Studiotyöskentely ›

Moi! Onkohan kenelläkään kokemusta 50mm kivivillan ääneneristyskyvyistä yksinään. Eli kelailin naapureiden iloksi vähän vaimentaa tuota meteliä ja ajattelin että helpoin tapa olisi rakentaa julmetun kokoisia akustiikka-paneeleita ja tehdä niistä 2x2m kokoinen huone. Vuoraisin ohuella vanerilla nämä villaelementit ja käyttäisin väliseinätolppia niiden kehyksissä. Tämän alle sitten pino raskasmattoa ja vähän mitä löydän. Kunnollisen oven ajattelin hankkia tuohon ja ilman läpiviennin puhaltimella. Ilmanvaihtokanavaan tietysti mutkia.
 
Minkälaisia ongelmia tulee mieleen? Auttaako tuo 50mm kivivilla mitään bassojen kanssa vai onko ihan tyhjän kanssa tämä?
 
Eihän siitä tule mitään että kokoajan jossain takaraivossa fiilis että noniin tämä nyt kuuluu kaikille muillekkin aika kovaa. Ja kun samaa biisiä tekee monta tuntia niin varmaan joku siitä kärsii.

Huone huoneessa.
 
Äänen kulkuväyliä voi katkoa esimerkiksi kuljettamalla sitä useamman erilaisen materiaalin läpi. Rajapinnat vaimentavat merkittävästi. Siten pystyy myös ohentamaan rakenteita. Mutta...
 
Matalien äänien kanssa on hankalampaa. Ne kulkeutuvat rakenteissa tehokkaasti paikasta toiseen. Siksi huone huoneessa -rakenne on hyvä, jos runkoäänet pystyy katkomaan. Verkko on täynnä rakenne-ehdotuksia. Jos joku vaikuttaa suositulta, se luultavasti on myös toimiva. Sitten, kun mietit viiden kuution hiekkakasan siirtoa huushollin laattialle, mieti uudestaan. Massa voi päättää kulkeutua alakertoihin - voimalla.
 
Kaiuttomat huoneet jousitetaan esimerkiksi pehmeillä kumitassuilla irti rungosta mutta matalat voivat kulkeutua edelleen jousituksienkin läpi. Tosin silloin ollaan usein kuuloalueen ulkopuolella. Kun lähdet miettimään rakennetta alusta, mieti se loppuun asti: mikä tahansa runkoliitos voi kuljettaa ääntä hienon rakenteen läpi toiselle puolelle. Ja ilmanvaihto riittäväksi. Muuten käy kylmä.

Elä tee asuntoon, järki lähtee 2m ilmattomassa komerossa, joka ei melko todennäköisesti edes tuota haluttua lopputulosta äänien kulkeutumisen suhteen. Huonekorkeuden vuoksi siitä tulisi vieläpä melko lähelle 2x2x2m kuutio, mikä on lisäbonuksena surkein mahdollinen muoto äänelle. Vuokraa joku peltihalli ja mellasta siellä, rakenna sellaiseen riittävän kokoinen koppi.

Moi.
 
Tervetuloa mnettiin.
 
Hyviä pointteja tuossa yllä, etenkin jäsen askomikon toteama normaalin huonemataluuden mukanaantuoma haaste mahdollisimman käyttökelpoisen äänieristetyn kopperon väsäämiseen rakenteista irti.
 
Joten työtila jossain muualla on minunkin ehdotukseni.
Tai pääsääntöisesti luureilla miksaaminen, ja kajareilla tarkistaminen kun häiriö naapureille on vähäisintä.
 
"Äänieristetty koppi" aiheesta on keskusteltu täällä mnetissäkin harvakseltaan, tuossa muutama joihin olen itse osallistunut:
 
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=13379846#p13379846
 
https://muusikoiden.net/keskustelu/ … ts.php?c=16&t=231152&co=150
 

 

 
Kivilapio: Moi! Onkohan kenelläkään kokemusta 50mm kivivillan ääneneristyskyvyistä yksinään.
 
Ei ole kokemusta, koska pitkistä aallonpituuksistaan johtuen jo laskemalla selviää hyvin nopeasti ettei vaikutusta mataliin taajuuksiin ole juuri lainkaan.
Sopivalla rakenteella voi jäsen ituvirtasen mainitsemia runkoa pitkin johtuvia ääniaaltoja vaimentaa huomattavastikin, mutta etenkin matalien taajuuksien kyseessä ollessa vaikutus on pienillä rakennedimensioilla ja -massoilla vaatimatonta.
 
