Lyriikka ›

Tää on vaan tällanen pieni teksti mikä tuli mieleen hissan tunnilla..
 
Katson eteeni,
en näe valoa.
On vain pimeys,
joka ei katoa.
Etsin ulospääsyä,
mutta sitä ei löydy.
Ymmärrän,
että on vain yksi keino,
asia jota en halua kokea,
kuolema
 
kestää kyllä kaiken kritiikin.. :)

No tok' löytyy.
 
Arvosteleminen on vain kovin kovin paljon paljon helpompaa kuin kirjoittaminen.
 
Tämähän on totisinta totta monein mielessä. Mutta tekstiä tämmöisestä tehdessä tehokasta olisi ikään kuin piilottaa sanoma tunnelmiin ja jättää itse asia sanomatta. Helpommin sanottu kuin tehty.
 
Mutta tosista tunnelmista kertoo teksti. Koita hioa ja keskittyä tunnelmaan itse sanoman sijasta.
 
Itsepä en ole koskaan onnistunut vakavissa teksteissä, joten mikäpä minä neuvomaan, mutta anna toki palaa.

Olen samaa mieltä Osmon kanssa seuraavien asioiden suhteen.
 
Tämähän on totisinta totta monein mielessä. Mutta tekstiä tämmöisestä tehdessä tehokasta olisi ikään kuin piilottaa sanoma tunnelmiin ja jättää itse asia sanomatta. Helpommin sanottu kuin tehty.
 
Mutta tosista tunnelmista kertoo teksti. Koita hioa ja keskittyä tunnelmaan itse sanoman sijasta.
 
Teknisesti taitavasti tehty teksti, toimisi luultavasti paremmin kuultuna kuin luettuna.

Kaks vikaa riviä turhia, ne veke (pilaavat toimivan alun) ja sitten jotain uutta asiaa, niin ehkäpä tuosta kasvaisi jotain.

Kaks vikaa riviä turhia, ne veke (pilaavat toimivan alun) ja sitten jotain uutta asiaa, niin ehkäpä tuosta kasvaisi jotain.
 
niin eli osta esim. fikkari you know ;)

mitä enemmän tuota omaa tekstiäni luen, sitä enemmän tuun vakuuttuneeks että ootte oikeessa. huono tuo loppu kyllä on. mutta pitääpi kehitellä ideaa vielä lisää....

Munsta tuolle vois antaa nimeksi vaikka 'Pojan koston paluu, osa XI: Koston poika'.