Lyriikka ›

Käytin tunnepohjana tekstiaihiolle Tummat käytävät tätä iki-ihanaa sävellystä.
en yrittänyt runoa, vaan enemmän laululyyrillistä tekstiä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=0yYikshdLcw
 

 
TUMMAT KÄYTÄVÄT (12.11.2011)
 

 
Tummat käytävät puhuttelevat meitä
anna minulle kätesi, johdatan sinua
löydämme uusia teitä,
nämä käytävät jo nähtiin,
mitä meille tehtiin,
lyhdyt loistavat vielä hetken,
ehkä jotain ehdin kertoa meistä
 
sinuun käytettiin ruoskaa ja veistä
minuun ne eivät tehonneet,
taisin vain kasvaa vahvemmaksi heistä
nuo tumman puhuvat ajat,
kuolemalle yrittivät saada rajat
 
tummat käytävät puhuttelevat nyt heitä
anna minulle vanhuutesi, johdatan sinua
löydämme elämän rajat,
nämä pahat ajat jo nähtiin,
mitä meille tehtiin,
lyhdyt näyttävät uuden valon
ehkä jotain ehdin kertoa meistä
 
meihin käytettiin valtaa ja näistä
emme koskaan puhuneet,
mutta valoa emme väistä
joka välkehtii tummiin käytäviin
 
sinuun käytettiin ruoskaa ja veistä
minuun ne eivät tehonneet,
taisin vain kasvaa vahvemmaksi heistä
nuo tumman puhuvat ajat,
kuolemalle yrittivät saada rajat
 
meihin käytettiin valtaa ja näistä
emme koskaan puhuneet,
mutta valoa emme väistä
joka välkehtii tummiin käytäviin
 
joka välkehtii tummiin käytäviin
 
sillä meille näytettiin
 
löydämme uusia teitä,
nämä käytävät jo nähtiin,
mitä meille tehtiin,
lyhdyt loistavat vielä hetken,
ehkä jotain ehdin kertoa muille meistä
 
-merja ritala-

Soihtu, tämä on taas niitä suurenmoisia tuotoksiasi, joita on ilokseni viime aikoina ollut täällä tarjolla. Monet näistä loistavista sanoituksista ovat luonteeltaan sellaisia, että ne yksinään eivät ole muuta kuin kauniita säkeitä, tunnelmallisia laulelmia. Tästä sanoituksesta tuli kuitenkin mieleeni ajatus: Sulla on tämän lisäksi vaikka kuinka paljon laulun sanoituksia, joista saisi kasaan vaikka kuinka upean musikaalin, operetin, tai vaikkapa oopperan. En ala tässä kertaamaan tekstejäsi, joita olen lukenut, mutta jos mietit itse hetken, huomaat varmaan pointin. Yksittäisistä lauluista kasvaa hienoja tarinoita, kun vaan laitat laulusi sopivaan järjestykseen.
Saanko vinkin palkaks vaparit tulevaan ensi-iltaan?

Kiitos sinulle Joe erityisesti tästä kannustuksesta, koska olen pitkään ollut sitä mieltä, miten pääsisin eroon
laululyriikan teosta ja siirtymään runoihin. Koska olen jo jonkin aikaa kokenut, että liikun tavallaan välimaastossa. Ei kunnollista laululyriikkaa, eikä hyvää runoutta. Paljon työtä olen tehnyt oppiakseni laululyriikan saloja, mutten kuitenkaan pääse siihen pisteeseen mihin pyrin, osittain johtuu siitä, että en osaa säveltää. Ja se vasta ketuttaa, kun tulee sanoissa lähelle mitä tahtoo, mutta kuten joskus aiemmin olen kirjoittanut. Pelkkä sanoitusyritys laululyriikaksi ilman säveltä, on kuin rakastelu ilman orgasmia.
 
Katsoin tässä yhden osan Tanssi tähtien kanssa. Siinä Jorma Uotinen sanoi muistaakseni jotenkin siihen tapaan: jos ei voi kirjoittaa, tai sanoa, niin sen voi kertoa tanssin keinoin. Tai jotain sinnepäin se oli. Itse ajattelen niin, että en osaa soittaa, en tanssia. Ehkä sanat ovat kuitenkin meikäläisen tanssi ja sävellys.
 
Joe olet varmaan huomannutkin, että olen jo hieman niputtanut tekstejäni tiettyihin aihealueisiin, tosin
en syvästi paneutuen siihen. Hans Eränummen säveltämät sanoitukset ovat mielestäni hyvin lähellä
teatterimusiikkia. Ainakin joltain osin.
 
