Studiotyöskentely ›

vezir: Kyllä Behkuihin ollaan nyt kaatumassa. Kummatkohan sitä nyt sitte ottais, isommat vai pienemmät? Vain onko merkityksetön asia tässä tapauksessa?
 
Minulla on molemmat versiot. Isommat on studiolla lähinnä siksi, että tarkkaamo ja soittotila on sama tila ja lounge on siinä vieressä. Jätkät röhnöttää loungen sohvalla ja vaatii vääntämään skobeja sillai että kuulevat sinne missä saavat tupakoida...
 
Pienemmät on kotona.
 
Soundi on molemmissa hyvä, en pystyisi paremmaksi toista versiota väittämään. Monet kyllä sanovat pienemia hivenen paremmiksi. Sanoisin, etttä ihan sama kummat valitset, mutta jos et tarvitse tehoa (tuollaista järjetöntä edellä kuvattua menettelyä varten) ota pienemmät.

varakeef: ...Soundi on molemmissa hyvä, en pystyisi paremmaksi toista versiota väittämään. Monet kyllä sanovat pienemia hivenen paremmiksi. Sanoisin, etttä ihan sama kummat valitset, mutta jos et tarvitse tehoa (tuollaista järjetöntä edellä kuvattua menettelyä varten) ota pienemmät.
 
No kyllä mullakin on sinänsä järjetön tilanne, että jätkät pyytää aina vääntämään volat kipurajoihin asti, kai siinä fiilistä tulee... Tosin oon kans kuullut, että pienenmmät olis vähän "paremmat".
 
Voishan sitä aina huudatusta tarvittaessa käyttää vanhaa viritinvahvistinta ja hifinoppia, joista ajattelin sitä referenssikuuntelua.

vezir:
Mitä muuten tapahtuu akustiikalle, jos villoittaa tyyliin koko tilan, siis seinät, kivivillalla? Varmaankin kannattaa pitäytyä noissa strategisissa paikoissa, kun fylliä sijoittelee...
 
No kaikkiin kulmiin bassoansaa, takaseinään tukevaa vaimennusta ja sivu- ja etuseinille ensiheijasteilta suojaavaa absorptioo. Oikea kohta löytyy taas peilin kanssa. Sinne seinille voi laittaa paksua paperia villan ja kankaan väliin, niin ei kuole se yläpää ihan tyystin. Paksumpaa kangasta kannattaa myös käyttää tähän tarkoitukseen, myös bassoansoissa. Hengittävää eli ei mitään muovitettua, mutta kohtuu paksua ja kovaa kuitenkin. Kattoon riittää yleensä ohuempi kerros vaimennusta (max100mm). Sitten voi jäljelle jäänyttä tilaa "shakkiruuduttaa" eli vastakkaisille seinille lomittaisiin kohtiin vaimennusta. Siten vaimenee tärykaiut ja huonemoodit, mutta tila ei tyystin kuole.
 
Noilla oletuksilla pitäis huoneen kuulostaa paljon paremmalta. Jos kuitenkin jotain jää vielä häiritsemään niin sitten kannattaa ruveta mittailemaan ja analysoimaan, missä vika voisi olla. Behringerillä on mittamikki ECM8000. (40-50€) Sitten on semmoinen ilmaisohjelma kuin Room Eq Wizard (REW). Saa vähän käsitystä missä mennään,
 
Joskin tieto lisää tuskaa. Ja vimmaa rakentaa lisää absorptiota...ja lisää...ja lisää. ;)

Sotahippi: Noilla oletuksilla pitäis huoneen kuulostaa paljon paremmalta. Jos kuitenkin jotain jää vielä häiritsemään niin sitten kannattaa ruveta mittailemaan ja analysoimaan, missä vika voisi olla. Behringerillä on mittamikki ECM8000. (40-50€) Sitten on semmoinen ilmaisohjelma kuin Room Eq Wizard (REW). Saa vähän käsitystä missä mennään,
 
Kiitti näistä! Mä tässä oon alotellut jo akustoinnin perusteiden tutkimista. Pitää vaan kahlata läpi noita ketjuja ja vähän muutakin. Ja tosiaan, kun ei ole mistään huippuluokan studiosta kysymys, niin luotan kyllä siihen, että ihan perusratkaisuilla saan huoneesta hyvän, tai ainakin hitosti paremman, kuuloisen. =)

vezir: Kiitti näistä! Mä tässä oon alotellut jo akustoinnin perusteiden tutkimista. Pitää vaan kahlata läpi noita ketjuja ja vähän muutakin.
 
