Studiotyöskentely ›

Jos me nyt lähdettäisiin suunnittelemaan sellaista kotistudiota jonka pitäisi puoltaa paikkansa vielä viiden vuoden päästä
 
Tai mieluummin niin että jos nyt budjetoitaisiin rahat, mutta investointi tehtäisiin vasta viiden vuoden päästä. Vuonna 2015 pitäisi siis budjetissa määritellyillä spekseillä olevia laitteita ja ohjelmia olla markkinoilla ja vapaasti kenen tahansa hankittavissa uutena kaupasta.
 
A

Pop Corn: Aina se on joltakin pois. Hukkaan heitettyä aikaa, paskan vääntämiseen :-)
 
Nyt kun sen noin pistit... ei kukaan haluaisi ostaa paria huoneellista leluja?

Yksi mitä ihmettelen on se, että huolimatta flash pohjaisten kovalevyjen kehityksen, jokaikinen tässäkin ketjussa on edelleen perinteisten levyjen perään noissa esimerkeissä.
 
En ole kauhean tarkkaan seurannut kehitystä viime vuosina, mutta ymmärtääkseni flash levyjen ongelmana on kirjoitusnopeus. Ne ei kykene polttamaan suuria määriä nopeasti tulevaa dataa. Tätä on paranneltu nopeilla muistipuskureilla, josta data poltetaan itse flash:lle hitaampaan tahtiin. Mutta ei noi muistipuskuritkaan kovin isoja voi olla.
 
A

Lähinnä tässä hämmentää, että kaikki tuosta raudasta on mahdollista tällä hetkellä vaikkapa 003 rackilla (eka laite joka tuli mieleen). Huvittava yksityiskohta on laittaa esimerkiksi Pro Tools minor -osastoon.
 
Vuonna 2015 on varmasti mahdollista moni uusi asia. Mutta mielenkiintoista on se mitä markkinoilta saa keskivertohintaan ja kotistudiokäyttöön. Ammattistudiot ja hifisti-henkiset käyttää rahaa laitteisiin aivan omilla dekadeillaan (hifistin laitteet maksaa x10 ja ammattilaisen jopa x100. Onko tuossa edes karrikointiakaan). Siksi mä tuon Pro Tools:n pistin tuonne minority osastoon. Hifisti-henkiset on kuitenkin vähemmistö kotistudiomarkkinoilla.
 
Markkinajohtajat on "vakavasti otettavissa" kotistudioissa tänä päivänä Sonar ja Cubase ja sitä ne taitaa olla vielä 2015:kin.
 
A

albert18: En ole kauhean tarkkaan seurannut kehitystä viime vuosina, mutta ymmärtääkseni flash levyjen ongelmana on kirjoitusnopeus. Ne ei kykene polttamaan suuria määriä nopeasti tulevaa dataa. Tätä on paranneltu nopeilla muistipuskureilla, josta data poltetaan itse flash:lle hitaampaan tahtiin. Mutta ei noi muistipuskuritkaan kovin isoja voi olla.
 
A
 
Lapsenkengissäänhän ne vielä toistaiseksi ovatkin, mutta ketjussa kyseltiin viiden-kuuden vuoden päässä olevia järjestelmiä ja väittäisin että on hyvinkin todennäköistä että näistä vanhanaikaisista kovalevyistä päästäisiin eroon siihen mennessä.

Jääkö perinteinen stereokuuntelu vielä enemmän taka-alalle, ja tuleeko monikanavainen ja enemmän ns. "tajunnan räjäyttävä" ja epärealistisempaan suuntaan kulkeva kuuntelukokemus suurimmaksi valtavirraksi.
 
Minä vertaisin stereo-kuuntelua ja monikanavakuuntelua siihen oletko lavalla soittavan orkesterin yleisössä vai orkan mukana. Kumpikin on yhtä realistista.
 
Monikanavalla voi tosin toteuttaa sitten muitakin illuusioita. Vaikea kuvitella ettei se tekisi tuloaan yleiseksi tyypiksi myös pelkässä musiikissa. Varmaa on kuitenkin monikanavaisen musiikin lisääntyminen kohti vuotta 2015.
 
Luulen myös CD:n katoavan, mutta ei vielä 2015.
 
A

Ja näin meillä on vuonna 2015 hirmuisen paljon enempi tyhjänpäiväistä musiikkia, jota ei kukaan tilannut ja jota ei kukaan kuuntele.
 