Ehkä sanoituksistani uppoaisivat osana johonkin operettiin, tai vaikka näytelmän osaan??? Oopperan tekstitys on sisällöltään niin vaativaa, että rahkeeni eivät siihen riitä. Harmikseni ehdin vielä nykyisin lukemaan niin vähän, että aineksia hyvien tekstien syntyyn ei jää. Joudun työpäivän jälkeen vain vapaa-ajalla improvisoimaan nopeasti tekstejä. Mutta minullehan on sanottu kerran, kun olin ensimmäisellä runokurssilla, että et ole älyllinen kirjoittaja, vaan tunnekirjoittaja. Olipa sitä vaikea nieleskellä, mutta tottahan se on. Viisas opettaja minulla oli ja on se jälkeen ollut monta hyvää ja lahjomatonta ateljeekriitikkoa.
 
Tähän tuli pitkä tilitys, hyvä välillä miettiä, missä liikkuu. Joe toit esille, asian jota olen itsekin joskus
unelmoinut, sanomatta sitä ääneen.
Laululyriikan osalta on ollut pakko todeta, että minusta ei ole kupletin tekijäksi, eikä iskelmän, eikä... Osaan vain tehdä pieniä otoksia elämästä, kuvakulmia, näkökulmia. Mutta ehkä niistä kuvakulmista ja tunne aalloista, kuten sanoit yhdistyisikin kokonaisuus.
 
Ja tietenkään mikään kirjoittamisen laji ei sulje toista pois, mutta näköjään joku painottuu aika ajoin vahvimmin. Irrottautuminen seuraavaan lajiin on välillä hankalaa. (kolmiottelua itsensä kanssa, huh!)
No ainakin lienee selvillä, että rakastan monenlaista musiikkia.

iltatunnelmia 14.11.2011
http://www.youtube.com/watch?v=Cvf-oNWBXh4&feature=related
 
Sait kauniin maan
 

 
sait kauniin maan,
missä näin lauletaan?
tahdon tulla sulle maaksi,
johon saat askeleesi taivuttaa,
 
sinä vain juokset,
sinä juokset,
kenen luokse
mihin kiire, pieni viive
 
ja saat kauniin maan, eikä laulua tarvitakaan
voin olla sulle farssi, yhden yön tanssi
marssi, tai poloneesi
en tahdo sulle maaksi,
voit tulla selkääni taakaksi
 
sitten meitä on enemmän kuin yksi - taakaksi asti,
meitä on kaksi - taakaksi asti
 
pelkääjä vain juoksee
sinä juokset
kenen luokse
mihin kiire, pieni viive
 
ja saat kauniin maan, eikä laulua tarvitakaan
voin olla sulle farssi, yhden yön tanssi
marssi, tai poloneesi,
en tahdo sulle maaksi,
voin käyda selkääsi taakaksi
 
sitten meitä on enemmän kuin yksi - taakaksi asti,
meitä on kaksi - taakaksi asti
 

 
sait kauniin maan,
missä näin luvataan?
 

 
-merja ritala-

Iltapuhdesanoitus kuunnellen Raimo Sirkiää.`ja en ole varma tuosta kis baba (pieni nukke)??
 

 
Rakas Unkarin kis baba (15.11.2011)
 

 
Sulle laulan serenadin,
sulle vaadin kukkaseppeleen
sulle laulan serenadin
rakas nukkeni Unkarin
 
jo kerroin sotieni syyt
ja sulle omistin lauluni
hellyyteni ja paljastin viholliseni
kiiltävät merkit ja pyrkyryys
vain hyvyys viettelee kis baba
 
tää serenadi, ei sulta paljon vaadi
rakas Unkarin kis baba
vain eron tuskan,
sen veron maksamme erostamme,
jossain tuolla puolen kohtaamme
tää serenadi, ei sulta paljon vaadi
 
jo näytin kotini rauniot
ja sulta peitin haavani
tuskani, ja paljastin pelkoni
vyön solkipuolella ne löivät
veivät sinut minulta kis baba
 
tää serenadi, ei sulta paljon vaadi
rakas Unkarin tumma babò,
vain eron tuskan,
sen veron maksamme erostamme,
jossain tuolla puolen kohtaamme,
tää serenadi, ei sulta paljon vaadi
 
sulle laulan serenadin,
sulle vaadin kukkaseppeleen
sulle laulan serenadin
Rakas nukkeni Unkarin
 

 

 
-merja ritala-