolloin kuluttaja voi korvata ne toisillaan. Täydellisten substituuttien tapauksessa kuluttajalle ei ole merkitystä kumpaa hyödykettä kulutetaan. Voi ja margariini ovat useimmille ihmiselle enemmän tai vähemmän täydellisiä substituutteja."
 
Jos miellät olevasi monopoliasemassa, niin olet varmasti kirjoittanut hyvän kirjan. Onnittelut siitä. Vaan ko kooklehaku sanalla _roolipelikirjat_ antoi toista tuhatta osumaa, niin sanoisin, että sinä ja kustantajasi olette melko kaukana tilanteesta missä kilpailuvirasto kolkuttaa ovella monopolinne, tai edes määräävän markkina- asemanne väärinkäytön vuoksi.
 
Eli olemme samaa mieltä siitä että kyseessä on monopoli, mutta että sille monopolille on substituuttejakin? Hyvä, vähän edistystä sentään.
 
On totta että keskimääräisen kirjan kohdalla markkinoilla on lukemattomia substituutteja, joten siitä että jostain yksittäisestä teoksesta on jollakulla monopoli ei vielä kauheasti vaikuta. Toisaalta koska jokainen yksittäinen teos on (jos sen tekijänoikeussuoja ei ole rauennut) jonkun monopolisoima, vähentää se kuitenkin mm. hintakilpailua. Esim. ulkomaisilla kirjoilla ei vielä 1800-luvulla ollut Yhdysvalloissa tekijänoikeudellista suojaa: seurauksena mm. Dickensin A Christmas Carol maksoi Yhdysvalloissa vain kuusi senttiä, siinä missä Englannissa sen hinta oli 40-kertainen 2,5 dollaria. Tällä oli oleellinen vaikutus lukutaidon ja kulttuurin kehitykseen Yhdysvalloissa.
 
(Mainittakoot myös että tästä huolimatta monet englantilaiset kirjailijat saivat maksun teostensa myynnistä Yhdysvalloissa, joidenkin saadessa jopa paremman korvauksen kuin Briteissä. Tilaisuus olla ensimmäisenä markkinoilla ja ehtiä myymään kirjaa kärsimättömille ostajille ennen kuin kilpailijat ehtivät kopioida sitä oli monille kustantamoille niin hyödyllinen, että heidän oli kannattavaa ostaa käsikirjoitus kirjailijalta etukäteen suoraan.)
 
Ajan kuluessa vakiintuneet Yhdysvaltalaiset kustannusyhtiöt kuitenkin alkoivat kohdata kiihtyvää kilpailua uudempien, nopeampien yhtiöiden taholta. Tukahduttaakseen sen kilpailun ja suojatakseen voittonsa ne lobbasivat Yhdysvallat mukaan kansainvälisiin tekijänoikeussopimuksiin, jotta ne voisivat ostaa oikeudet julkaista teoksia suoraan eikä pienemmillä tahoilla olisi enää yhtä hyviä mahdollisuuksia. Aivan samasta syystä mediateollisuus on lobbannut jatkuvasti pidempiä ja pidempiä kestoja tekijänoikeuksille - säilyttääkseen monopolinsa hankkimiinsa oikeuksiin ja lisätäkseen tulojaan, eväten pienemmiltä julkaisijoilta tilaisuuden kilpailla ja painaa halvempia uusintapainoksia vanhoista kirjoista.
 
