Studiotyöskentely ›

Moi! Meillä olis tarve saada levylle talteen käyrätorvea ja soittajakin on jo löytynyt. Mites tällaista härpäkettä kannattais naruttaa? Laajakalvonen konkka eteen ja tööttäämään, vai? Entä kenties jotain stereo-äänityksiä? Kaikki neuvot otetaan kiitollisina vastaan.

Laajakalvonen konkka eteen ja tööttäämään, vai?
 
Äänilähteenä näyttäisi olevan tosi mielenkiintoinen soitin.
 
Jos kuvitellaan että soittajan rintamasuunta on klo 12 päin; soitin on erittäin suuntaava klo 4:n suuntaan. Vaakatasossa.
 
Pystysuunnassa soitin "säteilee" 0-30 astetta JA n. 60-70 astetta. Väliin jää kuollut kulma.
 
Lähteenä olen käyttänyt Tonstudiotechnik B Kapitel 4:
Akustik der Musikinstrumente und der menschlichen Stimme, Richtcharakteristiken von Musikinstrumenten ;)

Moi! Meillä olis tarve saada levylle talteen käyrätorvea ja soittajakin on jo löytynyt. Mites tällaista härpäkettä kannattais naruttaa? Laajakalvonen konkka eteen ja tööttäämään, vai? Entä kenties jotain stereo-äänityksiä? Kaikki neuvot otetaan kiitollisina vastaan.
 
Mä en tiedä miten homma on järkevin tehdä studiossa mutta livenä oon yleensä ottanu puhaltimet Senkun MD421:llä ja se kuulostaa kyl hyvältä. Että jos vaan sellanen löytyy niin kantsii ainakin kokeilla.

Äänilähteenä näyttäisi olevan tosi mielenkiintoinen soitin.
 
Jos kuvitellaan että soittajan rintamasuunta on klo 12 päin; soitin on erittäin suuntaava klo 4:n suuntaan. Vaakatasossa.
 
Mä muistan että joskus vuonna kirves (yli 20 vuotta sit kumminkin) ollessani äänittäjäkoulutuksessa, siellä oli esimerkkinä äänitettävä torviorkesteri jossa oli juurikin käyrätorvi, ja kuinka se käyrätorvi piti saada samaan vaiheeseen. Muistaakseni jossain vaiheessa joku keksi laittaa soittajan taakse valotelineestä roikkumaan peilin, joka heijasti sen käyrätorven soundin osapuilleen samaan suuntaan kuin muutkin torvet
:-D
 
Yksittäisen käyrätorven kanssa tätä ongelmaa ei varmaan ole. Mä käyttäisin C414 ja MD421 -mikkejä, riippuen vähän siitä minkä lajin äänitteelle torvi tulee.

Yksittäisen käyrätorven kanssa tätä ongelmaa ei varmaan ole. Mä käyttäisin C414 ja MD421 -mikkejä, riippuen vähän siitä minkä lajin äänitteelle torvi tulee.
 
Tarkoituksena olisi nauhoittaa torvea rokkibiisiin mausteeksi. Mitään ihmeellisiä koukeroita ei siis ole luvassa, lähinnä tasaista matalaa tööttiä.
 
Nyt voisin ottaa sitten ihan käytännön vinkkejä mm. mikkien asettelusta. Käytössä on kolme laajakavoista konkkaa ja yksi pienikalvoinen. Merkkejä en muista... Kiinnostais tietää ihan tarkalleen että mihinkä kohtaan ja kuinka kauas ne mikit ois tökättävä, jotta torven ominaisuudet saadaan parhaiten esiin?

Jos tila on heikko, niin tukisin mikin torven sisään.
 
Nimimerkillä kerran fonia äänittänyt.

Jos tila on heikko, niin tukisin mikin torven sisään.
 
Siellä on jo soittajan toinen käsi...
 
Ne mikkisijoittelut tuli mun ekassa viestissä.
Varmaankin kannattaa laittaa se mikki sinne minne äänikin suuntautuu.

Ne mikkisijoittelut tuli mun ekassa viestissä.
Varmaankin kannattaa laittaa se mikki sinne minne äänikin suuntautuu.
 
Tai vähän sivuun siitä mihin ääni suuntautuu, jos mikki on äänenpaineesta kyykkyyn menevää lajia. Sellainen 30-40cm torven eteen ja viistosti alhaalta (sanoisin ylhäältä mut kun on käyrätorvi niin ylhäällä on taivas) varmaan jättää soittajan sopivasti katveeseen ja soundin keilaan. Jos kuulostaa huonolta, niin lähemmäs. Soittajalla itsellään on varmaan jonkinlainen kuva siitä, missä kohti ääni aukeaa, ja kannattaa katsella miten hän sen kanssa pelaa.
 