Kelluvan lattian massaa on helpohkoa kasvattaa kelluvalla hiekkapedillä, ja seinien kipsilevyllä, mutta kustannukset pompsahtavat ja huonemataluus tulee vieläkin nopeammin kiusaamaan.
 

 
Kivilapio: Eli kelailin naapureiden iloksi vähän vaimentaa tuota meteliä ja ajattelin että helpoin tapa olisi rakentaa julmetun kokoisia akustiikka-paneeleita ja tehdä niistä 2x2m kokoinen huone. Vuoraisin ohuella vanerilla nämä villaelementit ja käyttäisin väliseinätolppia niiden kehyksissä. Tämän alle sitten pino raskasmattoa ja vähän mitä löydän. Kunnollisen oven ajattelin hankkia tuohon ja ilman läpiviennin puhaltimella. Ilmanvaihtokanavaan tietysti mutkia.
 
Akustiikkapanelien näennäinen ohuus johtuu siitä että ne suunnitellaan käytettävyys ja akustiset ominaisuudet silmälläpitäen, ja siksi että liki poikkeuksetta hyötytilavuutta/vaikutusmatkaa kasvatetaan asentamalla ne pinnasta irti.
Akustiikkapaneleilla ei ole myöskään käytännössä mahdollista vaimentaa matalia taajuuksia lainkaan, niille täytyy käyttää järeämpiä konsteja kuten erilaisia resonaattoreita.
Äänieristyksessä pyritään erilaiseen lopputulokseen, joten rakenteetkin ovat toisenlaisia vaikka materiaalit samoja olisivatkin.
 
Sikäli akustoinnilla on koppirakentelukeskustelussa hyvinkin suuri merkitys että jos ja kun miksataan tai soittoa treentaan, paljaat vaneri- tai kipsilevyseinät ovat aikalailla se huonoin vaihtoehto.
Joten huomiota, aikaa ja rahaa pitää siihenkin uhrata.
Normaali laulukoppia suurempi 4m2/8m3 kyllä mahdollistaa jonkinlaisten resonaattorienkin ajattelemisen, joten bassotoistonkin saattaa saada kohtuulliseksi.
Kuutio on kyllä kaikin tavoin huonoin vaihtoehto akustisesti, etenkin koska korkeusrajoite tekee katon kallistamisesta mahdotonta.
Joten ehdotus onkin lisätä seinien määrää yhdellä, ja kaikki eri levyisiä vaikka neljässä pitäytyisitkin.
 
Noista mun edellä linkittämistä viestiketjuista löytyy omaa ilmanvaihtolaitteiden kanssa työn puolesta vietetyn ajan tuomaa suunnittelukokemusta pintarapaisuna. Lyhyesti kommentoituna "puhallin ja pätkä putkea" ei riitä alkuunkaan viihtyisän ja tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon mahdollistamiseen muutaman kuution äänentoistokoppiin.
 

 
Kivilapio: Minkälaisia ongelmia tulee mieleen?
 
Aikaa ja rahaa (2k€+) palaa rutkasti, eikä lopputulos olekaan välttämättä mieleinen tai kuviteltu.
Mutta, jos tekeminen ja suunnittelu tuo yhtälailla iloenergiaa kuin musan tekokin, loppujen lopuksi voidaan päästä laskutavasta riippuen plussan puolelle ;).
 
On mennyt kaupaksi tai en vaan enää löytänyt, mnetin torilla oli taannoin modulaarinen teeseitsestudiokoppi kaupan alle materiaalihintojen.
Ei ollut kammohalpa eikä etenkään nätti, mutta käyttötarkoitukseensa asiallisen ja pitkällemietityn oloinen.
 

 

Kivilapio: Eihän siitä tule mitään että kokoajan jossain takaraivossa fiilis että noniin tämä nyt kuuluu kaikille muillekkin aika kovaa. Ja kun samaa biisiä tekee monta tuntia niin varmaan joku siitä kärsii.
 