Meillä on myös tänä päivänä paljon tilattua musiikkia, jota ei kestä kuunnella.
 
Vähän kuin evoluutio, musiikkiin voi tulla uusia piirteitä kun sitä tekevää massaa on riittävästi. Eihän evoluutiokaan perustu älykkääseen suunnitteluun. Saas muuten nähdä keksiikö joku käyttää tätä hyväksi ja miten.
 
Mutta vuoteen 2015 ei tällä saralla ehdi tapahtua vielä paljoakaan. Edes musiikkia tekevän massan lisääntyminen ei ole kovin suurta. Toki trendi on kasvava.
 
A

Minä luulen, että 2015 meillä on laitteet joilla mistä tahansa lähtösignaalista saadaan siivottua virheet pois.
 
Jos tuon vois esittää hieman maltillisemmin, niin minäkin allekirjoitan sen. Moni karaokelaulaja ja satunnaisviulisti haluaa tehdä levyn. Sehän onnistuu jo tämän päivän vehkeillä, mutta 2015 vielä paremmin.
 
Minusta tällä on selkeää tilausta olemassa. Lisään kuvaan.
 
A

Tulevaisuuden tekniikoista itse odottelisin uutta versiota Adat-väylästä, jonka kautta saisi vaikka 24 kanavaa siirtymään optisen kaaplin kautta
 
Tämä ei tule ehtimään vuoteen 2015 mukaan. Ei ainakaan sellaisella hinnalla jolla perus kotistudioon kamoja hommataan.
 
A

Aina se on joltakin pois. Hukkaan heitettyä aikaa, paskan vääntämiseen :-)
 
Puhdas näkökulmakysymys.
 
A

Conrad Lant: Nyt kun sen noin pistit... ei kukaan haluaisi ostaa paria huoneellista leluja?
 
Lähteekö halavalla, vai masennanko lisää?
:-)

albert18: Puhdas näkökulmakysymys.
 
Mikäpä ei olisi.

Tässä yksi näkökulma, kotiharrastajana, kuten käsitän Albertinkin olevan. Semipro:t varmaan näkevät asiat vähän toisin.
 
Kun katson viisi vuotta taaksepäin, niin silloin hankin sen kokoonpanon jolla edelleen äänittelen mitä äänittelen. PC on päivittynyt matkalla, samoin kaiuttimet paremmiksi. Akustiikka on ihan yhtä surkea edelleen. Mikään homma ei jää laitteista kiinni, vaan taidoista ja akustiikasta.
 
Kun katson kymmenen vuotta taaksepäin, olin juuri hankkinut ensimmäisen kokoonpanon jolla pääsin tekemään äänityksiä ja miksauksia kokonaan PC:llä. Noista ajoista ei kannaltani myöskään ole tapahtunut mitään ratkaisevaa muutosta. Suurin muutos on siirtyminen softasyniin, mutta kun samaan aikaan olen itse siirtynyt akustisempaan touhuun, tuo ei kovasti tunnu. Plugaripuolen kehitys on ehkä ollut merkityksellisempi. Tosin jo kymmenen vuotta sitten perushommat onnistuivat plugareilla: eq, kompura, kaiut ja viiveet.
 
Kun sitten katson 20 vuoden taakse, ollaankin sitten jo midisekvensserien ja kasettineliraiturien aikakaudessa.
 
Jos sitten katsoo eteenpäin, niin mitäköhän sitä nyt kaipaisi lisää. Ei kauheasti mitään. Musiikinteko kotioloissa on todella helppoa ja kätevää. Kotini tietoverkkokin on jo aika pitkälle sitä mitä haluan. Juuri alakerrassa äänittämäni voin kuunnella olohuoneen stereoista ja muutkin voivat sen kuulla jos lähetän heille linkin.

Klezberg:
Kun katson viisi vuotta taaksepäin...
Kun katson kymmenen vuotta taaksepäin...
Kun sitten katson 20 vuoden taakse...
Jos sitten katsoo eteenpäin, niin...
 
"Hyvin sanottu, Tex." Jos alan nyt itse katsella samalla tavalla taaksepäin, niin huomaan että oma näkökulmani on muuttunut tavalla, joka ei ainakaan vihjaa paluuta kotiäänittelyyn, mikä on sinänsä ikävä menetys.
 