Usein mediateollisuus myös hyödyntää tekijänoikeuksiaan siten että *ei* ota vanhoista teoksistaan uusintapainoksia: näin se välttää tilanteen jossa sen omat teokset kilpailisivat keskenään, vanhempien julkaisujen syödessä uudemmista saatavia voittoja. Siinä missä pienemmillä firmoilla kyllä olisi motiivi uudelleenjulkaista vanhempia teoksia joista saisi pienemmän mutta silti yhä kohtalaisen voiton, ei esim. Disneyn kaltaisella suuryhtiöllä välttämättä ole sellaiseen kiinnostusta, joten se hyödyntää tekijänoikeusmonopoliaan ja pitää teokset poissa painosta lisätäkseen seuraavan hypetetyn uutuusteoksensa myyntiä. Teokset joiden tekijänoikeussuoja on rauennut ovatkin yleensä paremmin kaupallisesti saatavilla kuin esim. 50 vuotta vanhat teokset joita tekijänoikeus yhä suojaa.
 
(Jos tahdot näille väitteille lähdeviitteen niin se on taas kerran Boldrinin & Levinen Against Intellectual Monopoly, luku viisi.)
 

 
Jag:
 
Eli samalla logiikalla Nokian tuotekehittelemiä kännyköitä pitäisi saada täysin vapaasti kopioida missä vain? Nokiallahan on monopoli noihin kännyköihinsä(?)
 
Tämä menee nyt patentti- eikä tekijänoikeuspuolelle. Kännyköitähän *saa* kopioida vapaasti, mutta vain jos niillä ei ole patentti- ja mahdollisesti myös tavaramerkkisuojaa, riippuen siitä tahtooko kopioida pelkän teknisen toteutuksen vai myös muotoilun sun muun. Patenttien nettohyödyllisyydestä voi sitten olla montaa mieltä - alaa tuntevien joukossa on monia, joiden mielestä ne tuottavat enemmän puhdasta haittaa kuin hyötyä. (Voisin sanoa tästä enemmänkin, mutta patentit olisivat jo aika merkittävä sivuraide tähän keskusteluun. Yllä oleva esimerkki Yhdysvalloista ja tekijänoikeudesta 1800-luvulla antaa kuitenkin oleellisen vihjeen siitä, miksi patentit ovat loppukädessä tarpeettomia. Jos haluat tietää asiasta lisää niin Against Intellectual Monopolyssa käsitellään tätäkin aihetta.)
 
ei sääh. Nillä "mediayhtiöillä" (olkoot mitä vaan) on omat tuotteensa. Levy, leffa tai vastaava. Jos yksi taho (todellisuudessa paljon enempi, kun sisällytettään kaikki välikädet) hyötyy tästä tuotteesta ei se ole mitenkään väärin.
 
Ei olekaan. Väärin on se, että muilta viedään oikeus hyötyä tuotteesta vastaavasti.
 
Se tuote kilpailee muiden kaltaistensa tuotteiden kanssa markkinoilla. Jos yhdellä yhtiöllä olisi vain oikeus tuottaa musiikkia sisältäviä CD-levyjä, tällöin kyse olisi monopolista.
 
Monopoli se silti on, vaikka substituutteja olisikin, kuten todettu.
 
Eli tämä vastaa täysin esim. mikseri.netin toimintaa. Et varmaan kuitenkaan tahtoisi luopua kaikkien tulevien tuotoksiesi oikeuksista. Kuten tuskin mikseri.netin käyttäjätkään, jotka tavoittelevat suurempaa huomioita, josta voivat sitten hyötyä tulevaisuudessa.
 
Ei, en tahtoisi luopua oikeudestani ansaita teoksillani. Kuten en myöskään ole ehdottanut (taikka Piraattipuolue ole ehdottanut) että kenenkään muunkaan pitäisi siitä oikeudesta luopua. Vain yhden ihmisen *yksinomaisesta* oikeutta ansaita teoksella ollaan rajoittamassa.
 
Tekijänoikeus ei ole monopoli. Tekijänoikeutta valvova järjestö taitaa olla monopoli. Teosto Suomessa siis.
 
Monopoli on tilanne, ei mikään tietty taho.
 