Nuo ovat hyviä huomioita.
Monelle musiikkia itse harjoittelevallekaan ei yleensä tule mieleen että vaikka ihmiset ovat valmiita maksamaan suuriakin summia jonkun tähden keikalla kuulemisesta/näkemisestä, saman tähden biisien/fraasien/sovituksen treenaaminen alkaa korpeamaan jo vajaan tunnin kohdalla, etenkin jos (ja yleensä kun) ei treenata koko biisiä vaan jotain pätkää/pätkiä.
 
Tuohan ylitti koronan aiheuttamien haasteiden ansiosta jokin aika takaperin uutiskynnyksenkin kun eräs kotimainen taidepuolen supertähti jäi ainakin osittain omasta tahdostaan jumiin tänne ja joutui treenaamaan kotonaan/vuokrakämpässä.
 
T:Samuli

askomiko: Elä tee asuntoon, järki lähtee 2m ilmattomassa komerossa, joka ei melko todennäköisesti edes tuota haluttua lopputulosta äänien kulkeutumisen suhteen. Huonekorkeuden vuoksi siitä tulisi vieläpä melko lähelle 2x2x2m kuutio, mikä on lisäbonuksena surkein mahdollinen muoto äänelle. Vuokraa joku peltihalli ja mellasta siellä, rakenna sellaiseen riittävän kokoinen koppi.
 
Tässä se järkevin ratkaisu on. Satsaa rahat musisointitilan vuokraan.

2x2m vastaa kai lähinnä auton akustiikkaa, jos omistat auton muuta se studioksi ja miksaile siellä :)
 
Tai muuta isoon loft-asuntoon jossa tilaa rakennella erilaisia huoneratkaisuja.
 
Noita äänieristettyjä työtiloja (koppeja lähinnä) tehdään Suomessakin, esim.
 
https://www.frameryacoustics.com/fi/aanieristetyt-tyotilat/
https://intoconcept.com/fi/aanieristetty-tyotila-ja-vetaytymistila/
https://www.dpj-workspace.com/fi/322-hiljaiset-tilat
 
https://www.google.com/search?q=%C3%A4%C3%A4nieristetty+ty%C3%B6tila
 
Hintaa tosiaan voi olla melkein yksiön verrran.
 
Matalat taajuudet voivat olla käytännössä aika vaikea eristää, ne voivat kulkeutua ties mitä kautta, jopa vierekkäisillä tonteilla olevien talojen välillä maan kautta, eli ei se omakotitalokaan tai muu erillisrakennus aina takaa sitä että voi miten tahansa meluta.

Ei tuo kivivilla ole äänieriste ollenkaan, eli aika huonosti se toimii siinä hommassa. Akustiikan säätämisessä tuolla on paikkansa, mutta kovin mataliin ääniin se ei paksuutensa puolesta kylläkään pure.

Turun AMK julkaisi akustiikkapäivillä 2021 tutkimuksen eristevillojen ominaisuuksista.
 
Mittaustuloksissa on mukana absorptiosuhteen lisäksi pelkän villan ilmaääneneristävyys ja kipsilevyjen väliin koteloidun villan ilmaääneneristävyys.
Aika kattava joukko villoja eli tästä saa vähä näppituntumaa asiaan ja kantsii tsekata tämä ennen kuin menee kauppaan.
 
https://www.akustinenseura.fi/wp-co … 21/11/akustiikkapaivat_2021_s96.pdf
 
Samoilta päiviltä pari julkiaisua kopeista:
 
Abosorbettilevyistä ja koolauksista koostuva mittauskoppi. Tämä on aika lähellä aloituspostaajan ideaa.
https://www.akustinenseura.fi/wp-co … 1/11/akustiikkapaivat_2021_s253.pdf
 
Genelecin "kevyt mittaushuone".
Levyseinät ja sisällä absorptiota. Yhdellä seinällä myös levyresonaattori vaimentamassa kopin sisäisiä huonemoodeja.
https://www.akustinenseura.fi/wp-co … 1/11/akustiikkapaivat_2021_s240.pdf

oksatboys: Turun AMK julkaisi akustiikkapäivillä 2021 tutkimuksen eristevillojen ominaisuuksista.
 
Mittaustuloksissa on mukana absorptiosuhteen lisäksi pelkän villan ilmaääneneristävyys ja kipsilevyjen väliin koteloidun villan ilmaäänen eristävyys.
Aika kattava joukko villoja eli tästä saa vähä näppituntumaa asiaan ja kantsii tsekata tämä ennen kuin menee kauppaan.
 
https://www.akustinenseura.fi/wp-co … 21/11/akustiikkapaivat_2021_s96.pdf
 
Mukavan napakka mutta informatiivinen julkaisu. Kiitos!

