Musiikkibisnes ›

Olisin kysynyt neuvoa. Olemme kirjoittamassa sopimusta ja jäimme jumiin digitaalisen myynnin lupiin ja prosentteihin. Edelliset levy-yhtiöt ovat tarjonneet aika pientä osaa
(10%) eri verukkeilla, vaikka "ettei sieltä kuitenkaan mitään tule". Jotkut kamut taas on saanut 50/50 % . Myyntihän on siirtymässä kuitenkin enemmän ja enemmän sähköiseen muotoon ja itse digitointi on halpaa ja vaivatonta. Mitkä ovat reilun pelin prosentit jakelijalle, levy-yhtiölle ja artistille? Sekä millaiset luvat kannattaa antaa, saako kappaleitaan myydä myös itse sivuillaan taikka toisien digitaalisten jakelijoiden kautta?

Jos teille vakuutetaan "ettei sieltä kuitenkaan mitään tule" voitte ehkä siihen vedoten sopia, että digimyynnistä sovitaan vasta vähän myöhemmässä vaiheessa. Silloin sopimukseen kirjataan tässä vaiheessa: "Tämä sopimus koskee vain musiikin myyntiä fyysisessä muodossa (levyt), ei digitaalista tiedostomyyntiä (digijakelu)."
 
Saatte sopimuksen tehtyä, ja pääsette keskittymään tuohon puoleen rauhassa.
 
Mä olen viimeksi tehnyt sellaisenkin sopimuksen, jossa cd-julkaisuoikeus menee yhdelle yhtiölle, vinyylijulkaisuoikeus toiselle, ja c-kasettijulkaisuoikeus (!) kolmannelle ja digimyyntioikeus pidetään itsellä.
:-)

Aihetta sivuten:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=2&t=130838
 
10% kuulostaa aivan liian vähältä, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka vähän kustannuksia levy-yhtiölle/palvelun toteuttajalle tulee per artisti (kun puhutaan isolla volyymilla pyörivästä bisneksestä) verrattuna esim. cd-levyjen julkaisuprosessiin. Studio- ja markkinointikulut jne. tietenkin ovat olemassa, mutta silti digimyynti on suhteellisen vaivatonta toteuttaa niin palvelun tarjoajalle kuin sen palvelun ostajalle (eli bändi/levy-yhtiö).
 
Digimusiikissa on paljon paremmat katteet, kunhan vaan kauppa käy. Tulevaisuudessa musiikin myynti menee enemmän ja enemmän digitaaliseen muotoon. Rohkeimmat ovat jopa ennustaneet cd-levyjen katoavan kokonaan 5-10 vuoden kuluessa, itse en lähtisi ehkä noin rohkeisiin arvioihin, mutta luultavammin "joskus" cd-levyt tulevat olemaan marginaalissa uusien julkaisujen formaattina.
 
Uusi kuluttajasukupolvi on varmaan jo tottuneempi musiikin digitaaliseen olomuotoon, fyysisen cd:n tms. sijasta.

itse digitointi on halpaa ja vaivatonta.
 
Jeps, kulut tulevat lähinnä palvelun weppitoteutuksesta, maksusysteemien toteutuksesta ja tietoturvan varmistamisesta. Myös ämppärien kuuntelusta ja imutuksesta tuleva verkkoliikenne maksaa palvelujen toteuttajalle, isossa palvelussa verkkoliikenteestä syntyvät kulut voivat olla (kymmeniä) tuhansia euroja. Ehkä ei suomessa, mutta isommissa kansainvälisissä kaupoissa. Kaista ei kuitenkaan ole ilmaista.

Tuskinpa se kaista hirveän suurta prosenttia jakelukanavan tuloista syö... Laadukkaan palvelimen 100:n Giga Bitin kuukausittaisella dataliikenteellä maksaa alle 50e/kk... siinä saa jo myydä aika pienellä voittomarginaalilla biisejä.
 
Alan opiskelijana näkisin musiikin tulevana CD:n syjättävänä formaattina jonkin näköisen Flash-formaatin. Flashin avulla pystytään tekemään sisällöltään huomattavasti rikkaampia digitaalisia albumeja ja tietosuojakin pystytään toteuttamaan fiksusti ilman että cd-soittimet häiriintyvät.
 

 
Alkaa muuten ottamaan hieman päähän kun tänä vuonna ostamistani isojen levy-yhtiöiden kopiosuojatuista levyistä yksikään ei ole toiminut CD-soittimessani ilman kopiosuojan vaivalloista purkamista... Asiaa hankaloittaa vielä se että osa kopioiduistakaan CD:istä ei toimi ongelmitta. Noh, onneksi harrastan nykyään enemmän pienempien lafkojen artisteja.