Mutta minä voin pyytää am,g,f rämpyttelybiisistäni vaikka 100€ kappaleelta. Se on sitten minun asiani, jos kukaan ei siitä ole valmis sitä maksamaan. Tai voin jättää sen biisin pöytälaatikkoon ja mennä kadulle huutelemaan, että "teinpä maailman parhaan biisin ja te ette ikinä sitä kuule". Ei kellään silti ole oikeutta mennä pöytälaatikkoani tonkimaan jonkun kulttuurin leviämisen nojalla.
 
Tämäkin on täysin samassa linjassa Piraattipuolueen nykyisen politiikan kanssa. On täysin oma asiasi mitä hintaa pyydät, eikä kenellekään ole oikeutta murtautua kotiisi ja viedä sitä teosta maksamatta pöytälaatikostasi. Tämä ei sulje pois sitä, että ihmisellä olisi oikeus tehdä teoskappaleellaan mitä haluaa (myynti mukaanlukien) kunhan on sen sinulta kerran ostanut.
 

 
Sir Härö:
 
Sinulle ei tainnut lapsena kehittyä sellasta abstraktia hahmotuskykyä?
 
Minulla on sivuaineena matematiikka ja tähänastinen keskiarvo siitä 4 (skaalalla 1-5) joten abstrakti hahmotuskykyni on ihan kunnossa, kiitos vain kysymästä.
 
Biisi ei ole mikään konkreettinen ja käsin kosketeltava möhkäle.
 
Jollekin konkreettiselle ja käskin kosketeltavalle medialle se kuitenkin koodattu, oli se sitten nuottivihko, cD-levy tai tietokoneen kovalevy.
 
Olet siis ostanut biisin kuunneltavaksesi milloin vain haluat kuunnella. Voit myös soittaa biisiä kaverillesi ja tehdä siitä kohtuullisen määrän kopioita omaan käyttöösi. Mutta sinä et ole tehnyt ko. kappaletta, joten sinä et voi päättää mitä sillä tehdään tai kenelle sen oikeudet kuuluvat.
 
Tämä on toki yksi mahdollinen tulkinta. Ei se tee siitä ainoata oikeaa. Se että kun olen ostanut sen niin voin tehdä sillä mitä haluan on ihan validi tulkinta myös: huomaa että tämä on se tulkinta jota *yleensä* sovelletaan ostettuihin asioihin, patentti- ja tavaramerkkisuojankin ollessa *poikkeustapauksia* joita on erikseen perustelluista syistä haettava ja jotka raukeavat aikanaan.
 
Otetaanpa esimerkki. Vuokraat Matti Meikäläiseltä kerrostaloyksiön. Saat oleilla siellä ihan miten tykkäät. Voit syödä, juoda, nukkua, harrastaa seksiä tytön tai pojan kanssa, voit imuroida, ostaa kalusteita etc. Mutta jos mielesi tekee hajottaa koko kämppä, täytyy sinun ensin hankkia siihen lupa tai ostaa kämppä kokonaan itsellesi. Vai pitäisikö maailman toimia niin että saat tehdä ihan mitä vaan ihan missä vaan ja kenen omaisuudelle vaan pelkästään maksamalla vuokran?
 
Miten tämä esimerkki liittyy asiaan? En tietääkseni ole puhunut vuokratuista teoksista mitään, vain teoksista joihin minulla on omistusoikeus.
 

 
Juoppis:
 
Kiitän kappalejaosta, muuntajan tekstiä oli paljon helpompi lukea nyt. :)
 

 
muuntaja:
 
Kulttuurin pitäisi olla ilmaista!
 
Ei ilmaista vaan vapaata. Asiat voivat olla ilmaisia olematta vapaita, ja asiat voivat olla vapaita olematta ilmaisia. On totta että elektronisessa toiminnassa vapaat asiat herkästi päätyvät ilmaisiksi ja ilmaisia asioita usein kohdellaan kuin ne olisivat vapaita, joten sekaannus on ymmärrettävä. Sama asia nämä eivät kuitenkaan ole.
 