Moi.
 
oksatboys: Turun AMK julkaisi akustiikkapäivillä 2021 tutkimuksen eristevillojen ominaisuuksista.
 
Mittaustuloksissa on mukana absorptiosuhteen lisäksi pelkän villan ilmaääneneristävyys ja kipsilevyjen väliin koteloidun villan ilmaääneneristävyys.
Aika kattava joukko villoja eli tästä saa vähä näppituntumaa asiaan ja kantsii tsekata tämä ennen kuin menee kauppaan.
 
https://www.akustinenseura.fi/wp-co … 21/11/akustiikkapaivat_2021_s96.pdf
 
Samoilta päiviltä pari julkiaisua kopeista:
 
Abosorbettilevyistä ja koolauksista koostuva mittauskoppi. Tämä on aika lähellä aloituspostaajan ideaa.
https://www.akustinenseura.fi/wp-co … 1/11/akustiikkapaivat_2021_s253.pdf
 
Genelecin "kevyt mittaushuone".
Levyseinät ja sisällä absorptiota. Yhdellä seinällä myös levyresonaattori vaimentamassa kopin sisäisiä huonemoodeja.
https://www.akustinenseura.fi/wp-co … 1/11/akustiikkapaivat_2021_s240.pdf
 
Kiitos linkeistä, mielenkiintoisia aiheita.
Akustiikkapäivien artikkeleista löytyy muitakin studion rakentelun kannalta sopivia:
 
https://www.akustinenseura.fi/akustiikkapaivat/artikkelit/
 

 
Tutkimuksen kohteena olevan materiaalin valmistajan rahoittaman tutkimuksen riippumattomuudesta voi olla montaa mieltä, mutta tokkopa tässä tapauksessa asialla on kovinkaan paljon merkitystä.
 
Villavertailun graafiset esitykset voisivat olla suurikokoisempia/selkeämpiä tai jopa interaktiivisia jolloin haluamiaan käyriä saisi sammutettua, mutta koska käppyrät oikeasti ovat mittausepätarkkuuden rajoissa samoilla tonteilla, kyllähän tuosta varsin hyvän kuvan saa siitä mitä on eristemateriaalien puolesta odotettavissa rakenteita suunnitellessa.
 
Seikka jota jäin kaipaamaan vaikka esitystavasta riippuen olisikin tehnyt artikkelista luultavasti vieläkin epäselvemmän, on tutkimuksen kohteina myös olleiden 50mm ja 200mm tulosten esittäminen.
Kaikenkaikkiaan kuitenkin hieno tutkimus joita ei koskaan ole liiaksi.
Tutkittu tieto ei valitettavasti välttämättä takaa sitä etteikö mutuiluun ja silmillä kuuntelemiseen sorruttaisi samalla tapaa kuin ilmankin tutkimustietoa, mutta ainakin nyt on osoittaa suomenkielinen tutkimus kun joku jälleen kerran asian puheeksi ottaa.
 
Sivuhuomautuksena, absorbenttilevyn varmaankin tahallinen turkuistamisesi on hauska ja nokkela :).
 
T:Samuli

basisti1971:
Tutkimuksen kohteena olevan materiaalin valmistajan rahoittaman tutkimuksen riippumattomuudesta voi olla montaa mieltä, mutta tokkopa tässä tapauksessa asialla on kovinkaan paljon merkitystä.

 
Kyseessä on FINAS-akkreditoitu labra, jonka bisnestä on tehdä tilauksesta luotettavia mittauksia. Sitä tuo rahoittaja tuossa tapauksessa tarkoittaa. Tulosten vääristely ei kannata voi mennä se bisnes siinä...

basisti1971:
 
Tutkimuksen kohteena olevan materiaalin valmistajan rahoittaman tutkimuksen riippumattomuudesta voi olla montaa mieltä, mutta tokkopa tässä tapauksessa asialla on kovinkaan paljon merkitystä.
 
T:Samuli
 
Ei olekaan.
Enempi on merkitystä sillä, että labra on labra ja kotinikkari on kotinikkari.
Niinku vesieristys. Kyl ne kaikki labrassa toimii, mut innokkaan kotinikkarin ei tartte suurta virhettä tehdä niin labralukemilla ei o merkitystä.