Täällä on paljon mielenkiintoista asiaa aiheesta:
http://www.johnlsayers.com/
 
Varsinkin tämä keskustelupalsta on todella mainio:
http://www.johnlsayers.com/phpBB2/index.php

Subin käytöstä viel pari kysymystä: miksauksessahan ei tosiaan useinkaan ole keskeistä kuulla ihan niitä alimpia taajuuksia, mutta eikö erillisen subbarin käyttö salli alataajuuksia tuottavan pöntön sijoittamisen fiksummin? Päämonitorit pitää saada useimmiten sen työpisteen yhteyteen, joka ei monesti oo hyvä mesta alataajuuksien kannalta.

Haluaisin hifimäiset aktiivikaiuttimet, joilla voi kuunnella myös huonosti tehtyä musiikkia kovempaa ilman että korvat huutavat armoa, mutta silti satunnaisen miksauksenkin pitäisi olla mahdollista. Hinta max 1000€ pari. Mitä suosittelette, Dynaudiot ehkäpä?

Deino: Haluaisin hifimäiset aktiivikaiuttimet, joilla voi kuunnella myös huonosti tehtyä musiikkia kovempaa ilman että korvat huutavat armoa, mutta silti satunnaisen miksauksenkin pitäisi olla mahdollista. Hinta max 1000€ pari. Mitä suosittelette, Dynaudiot ehkäpä?
 
Mulla on Adamin A7:t, joilla on ollut mukava sekä vääntää omaa musiikkia että kuunnella muiden tekemää.
 
(Hommasin lopultakin itselleni cd-version Five Live Yardbirdsistä, jonka LP-versio oli mulle joskus kahdeksankymmentäluvulla referenssialbumi huonosta äänityksestä. 8-)

jPekka: Mulla on Adamin A7:t, joilla on ollut mukava sekä vääntää omaa musiikkia että kuunnella muiden tekemää.
 
Heh, mullakin on Adam A7:t... Hyvin tehdyt levyt kuulostaa saatanan hyvältä, mutta esim. 99% metallilevyistä särökitarat tappaa korvat vähänkin kovemmalla volumella. Hyvät kajarit kyllä, mutta diskantti tulee saatanan riipivästi jos sitä on liikaa, ja bassoakin voisi olla enemmän.

Deino: Haluaisin hifimäiset aktiivikaiuttimet, joilla voi kuunnella myös huonosti tehtyä musiikkia kovempaa ilman että korvat huutavat armoa, mutta silti satunnaisen miksauksenkin pitäisi olla mahdollista. Hinta max 1000€ pari. Mitä suosittelette, Dynaudiot ehkäpä?
 
Mulla oli ennen Dynaudion BM5A:t. Hyvältä ne kyllä kuulostaa, siis silleen miellyttävältä, mutta keskialue on sen verran kuopalla että emmie koskaan niillä tottunu kunnolla miksaamaan. Mutta noihin sun kriteereihin ne kyllä sopii.

Deino: Haluaisin hifimäiset aktiivikaiuttimet, joilla voi kuunnella myös huonosti tehtyä musiikkia kovempaa ilman että korvat huutavat armoa, mutta silti satunnaisen miksauksenkin pitäisi olla mahdollista. Hinta max 1000€ pari. Mitä suosittelette, Dynaudiot ehkäpä?
 
Ei tuo rasittavuus ole mikään merkki lineaarisemmasta taajuusvasteesta tai pienemmästä säröstä vaan yksinkertaisesti siitä että suurin osa kaiuttimen tuottamasta äänenpaineesta tulee suoraan kaiuttimesta. Siis kyse on kaiuttimen suuntaavuudesta. Genelecit varsinkin suuntaimineen ja korkeine jakotaajuuksineen suuntaavat kohtuullisen paljon mikä on toisaalta hyvä sen kannalta että huoneakustiikan puutteet tällöin vähemmän haittaavat kuuntelua, mutta toisaalta se tekee kuuntelun rasittavammaksi. Dynaudiot tosiaan ovat suuntakuvioltaan leveämpiä, mutta jakotaajuuden kohdalla keskarin kapeampi suuntakuvio aiheuttaa kuoppaa jota kompensoidaan sitten taas jakosuotimisessa korostamalla keskialuetta jolloin lopputulos ei ole juuri parempi. Adameissa käytetään nauhadisua joka on ilman suuntaintakin erittäin suuntaava.
 