Koska ero saattaa olla hämärä, otetaan esimerkkejä.
 
Ilmainen mutta ei vapaa: Monia freeware-ohjelmia levitetään tällä periaatteella. Niitä saa kyllä käyttää ja kopioida miten haluaa, mutta ohjelman lisenssiehdoissa kielletään tekemästä ohjelmaan minkäänlaisia muutoksia. Käyttäjä ei ole vapaa hyödyntämään ohjelmaa rakentaakseen siitä jotain uutta. Toinen esimerkki voisi olla tekstimuotoinen materiaali, jota saa lukea pelkästään tietyltä nettisivulta. Esimerkiksi lopetetun Crusade- TV-sarjan filmaamattomien jaksojen käsikirjoitukset olivat aikoinaan näkyvillä bookface.com -sivustolla, Flash-muotoisessa lukijassa jotta niitä ei saisi helposti kopioitua ja jotta niitä pystyisi lukemaan vain Bookfacessa. (Nykyään niitä ei enää ole saatavilla, koska Bookface lopetti - vapauden puute on kulttuurille vahingollista, kuten näemme.)
 
Vapaa mutta ei ilmainen: Tästä voisi olla esimerkkinä vaikka vasara. Tavallinen, geneerinen halpisvasara, jolla ei satu olemaan minkäänlaista tavaramerkkisuojaa eikä siinä ole edes valmistajan nimeä. Olen täysin vapaa tekemään tällä mitä haluan - antamaan kaverille, purkamaan osiin, tekemään siitä kopioita. Tämä ei kuitenkaan tee vasarasta ilmaista, sillä olen joutunut ostamaan sen kaupasta (tai se joka sen on minulle antanut on joutunut sen ostamaan). Jos valmistaisin vasarasta kopioita, joutuisin maksamaan kopioihin tarvittavista raaka-aineista sekä mahdollisuudesta käyttää sopivaa työpajaa (ja olemattomat käsityöläisen taitoni huomioonottaen myös palkkaa ihmiselle joka sen varsinaisen kopion tekisi).
 
nykyisessä tekijänoikeusjärjestelmässä on varmasti parantamisen varaa eivätkä Teosto ja Gramex ole osanneet aina toimia mediassa kovinkaan edukseen. Joka tapauksessa ne ovat meille musiikin "kulttuurintuottajille" keskeisimmät tulonsaantimme mahdollistajat ja puolustajat. Osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Nämä ovat arvokysymyksiä myöskin. Puhe tällaisten järjestelmien kaatamisesta tarkoittaisi yhden ammattikunnan elinmahdollisuuksien brutaalia murskaamista, vaikkakin romanttisesti sanottuna tietysti jos on pakko vatkaa niin on pakko vatkaa.
 
Todettakoos tässä taas, että PP ei aja tekijänoikeuksien poistamista, vaan pelkästään niiden keston rajoittamista. Jos kulttuurintekijöiden ammattikunta tarvitsee tekijänoikeudelle pitkiä kestoja elinmahdollisuuksiensa turvaamiseksi, niin se ei ainakaan ole näkynyt tilastoissa niinä aikoina kun tekijänoikeuksia on pidennetty alkuperäisestä.
 
Mitä taksikuljettajiin tai ravintolanpitäjiin tulee - jos olisi mahdollista tehdä jokin sellainen lakimuutos, joka vähentäisi taksikuskien tai ravintolanpitäjien nettopalkkaa, mutta lisäisi taksien saatavuutta / ravintoloiden määrää ja laskisi niiden hintaa, pitäisikö se toteuttaa? Ehdottomasti, koska yhteiskunta kokonaisuutena hyötyisi. Sana "computer" (kirjaimellisesti "laskija") tarkoitti alunperin ammattikuntaa, jonka edustajat istuivat päivät pitkät pöydän edessä tekemässä käsin pitkiä laskutoimituksia, joita tarvittiin tieteellisiin tarkoituksiin. Sähköiset tietokoneet murskasivat brutaalisti tämän ammattikunnan elinmahdollisuudet, joten olisiko ne pitänyt kieltää?