Kiitos muuten linkeistä.
 
Tämä projekti osoittautuu jälleen aika vaikeaksi toteuttaa, mutta ajattelin aloittaa lattiasta ja kasailla pikkuhiljaa siihen päälle seiniä ja kattoa.
 
Huomasin että noissa isoverin tutkimuskaavioissa oli ihan kummallinen notkahdus 80hz kohdalla, joka on about kitaran alimman e-kielen taajuus. Mistähän tällainen voi johtua?
 
Muutenkin bassoa näyttäisi olevan aika vaikea eristää, mutta tuo notkahdus ihmetyttää. Kivivilla näyttäisi kuitenkin olevan matalammille taajuuksille paras vaihtoehto mitä nyt äkkiseltään vilkaisin noita.

Moi.
 
Kivilapio: Tämä projekti osoittautuu jälleen aika vaikeaksi toteuttaa, mutta ajattelin aloittaa lattiasta ja kasailla pikkuhiljaa siihen päälle seiniä ja kattoa.
 
Itse käyttäisin pikemminkin haastavaa kuin vaikeaa, etenkin lontooksi löytyy aiheesta huomattavan paljon sekä teeseitse- että tutkimustietoa, ja tuo linkitetty eristemateriaalivertailu on hyvä pohja jos lontoo ei taivu.
Nikkarointi on perus puusepäntyötä, johon toki pitää olla edes jonkinlainen valmius ja työkalut.
Rahaa ja aikaa kyllä palaa rutkasti kuten tuossa jo alkuun totesinkin, joten vaikken itse teeseitseholismistani tule koskaan parantumaan, jonkinlaisen kustannus- ja ajankäyttölaskelman laatimista etukäteen suosittelen vahvasti.
 
Ja silläkin uhalla että tulkitaan jankkaamiseksi, normaali huonemataluudella varustettuun tilaan et tule edes auttavaan matalien taajuuksien vaimennukseen kykenevää rakennetta saamaan aikaiseksi.
Valitettavasti.
 

 
Kivilapio: Huomasin että noissa isoverin tutkimuskaavioissa oli ihan kummallinen notkahdus 80hz kohdalla, joka on about kitaran alimman e-kielen taajuus. Mistähän tällainen voi johtua?
 
Kaikessa mittaamisessa mittauslaitteisto ja mittausolosuhteet vaikuttavat lopputulokseen.
Jos mitataan absoluuttisia (resoluution puitteissa tietysti) suureita, suoritetaan tarvittaessa mittaus sen mukaisesti mittausmenetelmää tai -laitteita muuttelemalla ja tulokset jollain standardoidulla menetelmällä yhdistämällä.
 
Tässä tapauksessa kyseessä on vertailu samankaltaisten (kiinteä+kaasu) mutta koostumukseltaan erilaisten materiaalien välillä, joten mittausolosuhteiden tai -menetelmien systemaattisia (=kaikille samassa mittauksessa mitattaville materiaaleille samansuuntaisia) mittaustulokseen vaikuttavia piirteitä kuten nuo ~80Hz ja ~3KHz taajuuksien heikommat vaimennusarvot jätetään sellaisenaan tuloksiin.
Ja koska tuokin tutkimuspapru on suunnattu paikkapaikoin keskimääräistä kansanomaisemmasta kieliasustaan huolimatta asiantuntijoille joille moiset systemaattiset eroavaisuudet ovat arkipäivää, noihin ei ole kiinnitetty sen kummemmin huomiota.
Ainoastaan ainakin toistaiseksi selittämättömäksi jäänyttä umpisoluisten 630Hz resonanssia on kommentoitu.
 
Noin yleisestiottaen mittaustulosten analysointi on usein huomattavastikin monimutkaisempaa ja enemmän kokemusta/koulutusta vaativaa kuin itse mittaus.
Niinkin (nykyään ;)) yksinkertainen mittaus kuin tietokoneella ilmaisohjelmalla tehty huoneen akustiikkamittaus (tai kaiuttimen taajuusvastemittaus) antaa suinpäin mittaamalla tulokseksi varsin kamalalta näyttävän käppyrän.
Käppyrän joka muuttuu näennäisen epäloogisesti kun jotain muuttujaa siirtää vaikka vain ykkössenttejäkin.
Mittaus-/analyysiohjelmien mukana tai netistä kaivettuja ohjeita noudatten päästään yleensä ainakin jonkin verran nätimpään käppyrään, mutta edelleen ollaan yleensä todella kaukana siitä millaisiksi ko. käppyrät on markkinointimateriaaleissa totuttu näkemään.
 
