Studiotyöskentely ›

Olen tässä äänitellyt kaverin rumpusettiä otsikonmukaisella 4 mikin systeemillä ja miksatessa mieleen tuli sellainen asia, että miten ovareitten panorointi tuossa "metodissa" olisi järkevä tehdä? Jotenkin tuntuu hassulle, jos virveli ja pienentomin ovarin panoroi esim. reilusti oikealle niin pikku tomi kuuluu tietenkin minusta epäluonollisen oikealta (jos miettii asiaa niin, että kuuntelisi rumpusettiä edestä niin silloin se kuuluisi keskeltä). Sama mikkihän ottaa myös peltiä, joka silloin kuuluu myös hyvin oikealta. Eli onko ovari mikkien sijoittelussa tullut muita hyviä tuloksia, joita kannattaisi kokeilla myös. Yksi vaihtoehto lienee olla panoroimatta ovareita niin leveäksi.

Pistäs jotain linkkiä missä tuo setuppi selitetään. Itskin törmäsin siihen joskus enkä ole sen koommin ionnistunut löytämään. Olis kiva vaan joskus kokeilla.

Jotenkin tuntuu hassulle, jos virveli ja pienentomin ovarin panoroi esim. reilusti oikealle niin pikku tomi kuuluu tietenkin minusta epäluonollisen oikealta (jos miettii asiaa niin, että kuuntelisi rumpusettiä edestä niin silloin se kuuluisi keskeltä).
 
Räkkitomi panoroidaan yleensä vähän setin "haitsunpuolelle". Lattiatomi panoroidaan aika paljonkin toiselle puolelle. Kannattaa hahmottaa setti kärjellään seisovana kolmiona jossa alin kärki on bassarin nuija, ja ne ylemmät overeita. Silloin virvelikään ei ole ihan keskellä.
 
Yksittäinen overhead tietysti siirtää ihan kaiken kuulemansa laitaan, mutta jos samat äänet ovat päätyneet myös vastakkaiseen overheadiin, ne palaavat stereona oikeille paikoilleen.

PeteH, Glyn Johns (tämä on oikea kirjoitusasu) -mikityksen periaate on selitetty ainakin sivulla
http://www.danalexanderaudio.com/glynjohns.htm

Metodia käyttäessäni tapaan panoroida lattiatomin puoleisen mikin oikeaan laitaan ja etutomimikin vasemmalle - se jostain kumman syystä kuulostaa korviini paremmalta; ehkä siksi, että lattiatomin puoleinen mikki on suunnattu kohti virveliä ja poimii sitä etummaista överiä enemmän.
 
Erillistä virvelimikkiä en käytä - ja sehän onkin vapaaehtoinen. Kyse on perimmiltään kolmen mikrofonin tekniikasta (basari ja överit)
 
En myöskään panoroi mikkejä äärilaitoihin, kuten metodiin käsittääkseni kuuluisi.
 
Etutomin yläpuolella olevan mikin pidän melko korkealla, ettei se taantuisi tomimikiksi.

Metodia käyttäessäni tapaan panoroida lattiatomin puoleisen mikin oikeaan laitaan ja etutomimikin vasemmalle - se jostain kumman syystä kuulostaa korviini paremmalta;
 
Noinhan jazzlevyt (ja muukin jazz-pohjainen kama, esim iso osa progea) panoroidaan - soittajasta päin. Rokkilevyt panoroidaan kuulijasta päin.

Ai niin.
 
Jos virvelimikkiä systeemissä käyttää, panoroisin sen keskelle. Tässähän överit ovat vasen ja oikea laita suhteessa virveliin - eli etäisyyden lattiatomin puoleisesta överistä ja etutomin yläpuolisesta överistä virveliin tulisi olla jotakuinkin sama: virveli on äänikuvan keskus.