-1978 kiinnostuin tosissani äänen ja äänikuvien taltioimisesta äänitemuotoon. Formaatti oli luonnollisesti kelanauhuri, mono tai ehkä stereo, ja ääni luotiin livenä seuraamalla etukäteen sovittua orkestraatiota ja partituuria vaikka soittimina olisivat olleet perinteisten kitaroiden ja urkujen lisäksi viivottimet, kahvipurkit ja kirjankannet tai väärinkäytetyt sähkölaitteet.
-1981 menin ensi kerran kaupalliseen studioon asiakkaana, ja vaikka tallennus tapahtuikin edelleen livetilanteessa, oli lopputulosta mahdollista miksata ja editoida instrumentti kerrallaan. Tämä oli iso edistysaskel.
-1983 lainasin luokkatoverilta neliraiturin. Aloin keskittyä soitannollisen kokonaisuuden sijaan yksittäisiin ääniin ja erityisesti hakea soittimista sellaisia sävyjä joita niistä ei luonnostaan lähtenyt.
-1986 ostin lopulta oman neliraiturin huomattuani että mulla oli koko ajan lainassa yksi tai useampia moniraitatallentimia mitä erilaisimmista paikoista. Demosin loputtomasti musiikkia jonka lähtökohtana oli usein vain jokin tietty fiilis tai ajatus.
-1992 opin käyttämään keksimiäni ajatuksia osana kaupallista 24-raitastudiotyötä. Pahimmillaan "asuin" studiossa kaksi kuukautta yhteen menoon tekemässä omaa levyä ja tunsin itseni vähintään Brian Wilsoniksi.
-1996 rakensin oman demostudion kahdeksalle analogi- ja kahdeksalle digiraidalle SMPTE:llä synkronoituna. Miksi vasta nyt? Olen aina ollut saita käyttämään rahaa, varsinkin kun sitä on vähän.
-1997 aloin vihata sitä miltä demoni kuulostivat. Mikään ei kuulostanut hyvältä, paitsi akustinen kitara ja laulu sanelukoneelle äänitettynä.
-2000 muutin maalle ja rakensin tietokonepohjalla toimivan (hyvinkin +60 raitaa, 24 I/O) pikkustudion huomattuani, että vaikka omat tuotokseni harmittivat, pystyin silti löytämään muiden musiikista pointteja ja rakentamaan eheitä kokonaisuuksia. Aloin sukkuloida sen välillä, että muut saivat tuottaa minua ja minä tuotin muita.
-2007 luovuin omasta studiosta ja pakkasin sen kasaan ja varastoin Helsinkiin odottamaan että pystyisin keskittymään siihen taas. Muutin ulkomaille.
-Nyt olen ymmärtänyt, että oma musiikkini kiinnostaa minua vain kun se luodaan livenä useiden soittajien panoksella ja yhteistyötä kunnioittaen, seuraten etukäteen suunniteltua orkestraatiota ja taltioidaan reaaliajassa. Taistelen tätä vastaan koko ajan pyöritellen kappaleideoita läppärillä, mutta juuri nyt en saa musiikin tekemisestä paljoakaan irti ilman yhteistyökumppaneita*, ja yksin oman musiikkini kanssa jäädessäni olen onnellisimmillani silloin kun vain otan ja soitan kitaraa ja laulan niin että joku kuuntelee, ilman suorituspaineita.
 
Mitä tulevaisuuteen tulee, en myöskään näe että rakentaisin omaa studiota, ellei vastaan tule joku aivan uskomaton akustinen tila jossa pystyisin täysin omistautumaan tuntemattomien bändien auttamiselle ja rakentamaan eläviä ja vereviä livehenkisiä levyjä artisteille joita arvostan (hinnasta viis). Olen hyvin tyytyväinen tarjolla oleviin valmiisiin kaupallisiin studioihin, osaan käyttää niitä kustannustehokkaasti ja niin että hyödyn siitä että kaikki on valmiina, ja mielestäni hinnat ovat vähintäänkin kohdallaan.
 
Jossain vaiheessa olen kadottanut sen iloisen amatöörin, mutta olen edelleen innoissani musiikista. Musiikki on hieno juttu, ja sitä on olemassa tosi paljon kaikenlaista hyvää ja ennen kuulematonta.
:-D
 
(*Bändikavereiden kanssa olen kyllä tänäkin vuonna tehnyt yhden oman levyn ja puoliväliin toista. Se on ollut hauskaa. En ole kadottanut rakkauttani yhteissoittoon.)

Pop Corn:
Se on vaimolta pois. Se on lapsilta pois. Se on kavereilta pois. Se on yhteiskunnalta pois...
 