Toinen sydäntä lähellä oleva mittaustulosten analysointihaaste on lämpökameramittaukset, tietotaitoa pitää olla rutkasti jotta näkee oikeasti kokonaisuuden, eikä vain sitä mitä kameran kuva näyttää, tai mitä mittaaja tarkoitusperistään riippuen väittää ;).
 
Yksi on myös etenkin näin lämmityskautena kaikkia akustisia instrumetteja omistavien -neuroottisia piirteitä lähestyvä- ilman suhteellisen kosteuden jollain tietyllä hetkellä tuijottaminen, lämpötiln ja muuttumisnopeuden unohtuessa.
Pahimmoillaan seurataan ilmatieteenlaitoksen ulkomittauksia ja vedetään johtopäätökset niistä.
 
Jne, jne.
Jos mittaaminen on joskus hankalaa, mittaustulosten analysointi on sitä liki poikkeuksetta.
 

 
Kivilapio: Muutenkin bassoa näyttäisi olevan aika vaikea eristää...
 
Bassoa on likipitäen mahdotonta eristää pienillä dimensioilla kuin alipaine-/tyhjiörakenteilla, jotka puolestaan ovat kirkkaasti perusrakentelijan ulottumattomissa.
 
Matalia taajuuksia on myös pienillä dimensioilla vaikeaa akustoida, mutta siihen sentään löytyy aiemminmainitsemani resonaattoritrakenteet jos tilaa löytyy.
 

 
Kivilapio: Kivivilla näyttäisi kuitenkin olevan matalammille taajuuksille paras vaihtoehto mitä nyt äkkiseltään vilkaisin noita.
 
Enemmän tai vähemmän harhaa tuo paremmuus normirakenteita käyttäen, muu rakenne ja valmistustapa -kopin ja ympäristön dimensioista puhumattakaan- vaikuttavat huomattavasti enemmän lopputulokseen.
Ja etenkin siihen onko lopputulos suunnitellun/toiveiden mukainen.
 
Vaikka merkitystä toki onkin, varsin rajallisesti valittavissa oleva (ääni)eristemateriaali on vain yksi osa-alue muiden joukossa kun äänieristettyä koppia suunnitellaan ja rakennetaan.
 
Kuten tuossa yllä todetaan vesieristyksestä, pätee kaikkeen labra-/reaalimaailma vastakkaiasetteluun, aiheesta ja alasta riippumatta:
 
rintapek: Kyl ne kaikki labrassa toimii, mut innokkaan kotinikkarin ei tartte suurta virhettä tehdä niin labralukemilla ei o merkitystä.
 
T:Samuli

Kivilapio: Moi! Onkohan kenelläkään kokemusta 50mm kivivillan ääneneristyskyvyistä yksinään..
 
Volyymin pienentäminen on halpa ja tehokas ratkaisu.

Kivilapio:
Huomasin että noissa isoverin tutkimuskaavioissa oli ihan kummallinen notkahdus 80hz kohdalla, joka on about kitaran alimman e-kielen taajuus. Mistähän tällainen voi johtua?

 
Rakenteen resonanssitaajuus ja se 3,5k tietämillä oleva on ns. koinsidenssi-taajuus.
 
Tässä selitetty asiaa
https://physics.stackexchange.com/q … lower-frequency-in-stiffness-region
 
eli pienillä taajuuksilla resonanssit vaikuttaa, keskellä rakenteen massa ja ylempänä koinsidenssi.

Kivilapio: Kiitos muuten linkeistä.
 
Tämä projekti osoittautuu jälleen aika vaikeaksi toteuttaa, mutta ajattelin aloittaa lattiasta ja kasailla pikkuhiljaa siihen päälle seiniä ja kattoa.

 
Jep hyvä, tuo lattioiden (ja muiden rakenteiden) kautta leviävä melu usein unohdetaan eikä ymmärretä että esim. sähkörumpujen soitto kämpässä luurit päässä voisi mitenkään haitata alakerrassa asuvia.
 