Levempään taajuuskuvioon tarvitaan taajuuden suhteen halkaisijaltaan pienempiä elementtejä ja kapeampia koteloita. Käytännössä siis puhutaan vähintään kolmetieratkaisuista. Niitä ei edulliseen hintaan saa, ellei esim. kokoa sellaista itse pienestä keskialueen, eli 160 Hz ja siitä ylöspäin toistavasta kaiuttimesta ja erillisestä alapään toistavasta kaiuttimesta. Tavallinen subbari ei ole riittävän hyvä tuohon alapään toistoon, se ei pysty toistamaan keskiääniä (160 Hz -) mikä on edellytys että jakoalueen toisto saadaan kohdalleen.

Tuo Fostexin 4" keskarilla varustettu aktiivi voisi olla hyvä yläpään toistin: http://www.stpaulssound.fi/kauppa/i … mp;cPath=3_4_5&products_id=1668
 
Sille varmaan hyvin mätsäisi alapään toistoon Fostexin saman sarjan "subbari":
http://www.stpaulssound.fi/kauppa/i … &cPath=3_6&products_id=1670
 
Normaalisettiin noita pitäisi olla pari kappaletta bassojalustoina. Elementti tuossa on 8" joka toistaisi varmaan korkeammallekin kuin siihen 120 Hz mihin se jakosuotimen yläpää on fiksattu.
 
Ilmeisesti tuolle subbarille olis paremmin sovitettu 0.5mkII yläpää jolle on tuollainen taajusvaste mitattu jossain akustisesti tuntemattomassa huoneessa, oletettavasti liian hyvässä oikeata käyttöä ajatellen: http://www.fostexinternational.com/ … t_img/prod_feat/pm05_freq_chart.gif
 
Tuon PM0.4:nkin taajuusvaste vetää kyllä keskialueella ja aladiskantilla kuopalle aika pahasti eikä sitä näköjään ole yritettykään kompensoida: http://www.fostexinternational.com/ … t_img/prod_feat/pm04_freq_chart.gif
 
Onhan sitä sitten tuo Genelecin 6010A malli joka voisi tuon Fostexin alapäänkin kanssa toimia.
 
E: Niin ja KRK:t joita itsekin olen omistanut joskus parin eivät koskaan ole kovin rasittavia korvalle. DLX:ssä olisi ilmeisesti esim. VXT4 -pari tarjouksessa 499EUR hintaan. http://www.dlxmusic.fi/

KRK VXT8 voisi olla aikalailla se mitä haen. Pääpaino siis nautinnollisessa musiikinkuuntelemisessa, eikä miksaamisessa.

Master Fader: huolimatta siitä, että mittaukset herättävät monissa vastenmielisyyttä, ne kertovat kaiuttimesta yleensä melkein kaiken olennaisen.
 
Paitsi kaiken aika-akselilla tapahtuvan, stereojäsentelyn, jne. Ja sen miltä ne tuntuu.
 
Suoraan eteen 1031:n vaste on hyvin suora. Aika harva kaiutin näyttää noin suoralta.
 
Ehkä juuri siksi se ei välttämättä ole paras mahdollinen monitori, jos miksauksia tehdään ihmisille jotka kuuntelevat niitä taviskajareista.
 
3.5kHz:n kohdalla ei ole mitään erityistä korostumaa.
 
Silti juuri tuon alueen pistävyydentuntu tuottaa minulle ja muutamalle muullekin tuntemalleni äänialan ammattilaiselle suuria ongelmia. 8-sarjalaisissa tuota ongelmaa en koe.
 
vezir: EDIT: Jos mä päätyisin sitten Behkuihin, niin kumpi olisi parempi ratkaisu, B2030A vai B2031A? Taajuusvaste on molemmissa sama, joten mitä muuta eroa isommassa on kuin koko ja teho?
 