Jokainen oikeasti musiikkia ammatikseen tekevä tietää mitä jäisi käteen vaikkapa huikeasta 10000 euron keikkapalkkiosta. Verojen jälkeen ehkä jopa 500€ / soittaja. Tosi hyvä keikkaliksahan se, tosin toisaalta verrattuna vaikkapa tietoturvakonsultin tuntiveloitukseen.. jaapa jaa.
 
Ettet vain vertaisi konsulttifirman laskuttamaa tuntihintaa soittajan käteen jäävään osaan?

Armas Kaj Sotala, olet minun näkökulmastani todella vähillä käytännön tiedoilla musiikkialan työntekijöiden taloudellisista realiteeteista lähtenyt liputtamaan asian puolesta jonka jostain mystisestä syystä koet itsellesi kovin tärkeäksi. Se on sinänsä ihan fine enkä minä juuri sinun toiminnastasi ole unettomiksi öiksi asti huolissani. Johonkin kai se aikansa pitää käyttää. Itse koen tämän musiikintekemisen jotenkin ihmiskunnalle arvokkaammaksi kuin sinun puuhastelusi, laajasti sanottuna kulttuuri on ihmisille tärkeämpää kuin ihmiset usein itsekään tulevat tiedostaneeksi. En ole tässä sen kummemmin arvottamassa asioita mutta Ihmiselle jolle luovuus ja mahtipontisesti sanottuna taiteen tekeminen ei ole osa jokapäiväistä elämää on hyvin vaikeaa selittää niiden merkitystä esim. omassa elämässäni. En tule koskaan millään tavalla ymmärtämään tai hyväksymään sinun käsitystäsi kulttuurin "vapauttamisesta". Ei kirjaa tai musiikkikappaletta voi verrata vasaraan. Sinun maailmassasi ehkä voi, mutta minun ei. Taide ja insinöörimentaliteetti kohtaavat harvoin. Kyse on erilaisesta tavasta ajatella, ja erilaisesta elämästä.

Ettet vain vertaisi konsulttifirman laskuttamaa tuntihintaa soittajan käteen jäävään osaan?
 
juurikin niin, soittajalla menee vaan tuon liksan saamiseen koko päivä. Vai ajattelitko että vain se esim. n. 90 minuutin keikka on se päivän ainoa työksi laskettava aika? Konsulttifirma tarkoittaa myös todella usein käytännössä yhden ihmisen yritystä joten ihan mukavasti siinä tienaa. Tämä ei ollut mikään ammattien arvotuskommentti vaan tämä liittyi siihen miten media käsittelee meidän palkkioitamme. Heitin vaan ihan randomvertailuna tuon. Kuvittele lööppi: "Niilo Nörtenström laskutti XP:n twiikkauksesta 3000 euroa!" Not very sexy..

Usein mediateollisuus myös hyödyntää tekijänoikeuksiaan siten että *ei* ota vanhoista teoksistaan uusintapainoksia: näin se välttää tilanteen jossa sen omat teokset kilpailisivat keskenään, vanhempien julkaisujen syödessä uudemmista saatavia voittoja. Siinä missä pienemmillä firmoilla kyllä olisi motiivi uudelleenjulkaista vanhempia teoksia joista saisi pienemmän mutta silti yhä kohtalaisen voiton, ei esim. Disneyn kaltaisella suuryhtiöllä välttämättä ole sellaiseen kiinnostusta, joten se hyödyntää tekijänoikeusmonopoliaan ja pitää teokset poissa painosta lisätäkseen seuraavan hypetetyn uutuusteoksensa myyntiä.
 