Meluhaittaa voisi bassojen osalta vähentää myös käyttämällä suuntaavia kaiuttimia, eli siis hankkimalla kaiuttimet joissa on kardioidibassot joiden takasäteily on ainakin osittain kumottu, Kii kolmoset BXT:illä esim. toistaa aika alas kardioinina. Myös Genelecin W371A bassokaiuttimilla saadaan suuntausta bassoille.
 
https://www.kiiaudio.com/for_studio.php
https://www.genelec.fi/w371a
 
Jos itse rakentaminen kiinnostaa niin esim. open baffle tyyppisten bassojen, vaikkakin kahdeksikkoja suuntakuvioltaan, rakentaminen olisi suhteellisen helppoa, ja niilläkin saisi ainakin sivusäteilyä pienennettyä merkittävästi. SB Audiencella on esim. joitan 12" ja 15" elementtejä jotka suunniteltu tällaista käyttöä varten:
https://audioxpress.com/news/sb-aud … s-optimized-for-open-baffle-designs
Uraltone taitaa muistaakseni tuoda noita maahan.

basisti1971:
 
Enemmän tai vähemmän harhaa tuo paremmuus normirakenteita käyttäen, muu rakenne ja valmistustapa -kopin ja ympäristön dimensioista puhumattakaan- vaikuttavat huomattavasti enemmän lopputulokseen.

 
Niin joo toi valmistustapa varmaan kaikkein olennaisin. En viitsi myöskään käyttää ihan liikaa resursseja huoneen runkoon muuten, jos se päästää läpi esim oven kohdalta jotain taajuuksia. Tällä hetkellä uskon, että jo pöytä ja lattia resonoi itsessään aika voimakkaasti. Toivotaan että naapurit arvostaa yritystäni ja saan itse myös vähän mielenrauhaa.
 
Katselin myös noita akustiikkapeittoja väliaikaratkaisuksi. Hieman harhaanjohtavasti mittailevat desibelimittarilla niitä youtuben puolella, kun vertailussa kuulee selkeästi että demppaa vaan ylätaajuudet pois. Silti kiinnostaisi tietää mille taajuuksille nuo peitot toimivat. Näyttäisi kuitenkin joka tapauksessa siltä, että se 80hz on jo niin matala, että sitä ei juuri poisteta, eli ihan akustinenkin jammailukin menee jo hienosti seinien läpi.
 
Tässä asunnossa on kyllä se hyvä puoli että runkoäänet on suhteellisen hyvin eristetty alunperin verrattuna aikaisempiin asuntoihini. 2015 valmistunut kerrostalo on kyseessä. Ongelmia aiheuttaa usein selkeästi ilmanvaihtokanavasta kantautuvat korkeammat äänet kuten vaikkapa viheltely, mutta basso toisaalta kuuluu myös jos joku kuuntelee musiikkia.
 
No onhan se mukavaa kun on tekemistä!

Ukko: Volyymin pienentäminen on halpa ja tehokas ratkaisu.
 
Tämän olen huomannut. Tietyllä tapaa myös ihan varteenotettava ajatus. Ajattelen että se tietyllä tapaa myös kehittää kykyä kuunnella ja eritellä ääniä kun kaikkea ei luukuteta voimalla sisään. Toisaalta sitten kun kärvistelee hiljaisen volyymien kanssa ja lisää hieman volaa niin tuntuu että kyllä tämä nyt syvemmälle menee ja saa enemmän irti.
 
Pohdin kuitenkin tuota miksauspuolta noin muuten, että se tavallaan olisi ihan hyväkin tehdä niin pienillä volyymeillä kun mahdollista. Ihan amatöörinäkökulmasta heitän!!! Itselleni ongelmaksi muodostuu koomisesti se, että jään fiilistelemään biisiä liikaa ja tavallaan se keskittyminen jää toisinaan toisarvoiseksi.

Itse päivällä kotona työskennellessäni kuuntelen hieman lujemmalla ja illalla kuuntelen maltillisella volyymillä, joka ei häirinne ketään naapuria. Subbaria mulla ei kotona ole ja alapäät tsekkaankin kuulokkeilla. Jos teen yöllä musaa, niin kuuntelen vielä hiljempaa tai käytän vain kuulokkeita. Hyvin on toiminut näin. Kun itse tila on vielä akustiikaltaan erinomainen.