Lyriikka ›

Runo: Suvantovaiheita (7.3.2013)
 

 
Olen lävistänyt sydämeni kynällä lukemattomia kertoja
tehnyt rakkaudesta alun ja lopun.
Suvantovaiheita,
lyhyitä hetkiä kuin junamatka Riihimäeltä Hämeenlinnaan
en ehtinyt edes maalata taivasta,
puhumattakaan pilvilinnojen rakentamisesta
en ehtinyt nauttimaan vastapäätä istuvasta
jonka kulmat olivat kuin kotkan siivet,
aikani kului pelossa, että kulmat nostaisivat hänet ilmaan
ja joutuisin pitämään kiinni housunlahkeista.
Ei minusta ollut kenenkään kiinnipitäjäksi,
pitäjät kutistuivat olemattomiin, katosivat,
turposivat kaupungeiksi, joita pilvilinnat varjostivat.
Suvantovaiheita kohtasin vielä Riihimäeltä Hämeenlinnaan,
siinä ois aihetta mieheltä - naiselle lauluun.
 
,
-merja ritala-