Tämä taitaa olla näitä nykysysteemin varjopuolia. Tässä on myös vaikea puhua tekijän oikeuksista. Varmasti on myös tapauksia, joissa itse tekijä(t) eivät halua jotain teostaan enää myytävän, mutta tässä on muusta kyse.
 
Itse tarvitsen opinnoissani lähteitä, jotka teksteinä ovat hyvin vanhoja, ja niitä on julkaistu esim. 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen julkaisuissa. Näitä on vaikea saada käsiinsä. Opiskelun osapäiväisyyden takia ei ole helppo alkaa kiertää maailman kirjastoja. Olen huomannut näitä julkaisuja books.google.comissa, mutta teksti ei ole siellä näkyvissä, ilmeisesti tekijänoikeussyistä. Ohjataan ostamaan em. julkaisut muualta, mikä tietysti on naurettavaa koska niitä ei missään ole kaupan.

juurikin niin, soittajalla menee vaan tuon liksan saamiseen koko päivä. Vai ajattelitko että vain se esim. n. 90 minuutin keikka on se päivän ainoa työksi laskettava aika? Konsulttifirma tarkoittaa myös todella usein käytännössä yhden ihmisen yritystä joten ihan mukavasti siinä tienaa. Tämä ei ollut mikään ammattien arvotuskommentti vaan tämä liittyi siihen miten media käsittelee meidän palkkioitamme. Heitin vaan ihan randomvertailuna tuon. Kuvittele lööppi: "Niilo Nörtenström laskutti XP:n twiikkauksesta 3000 euroa!" Not very sexy..
 
Meinasin kerran lähteä konsultiksi kohtalaisen kokoiseen konsulttifirmaan. Ei siinä palkka olisi oikeastaan noussut. Eikä koko työaika olisi ollut laskutettavia tunteja siinäkään. Mutta varmasti tuollakin alalla olisi noita lööpin aiheita joo.

muuntaja:
 
Itse koen tämän musiikintekemisen jotenkin ihmiskunnalle arvokkaammaksi kuin sinun puuhastelusi, laajasti sanottuna kulttuuri on ihmisille tärkeämpää kuin ihmiset usein itsekään tulevat tiedostaneeksi. En ole tässä sen kummemmin arvottamassa asioita mutta Ihmiselle jolle luovuus ja mahtipontisesti sanottuna taiteen tekeminen ei ole osa jokapäiväistä elämää on hyvin vaikeaa selittää niiden merkitystä esim. omassa elämässäni.
 
Saattaisit yllättyä. En tee musiikkia, mutta kirjoitan kohtalaisen paljonkin, sekä fiktiota että ei-fiktiota. Luovuus on minullekin varsin tärkeä asia: en kuitenkaan ajattele, että se olisi jotenkin väärin ettei minulla välttämättä ole mahdollisuutta tienata sillä elantoani. Olisihan se toki kiva lisä, mutta mahdollisuus luoda ylipäätään on se pääasia, ei se että onko se pääasiallinen vai sivutoiminen tulonlähde. Jos lähdettäisiin sille linjalle, että kaikkien pitäisi päästä tekemään täyspäiväisesti suosikkityötään, täytyisi valtion pistää pystyyn iso kasa firmoja joiden pääasiallinen tehtävä olisi tarjota väelle työpaikkoja eikä niinkään tuottaa mitään. Sellainen yhteiskunta olisi hyvin pian konkursissa.
 
Huomaa myös että tekijänoikeudet myös rajoittavat mahdollisuuksia luoda uutta kulttuuria, kuten esim. joidenkin musiikkiyhtiöiden toimet harrastelijoiden animemusiikkivideoita tai kirjailijoiden toimet fanifiktiota vastaan osoittavat. Tai nauttia olemassaolevasta, kun vanhoista teoksista ei oteta uusia painoksia.

mahdollisuus luoda ylipäätään on se pääasia, ei se että onko se pääasiallinen vai sivutoiminen tulonlähde. Jos lähdettäisiin sille linjalle, että kaikkien pitäisi päästä tekemään täyspäiväisesti suosikkityötään, täytyisi valtion pistää pystyyn iso kasa firmoja joiden pääasiallinen tehtävä olisi tarjota väelle työpaikkoja eikä niinkään tuottaa mitään.
 
