Aihe: Tuhkasta nostettu 1
tepa H 07.01.2005 19:10:46 (muokattu 08.01.2005 20:47:31)
Tuhkasta nostettu Tunnetko kuinka säteilee. Maailma on aukotonpää, istutettu ja minussa näkee, rakennettu mahdollisuus ja näön vaimennusmenetelmät. Ennen minua tapahtuneet asijat ovat käynneet minulle. Me nostimme tyhjyydestä aatteet. Me nähtii että näkis. Mitä kauvempana ollaan mahdottomuus tiivistyy. Mahdoton on ongelma,olikin vain osa suunitelmaa eli halkaistua ihmisjoukkoa omiin maailmoihinsa kompastuneita.Ne pelasi sieluilla ja ylitsepääsemättömyys oli heidän ongelma. Tuhkasta nostettu jälkiä jättämättä. Tämä on tähän asti parhain sanoitus minkä olen tehnyt,tarkoitan sisältöä enkä pelkästään sanojen käyttöä. Palautetta kiitos! joka ihminen ei ole laulun arvoinen!
Viisas 07.01.2005 20:43:44
Minä ihmettelen suu auki miten sinä noin nerokkaan sanoituksen teit. Tuohan on aika lähellä ajatuksien kanssa A.W yrjänä tasoa.Todella voimakasta ja luovaa ajattelua.Kesti aika kauan kunnes ymmärsin tämän kyseisen teoksen. Pakko antaa 10-
Ostinaatio 08.01.2005 16:57:55
Sekavaa vyörytystä. Vähän kypsyttämistä tuntuis vaativan. "Die Grenzen meiner Sprache sind die Grenzen meiner Welt." -- Ludwig Wittgenstein
‹ edellinen sivu \| seuraava sivu › 1

› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)

Lyriikka ›