Edit: The Who'n Quadrophenialla on hienot käyrätorvet, ja muutkin vasket. Kun basisti John Entwistleltä kysyttiin, miten hän oikein soitti ne, legendan mukaan yhdellä istumalla, hän vastasi: "aloitin käyrätorvilla ja lopetin pasuunaan, sillä tavalla huulet olivat aina sopivan väsyneitä kulloisellekin soittimelle".

Varmaankin kannattaa laittaa se mikki sinne minne äänikin suuntautuu.
 
Hmmm. Toisaalta se mitä normaalisti ajatellaan käyrätorven soundina on nimenomaan se, miltä se kuulostaa soittajan takana ja ympärillä olevista seinistä heijastuneena, ei suora soundi.
 
Mutta voihan sen suoran soundinkin äänittää, jos ei muuta niin kuriositeettimielessä. 8-)

Mä oon käyttäny laajakalvoista konkkaa, Neumannin 67:aa ja sit T-bonen nauhamikkiä hyvällä menestyksellä. Sinne torven suulle, ehkä puolen metrin päähän. Eli siis soittajan takapuolelle.
 
Aika eri soundihan siitä tulee verrattuna konserttitilanteeseen mutta rokkihommissa tuo toimii noin. Huoneen pitäis kuitenkin mielellään olla iso että itse soitin sois.

Jheps.
 
Hyviä pointteja tuossa on tullukin. Ainakin pasuunan ja trumpetin studioäänittelyissä suositaan monasti nauhamikkiä. Varmaanki ihan sen ominaisuuksien takia: hyvä transienttitoisto, tasanen vaste ja bassoresonanssi alhaalla. Pitäis tietää vähä enempi tuon soittimen mekaniikasta.. Oma mutu on, että suuri osa soundista tulee sopraanofonin tapaan rungosta, ei niinkään kellosta.. Tiiä häntä. Tämmöstä julkista mietiskelyä. :) Nauhamikkiä en tosin sullois kovin syvälle siihe torveen, voip kuulostaa pahalta ja jopa särkyä.

Oma mutu on, että suuri osa soundista tulee sopraanofonin tapaan rungosta, ei niinkään kellosta..
 
Foneissahan ääni tulee ulos ääniaukoista, samoin muissa puupuhaltimissa. Kyllä niissä putki on sen verran tukeva ettei se värähtele. Oletteko muuten mikittänyt vaikka klarinettia suoraan kellon perästä? Siinä saattaa yllättyä.
 
Vaskissa ei sitten noita ääniaukkoja ole. Mutta minäkään en vaskien fysiikkaa kunnolla tunne, värähtelisikö niissä sitten itse putkikin?

Itse joskus pikkunaskalina muutaman vuoden käyrätorvea yritin sen verran puhaltaa suoraksi, että lähtisin melkein kokeilupohjalta liikkeelle. On se sen verran sukkela soitin. Mistä ehkä lähtisin ratkaisua etsimään, niin dynaaminen instrumikki (SM57, MD421 tms.) sinne tötterön tuntumaan, joskaan ei ihan lähelle, mutta muutaman kymmenen sentin päähän kenties. Sitten laajakalvoinen konkkamikki kauemmas etuviistoon (koska torvi osoittaa hieman taakse) poimimaan heijastuvia ääniä. Itse soittajan asettelu tilassa voikin olla se ratkaisevin tekijä siinä kuin itse tilakin eli onko lähellä vai kaukana kummoisestakin seinästä jne. Kaikkea mahdollista juuri näiden ed. mainittujen peilien ja ehkäpä sermienkin kanssa kantsii myös kokeilla. Voi olla myös niin, että yksi hyvä mikki jossain tietyssä kohdassa soittajaan nähden voi olla just se mitä haetaan. Hieno soitin kuitenkin on kyseessä, joten kannattaa hiukan aikaakin uhrata sen narulle ottamiseen.
 
Vasket ja puhaltimet yleensä ovat oivallista havaintomateriaalia juuri siitä mikä merkitys isoissa orkestereissa on soitinjärjestyksellä ja -sijoittelulla. Se kun ei ole ihan sattumanvaraista toisin kuin rokkipoppoilla.

Foneissahan ääni tulee ulos ääniaukoista, samoin muissa puupuhaltimissa. Kyllä niissä putki on sen verran tukeva ettei se värähtele. Oletteko muuten mikittänyt vaikka klarinettia suoraan kellon perästä? Siinä saattaa yllättyä.

Vaskissa ei sitten noita ääniaukkoja ole. Mutta minäkään en vaskien fysiikkaa kunnolla tunne, värähtelisikö niissä sitten itse putkikin?
 