Niin tuskinpa kukaan ottaa asiakseen lähteä musiikintekohommiinkaan ensisijaisesti raha mielessään. Kyse on paljolti rohkeudesta valita elämäntapa jonka omakseen kokee, kävi miten kävi. Seurata sydäntään, kuten ameriikkalainen sen laittaisi. Silloin on edes mahdollisuus päästä tekemään "suosikkityötään". Se ketkä sitten tällaisilla luovilla aloilla itsensä elättävät on kokonaisuus lahjakkuutta, paksunahkaisuutta, ahkeruutta, onnenkantamoisia, ajoitusta, sosiaalisia kykyjä ja luoja tietää mitä. En pitäisi lahjakkuuden osuutta ihan vähäisimpänä tuossa kokonaisuudessa. Siksipä ajatus että kaikki tekisivät suosikkityötään on jo lähtökohtaisesti täysin absurdi, ihminenhän voi haaveilla kaikenlaisesta omaamatta mitään sensuuntaisia lahjoja. Joo.

Rupesinpa tässä fantisoimaan sellaisella mallilla, että tekijänoikeus ei olisi automaattisesti loputtomiin voimassa, vaan vaatisi uusimista esim. 20 vuoden välein. Ajatuksena että sellaiset teokset, jotka edelleen tuottavat, säilyisivät suojattuina, mutta muut teokset vähitellen vapautuisivat yleiseksi kulttuuriomaisuudeksi. Tekijänoikeuden alaisista teoksista täytyisi sitten olla kaikkien käytettävissä oleva tietokanta.

Väärin on se, että muilta viedään oikeus hyötyä tuotteesta vastaavasti.
...
Vain yhden ihmisen *yksinomaisesta* oikeutta ansaita teoksella ollaan rajoittamassa.
 
Siis mitä helvettiä? MI-TÄ HEL-VET-TI-Ä?! Jos minä luon suurella vaivalla ja sydänverellä jotakin ja panen sen myyntiin, niin sulla pitäisi automaattisesti olla oikeus myös hyötyä myymällä tätä mun tuotetta?
 
Tämä ei sulje pois sitä, että ihmisellä olisi oikeus tehdä teoskappaleellaan mitä haluaa (myynti mukaanlukien) kunhan on sen sinulta kerran ostanut.
 
Sano vaan, jos käsitin jotenkin tän sun lausunnon väärin. Mutta eihän musiikkiteoksesta _tehdyn_esityksen_, eli levyn tai nuotin myyminen tarkoita sitä että samalla myydään oikeus itse teoksen käyttöön. Se, ettei teoksesta valmistetun esitystuotteen ostajalla ole oikeuksia itse teoksen suhteen, turvaa sen, ettei teosta esitetä sanktioitta sellaisessa yhteydessä jossa tekijä tai oikeudenomistaja ei sitä halua esitettävän. Ja jos tämä syy ja yhteys nyt sattuukin olemaan se, ettei oikeudenomistaja halua muiden tienaavan rahaa teoksella, niin mitä sitten?
 
Väännäpä nyt rautalangasta mulle, mitä väärää tässä harvinaisen yksinkertaisessa ja oikeudenmukaisessa menettelyssä sun mielestäsi on. Miksi sun pitäisi saada "säveltää" "Jänis istui maassa" uudelleen ja saada siitä vielä rahaa?