Aina se on joltakin pois. Hukkaan heitettyä aikaa, paskan vääntämiseen :-)
 
Vähän niinku nettikirjottelukin, eikö?

jannu: Vähän niinku nettikirjottelukin, eikö?
 
Niinpä, vähän niinku. Toisaalta onhan tällä jokin yhteisöllinen ulottuvuus.
 
Mutta toki, onhan se kakka aina kakkaa, oli formaatti tai foorumi mikä hyvänsä.
 
(Ja laitetaan tähänkin vielä hymiöt perään... ;)

Pop Corn: Niinpä, vähän niinku. Toisaalta onhan tällä jokin yhteisöllinen ulottuvuus.
 
Mutta toki, onhan se kakka aina kakkaa, oli formaatti tai foorumi mikä hyvänsä.
 
(Ja laitetaan tähänkin vielä hymiöt perään... ;)
 
No ei sitä eukkoakaan jaksa kokoajan ropeltaa, kun huonosti tekee senkin :(

albert18: Vuonna 2015 on varmasti mahdollista moni uusi asia. Mutta mielenkiintoista on se mitä markkinoilta saa keskivertohintaan ja kotistudiokäyttöön. Ammattistudiot ja hifisti-henkiset käyttää rahaa laitteisiin aivan omilla dekadeillaan (hifistin laitteet maksaa x10 ja ammattilaisen jopa x100. Onko tuossa edes karrikointiakaan). Siksi mä tuon Pro Tools:n pistin tuonne minority osastoon. Hifisti-henkiset on kuitenkin vähemmistö kotistudiomarkkinoilla.
 
Markkinajohtajat on "vakavasti otettavissa" kotistudioissa tänä päivänä Sonar ja Cubase ja sitä ne taitaa olla vielä 2015:kin.
 
A
Ei sillä, että haluaisin tästä tehdä mitään juupas eipäs väittelöä siitä oikeasta audiosekusta, mutta... Cubase ja Sonar lienee markkinajohtajia tai noihin muihin verrattuna yleisempiä kenties PC -puolella. Toisaalta Logic ansaitsisi maininnan mielestäni myös, koska silläkin jokunen käyttäjä on. Ei tässä ole nyt esittää mitään numeroita väitteeni tueksi, mutta Pt ja Logic on vähintään yhtä markkinajohtajia kuin Cubase tai Sonar.
 
Kenties voisi olla paikallaan sinulle tehdä jonkinlainen tarkistus tämän hetken tarjonnasta, nimittäin tuon Le Toolsin hintataso on aikalailla samaa luokkaa kuin minkä tahansa muun vastaavanlaisen softan ja raudan yhdistelmä. Ja ainakaan Le toolsin kohdalla ei voida erityisesti puhua hifismistä.
 
Pahoittelut yksityiskohtaan takertumisesta, mutta palautetta kaipasit
 
- Niko

albert18: Ammattistudiot ja hifisti-henkiset käyttää rahaa laitteisiin aivan omilla dekadeillaan (hifistin laitteet maksaa x10 ja ammattilaisen jopa x100. Onko tuossa edes karrikointiakaan).
A
 
Hifistin laitteet maksavat x1000, ammattilaisen x10!
 
Studioon ei osteta esim. sadan tonnin Transparent Opus -kaiutinkaapeleita, vaan jengille kelpaa esim. Cordialin piuhat ja Neutrikin liittimet.

Tässä hifistelyä: http://www.youtube.com/watch?v=JW1YLJFdyY8

Lennu: No ei sitä eukkoakaan jaksa kokoajan ropeltaa, kun huonosti tekee senkin :(
 
Aaaargh, osui ja upposi ;)
 
Muistutit juuri mua miten upeaa se kuitenkin loppujen lopuksi on sulkea
oman pikku kammionsa ovi koko muulta maailmalta, ja uppoutua nysväämään
niitä omia ihania sulosointujaan. Ja jos ei ne niitä ihan aina omiin korviinkaan
ole, niin ainakin ne hiljenevät ja niiden sävy muuttuu nappia kääntämällä hetkessä.
 
Olin jo päässyt unohtamaan miten taianomainen harrastus tämä kotistudionisteily
sittenkin on!
 
Kiitos tästä, Lennu.
 

 
Tadaa da daa...mitähän sitä seuraavaksi tilaisi tompalta... vaikkei täs ny mitään
oikee tarvis.. mutta ihan vaan vaikka kostoks muijan jouluhömpötyksille... tadaa daa daa...
:-)