Uudessa Riffissä oli aika kätevän oloisia rumpuideoita, eli ambienssi- ja overhead-mikkien sijoittaminen enempi oikealle rumpalista katsottuna, jotta basari ja virveli osuisivat keskelle kuvaa. Suorastaan ahaa-elämys, vaikkakaan en ole koskaan häiriintynyt normaalityylillä mikitettyjen rumpujen stereokuvasta. Tai mikä nyt no normaali tyyli, kun tyylejä on miljardi, mutta siis AB levällään pitkin settiä. Jonka tietysti kuvittelisi antavan pahasti vasemmalle vinksallaan olevan kuvan ainakin virvelin suhteen. No, eihännää hifiä ole.

virveli on äänikuvan keskus.
 
Muistakaa kumminkin se, ettei äänikuvan keskuksen tarvi enää nykyään olla stereon keskus. Esimerkiksi rummut saa vallan hyvin olla piirun verran oikealla tai vasemmalla.

Noinhan jazzlevyt panoroidaan - soittajasta päin. Rokkilevyt panoroidaan kuulijasta päin.
 
Jepjep. Tai levyt brittiläisen imperiumin alueella, missä muutenkin on vasemmanpuoleinen liikenne.
 
Tässä tarkoitin kuitenkin sitä, että lopputulos on minulla ainakin enemmän "kuulijasta päin" kun panoroin ristiin. Etutomin yläpuolinen mikki tuntuu haistavan enemmän setin tomien (myös lattiatomin) puoleista osaa ja paradoksaalisesti lattiatomin puoleinen mikki virveliä ja haitsua, koska se on suunnattu virveliä ja haitsua kohti.

Muistakaa kumminkin se, ettei äänikuvan keskuksen tarvi enää nykyään olla stereon keskus. Esimerkiksi rummut saa vallan hyvin olla piirun verran oikealla tai vasemmalla.
 
Näin on tämäkin. Hahmottelin tässä vain, mikä milestäni on Glyn Johns* metodin idea - mihin övereitten sijoittelu ja suuntaaminen siinä perustuu - ja mihin tämän vuoksi sijoittaisin ylimääräisen virvelimikin. Koko setin voi tietenkin pyöräyttää sinne, missä toivoo rumpalin olevan.
 
* kuka on keksinyt laittaa y:n ja u:n vierekkäin näppäimistölle?

Tai levyt brittiläisen imperiumin alueella, missä muutenkin on vasemmanpuoleinen liikenne.
 
Juuei.
:-)
 
Kyllä mä olen antanut kertoa itselleni, että avain on se, mistä musiikinlajista äänikuvan valvoja on "kotoisin".
 
Mut joo, kiitos tarkennuksesta, en tajunnutkaan että tarkoitit sulla menevän noiden overien keilat noin ristiin, että ikäänkuin vaihtavat paikkaa.
 
Olisikohan hyvä hetki palata hyperkardioidi/haulikoista takaisin tavallisten kardioidien maailmaan?
:-)
 
EDIT: itse asiassa, varakeef antoi mulle juuri idean, jota pitää ruveta kokeilemaan mahd pian (itse asiassa mulla on taas huomisesta eteenpäin studioaikaa), että jos ajaisikin overit kapeilla keiloilla ristikkäin, olisi mahdollisuus saada äänikuva ihan eri tavalla "soittajan suunnasta".
 
Tää vois olla olennainen parannus varsinkin peltien soinnissa, riden kello ja toisiaan peittävät pellit kun ovat pieni ongelma useimmilla perinteisillä asetelmilla. Täytyy kehitellä...
 
Muttta kiitos!

Olisikohan hyvä hetki palata hyperkardioidi/haulikoista takaisin tavallisten kardioidien maailmaan?
:-)
 
Juu, ihan perusherttaisilla laajakalvokonkilla mennään, Röden N1 etutomin yläpuolella ja T-Bonen SC 450 lattiatomin puolella. Että ihan suuntauksesta on kyse.