Vaskipuhaltimissa ja huilussa ääni tuotetaan soittimen sisällä värähtelevän ilmapatsaan avulla. Itse soittimessa ei siis tavallaan mikään osa värähtele. Soittimien fysiikasta iloisen insinöörihenkisesti kerrottu:
 
Trumpetin putken pituus on noin 140 cm
Suljetun lieriöputken resonanssitaajuudet:
missä n = 1, 3, 5, 7,
fn = n
_
4L
= n
343 m/s
4 _1, 4m = n _ 61,3 Hz
= 61 Hz, 184 Hz, 306 Hz, 429 Hz, ...
 
Lähde:
www.acoustics.hut.fi/teaching/S-89.2300/lectures/ch11.pdf
 
Mitä äänittämiseen tulee, jos ei ole vuotojen suhteen suhteen pelkoa, niin soitin ja soittaja vaan tilaan jossa on riittävästi kuutioita ja sopivan diffuusi kaiku. Ja sitten siirtelemään sopivasti sekä heijastavia että heijastamattomia sermejä kapineen ympärille niin että kuulostaa hyvältä.
Tämä talteen isokalvoisella konkalla tai vaikka pallokuvioisella mittamikillä siitä kohdasta missä sopivalta kuulostaa.

Vaskipuhaltimissa ja huilussa ääni tuotetaan soittimen sisällä värähtelevän ilmapatsaan avulla. Itse soittimessa ei siis tavallaan mikään osa värähtele. Soittimien fysiikasta iloisen insinöörihenkisesti kerrottu:
 
Näin on ja sama pätee myös muille puupuhaltimille. Puupuhaltimissa erona vaskiin ilmapatsaan pituus määräytyy suljettujen ja avoimien ääniaukkojen perusteella.
 
Epävarmuuteni vaskien suhteen liittyi taannoiseen keskusteluun siitä, missä määrin runkomateriaali voi vaikuttaa soundiin, ja värähteleekö se missään määrin. Siitä jäi hämärä mielikuva, että vaskissa noin olisi voinut käydäkin.

Hyviä neuvoja kaikilta. Kiitos niistä. Tänään käydään toimeen, joten katsotaan kuinka käy!

Hyviä neuvoja kaikilta. Kiitos niistä. Tänään käydään toimeen, joten katsotaan kuinka käy!
 
Käyttäisin tässä tapauksessa vanhaa kikkaa... kaada pöytä (mielellään joku puukantinen) nurin soittajan taakse niin, että kansi on hieman viistosti kelloon nähden ehkä noin 50 - 100 cm päähän kellosta. Mikitä pöytä niinkuin mikittäisit kitarakaapin, off axis -meiningillä... eli joku dynaaminen mikki, 441, 421, 57 tms oletettuun kohtaan, mihin ääni torven kellosta suuntautuu. Pitäis tulla hyvää jälkeä tällä metodilla. Niinkuin tällä foorumilla aikaisemmin todettiinkin, käyrätorven soundia kuunnellaan pääosin heijasteiden kautta ... niin tämä metodi tukee sitä ajatusta. Luurit päähän, equt suoraksi ja muusikko soittamaan samalla kun asettelet mikkiä oikealle kohdalle. Kyl sen sitte kuulee kun soi luonnollisesti.

Edellinen on taas sellasta kikkailua, että huh... = )
 
Ota joku hyvä dynaaminen ja iske se johonki tuuttaajan tuubin läheisyyteen. Sitten ota paras mahdollinen laajakalvoinen konkka ja iske se johonkin muutaman kymmenen sentin päähän tämän dynaamisen taakse. Et voi erehtyä. Kikkailut on aina kikkailuja vaikka ovatkin hauskoja...
 
Jos käyrätorvi on tärkeässä osassa ja sinulla on käytössäsi hyvä huonetila ja paljon hyviä mikkejä, asettele vielä joku stereopari järkevän matkan päähän soittimesta.

Jos käyrätorvi on tärkeässä osassa ja sinulla on käytössäsi hyvä huonetila ja paljon hyviä mikkejä, asettele vielä joku stereopari järkevän matkan päähän soittimesta.
 
Miksi käyrätorvi pitäisi ottaa stereoparilla?

Ota joku hyvä dynaaminen ja iske se johonki tuuttaajan tuubin läheisyyteen. Sitten ota paras mahdollinen laajakalvoinen konkka ja iske se johonkin muutaman kymmenen sentin päähän tämän dynaamisen taakse.
 
..... paljon hyviä mikkejä, asettele vielä joku stereopari järkevän matkan päähän soittimesta.
 
Ja sitten tarkkana vaihevirheiden kanssa. Miksaajalle luvassa monta harmaata hiusta :).