Rupesinpa tässä fantisoimaan sellaisella mallilla, että tekijänoikeus ei olisi automaattisesti loputtomiin voimassa, vaan vaatisi uusimista esim. 20 vuoden välein. Ajatuksena että sellaiset teokset, jotka edelleen tuottavat, säilyisivät suojattuina, mutta muut teokset vähitellen vapautuisivat yleiseksi kulttuuriomaisuudeksi. Tekijänoikeuden alaisista teoksista täytyisi sitten olla kaikkien käytettävissä oleva tietokanta.
 
Mites sitten, kun se teos alkaakin tuottaa vasta 30 vuoden päästä? Ollaanko sitten vaan että "voivoi" ja joku muu käärii voittoa teoksella?

Mites sitten, kun se teos alkaakin tuottaa vasta 30 vuoden päästä? Ollaanko sitten vaan että "voivoi" ja joku muu käärii voittoa teoksella?
 
Voithan tuossa pitää yllä oikeutesi siltä varalta, jos haluat.
 
Eikä sillä kukaan voi kääriä rahaa jos se on vapaasti saatavilla.
 
Käytännössä tuo myöhäsyntyinen tuotto taitaa olla aika harvinainen. Samantien voi kysyä: entäs jos se alkaa tuottaa vasta 300 vuoden päästä. Et ole hengissä enää, mutta etpä ole enää 70 vuotta kuolemasi jälkeenkään.
 
Mutta ei tätä ajatusta tarvitse haudanvakavasti ottaa. Kunhan pohdiskelin, siltä pohjalta että aineistoa jolla ei ole kaupallista arvoa häviää nyt johonkin mustaan aukkoon, sitä ei ole saatavissa rahallakaan.
 
EDIT: Tarkennetaan nyt, että tuo 20 vuotta olisi syytä olla julkaisusta, ei teoksen synnystä. Voin kyllä kuvitella että 30 vuotta pöytälaatikossa muhinut teos voi sitten nousta tuottavaksi. Ja kuvittelisin myös että alalla aktiivisti toimivat ja siitä pysyvästi elantonsa hankkivat myös uusisivat oikeutensa koko tuotannon osalta.

Käytännössä tuo myöhäsyntyinen tuotto taitaa olla aika harvinainen.
 
Ei oikeastaan. Esim kirjan tarttee ensin menestyä kirjana, ennenko siitä kannattaa vääntää elokuva. Niinko toi Sormustenherra kirjoitettiin 30- luvulla. Se alkoi menestyä 60- luvulla. Leffa on tän vuosituhannen peruja.

Ei oikeastaan. Esim kirjan tarttee ensin menestyä kirjana, ennenko siitä kannattaa vääntää elokuva. Niinko toi Sormustenherra kirjoitettiin 30- luvulla. Se alkoi menestyä 60- luvulla. Leffa on tän vuosituhannen peruja.
 
Niin, onhan näitä tietysti. Ehkä se sitten pitäisi olla 40 vuotta. Tai sitten 3000 vuotta, että Homeroksen perikunta saisi osuutensa jostain Troija-elokuvasta.
 
Ajatushan mulla ei ollut poistaa kenenkään oikeuksia, vaan vapauttaa jollain aikavälillä se aineisto jonka oikeuksista omistaja ei enää ole kiinnostunut. Nykyäänhän henki tuntuu olevan enemmänkin sellainen, että oikeuksien voimassaoloaikaa pitennetään reaaliajassa, jolloin aika valtavasti materiaalia päätyy tilaan että sillä ei ole asiasta kiinnostunutta omistajaa.

Ajatushan mulla ei ollut poistaa kenenkään oikeuksia, .
 
Näin lukemani ymmärsinkin. Sillä vain laitoin, että joku täällä esitetty viis vuotta on jokseenkin yhtä tyhjän kanssa. Viiden vuoden aikana nipinnapin selviää onko joku kirja semmoinen, että se ylipäätään kannattaa kääntää. Sit oikeudet onkin sopivasti vanhentuneet, niin ei tartte kysellä turhia lupia.