Niiden keskialue kuulostaa erilaiselta. 2031:sessä en kuule riittävästi mitä keskialueella tapahtuu. On vaarana että jättäisit laulun ja kitarat liian lujalle. 2030 on mielestäni luonnollisemman kuuloinen. En saa mieleeni mun korvaan hyvin toimivaa 8" bassolla olevaa monitoria, ainakaan alta tonnin parihinnalla.
 
Behkullahan on uusi halvempi KRK-henkinen Kevlar-uutuus, jota olis kiva päästä kuulemaan:
http://www.thomann.de/fi/behringer_b1030a.htm
 
Deino: Haluaisin hifimäiset aktiivikaiuttimet
 
Suosittelen Focaleita:
http://www.thomann.de/fi/focal_cms_50.htm
 
Käytän Focal Solo6Be-monitoreita sekä miksaamiseen että musan kuuntelemiseen. Näillä kaikki kuulostaa mun korvaan oikeammalta kuin Questedilla, Tannoylla, Dynaudiolla, Genelecillä, KRK:lla yms. Etenkään Adamilla. P11A oli ihan hauska trippi, mutta olen hyvin tyytyväinen että vaihdoin Focaliin.

Hyviä vinkkejä, päädyin hommaamaan 2030a:t. Tuli mieleen jatkaa keskustelua kaapeleihin, plugeihin ja niiden merkitykseen. Onko tässä luokassa käytännön merkitystä? Mitä piuhaa suosittelisitte 2030a:n ja Presonuksen äänikortin väliin? Kortissa ei ole XLR-lähtöjä.

Yorek: Hyviä vinkkejä, päädyin hommaamaan 2030a:t. Tuli mieleen jatkaa keskustelua kaapeleihin, plugeihin ja niiden merkitykseen. Onko tässä luokassa käytännön merkitystä? Mitä piuhaa suosittelisitte 2030a:n ja Presonuksen äänikortin väliin? Kortissa ei ole XLR-lähtöjä.
 
Minkä äänikortin? Jos siellä on balansoidut lähdöt (=stereoplugit) vedä balansoidut piuhat monitoreihin. Muistaakseni behkuissa on xlr-reikien lisäksi trs-plugireiät. (Vai oliko pelkät sellaiset?). Joka tapauksessa, balansoitu liitäntä on kaiken a ja o, poistuu sirinät ja hurinat.

varakeef: Minkä äänikortin? Jos siellä on balansoidut lähdöt (=stereoplugit) vedä balansoidut piuhat monitoreihin. Muistaakseni behkuissa on xlr-reikien lisäksi trs-plugireiät. (Vai oliko pelkät sellaiset?). Joka tapauksessa, balansoitu liitäntä on kaiken a ja o, poistuu sirinät ja hurinat.
 
Itellä oli nuo käytössä myös balansoimattomilla piuhoilla, eikä kihinää tai sihinää ilmennyt. Peruslaadukasta piuhaa vaan, eikä sitä halvinta metrilakua... Esim Cordialit on oikein passelia piuhaa.

sikki-six: Itellä oli nuo käytössä myös balansoimattomilla piuhoilla, eikä kihinää tai sihinää ilmennyt. Peruslaadukasta piuhaa vaan, eikä sitä halvinta metrilakua... Esim Cordialit on oikein passelia piuhaa.
 
Noin voi toki olla. Peruskysymys täälläkin on ollut se, että juuri noista Behkuista on kuulunut sirinää, riippuen laitteiston kokoonpanosta, huoneen sähköistä tai mistä milloinkin. Ongelma on lähes aina poistunut balansoituihin piuhoihin vaihtamalla.
 
Jos kortissa on balansoidut lähdöt ei ole mitään järkevää syytä olla balansoitua lakua käyttämättä. Hinnassakaan ei ole eroa.

jPekka: (Hommasin lopultakin itselleni cd-version Five Live Yardbirdsistä, jonka LP-versio oli mulle joskus kahdeksankymmentäluvulla referenssialbumi huonosta äänityksestä. 8-)
 
Heh, pitääkö huonostakin soundista olla referenssilevy? Tästä pitäisi olla oma ketjunsa...

StJerky: Heh, pitääkö huonostakin soundista olla referenssilevy? Tästä pitäisi olla oma ketjunsa...
 
No kyllähän sitä pari ei näin -referenssiä pitää olla...