Kitarat: kitarakamat ›

Soittelin tässä teinivuosien halpaa Ibanezin RG-sarjalaista vuosien tauon jälkeen. Pienikätisenä henkilönä totesin että olipa mukava vedellä sormiharjoituksia kun kaulaprofiili oli rehellisen ohkainen tulitikku (vaikka kitara muuten karseassa kunnossa olikin).
 
Superstrato on vain ulkonäön puolesta kitaramalleista yksi inhokeistani, joka tuo mieleen lähinnä paskan tukkahevin tai amisauto-estetiikan. Aloinkin pohtimaan, tekeekö mikään kitaravalmistaja ns. perinteisemmän näköisiä kitaroita, joissa olisi todella ohkainen kaulaprofiili ja hyvä pääsy ylänauhoille?
 
Esim. omassa Tokain SG-75:ssa on hyvä pääsy ylänauhoille, ja Gibson mittapuulla "ohut" kaulaprofiili, mutta onhan siinäkin kaulan koko Ibaneziin verrattuna kuin lentotukialus.

Ibanez ARZ -sarjan kitara voisi kenties täyttää tuon toiveen.

HraBeaver: Soittelin tässä teinivuosien halpaa Ibanezin RG-sarjalaista vuosien tauon jälkeen. Pienikätisenä henkilönä totesin että olipa mukava vedellä sormiharjoituksia kun kaulaprofiili oli rehellisen ohkainen tulitikku (vaikka kitara muuten karseassa kunnossa olikin).
 
Superstrato on vain ulkonäön puolesta kitaramalleista yksi inhokeistani, joka tuo mieleen lähinnä paskan tukkahevin tai amisauto-estetiikan. Aloinkin pohtimaan, tekeekö mikään kitaravalmistaja ns. perinteisemmän näköisiä kitaroita, joissa olisi todella ohkainen kaulaprofiili ja hyvä pääsy ylänauhoille?
 
Esim. omassa Tokain SG-75:ssa on hyvä pääsy ylänauhoille, ja Gibson mittapuulla "ohut" kaulaprofiili, mutta onhan siinäkin kaulan koko Ibaneziin verrattuna kuin lentotukialus.
 
Juurikin yllä mainitusta syystä olen hankkinut jaappanin Fenkkuja. Joissain niissä on todella hento kaula, millä minunkin nakit yltävät. Löysin maailmalta ST-57M:n, missä on lisäksi 24.75 skaala. Paikallisille markkinoille tarkoitetuissa Aerodynessa on samanmoisia piurteitä.

HraBeaver: Soittelin tässä teinivuosien halpaa Ibanezin RG-sarjalaista vuosien tauon jälkeen. Pienikätisenä henkilönä totesin että olipa mukava vedellä sormiharjoituksia kun kaulaprofiili oli rehellisen ohkainen tulitikku (vaikka kitara muuten karseassa kunnossa olikin).
 
Superstrato on vain ulkonäön puolesta kitaramalleista yksi inhokeistani, joka tuo mieleen lähinnä paskan tukkahevin tai amisauto-estetiikan. Aloinkin pohtimaan, tekeekö mikään kitaravalmistaja ns. perinteisemmän näköisiä kitaroita, joissa olisi todella ohkainen kaulaprofiili ja hyvä pääsy ylänauhoille?
 
Esim. omassa Tokain SG-75:ssa on hyvä pääsy ylänauhoille, ja Gibson mittapuulla "ohut" kaulaprofiili, mutta onhan siinäkin kaulan koko Ibaneziin verrattuna kuin lentotukialus.
 
Oisko S sarjan Ibanezit hyvä, jos kaula miellyttää? Huomattavan pehmeämmät, boomereille ja muille sopivat, rungon linjat RG:hen verraten.

2010-luvun Squierin Classic Vibet ovat ohutkaulaisia, mutta ainakin joissain on käytetty todella pehmeää nauhalankaa. Mulla oli sellainen käytettynä ostettu vuoden ajan ja siinä nauhat olivat alunperin kunnossa, mutta vuoden soiton jälkeen jo niin klommoilla että menemäänhän se piti pistää kun en viitsinyt hioa enkä maksaa teettämisestä. Ja syy siis ei ollut mun raskaskätisyys soittajana, se nauhamatsku vaan yksinkertaisesti oli niin paskaa ettei se kestänyt mitään.
 
Näitä saa käytettyinä aika edullisesti eli sen puoleen kustannustehokas kitara, mutta nauhat kannattaa tosiaan tarkistaa ennen ostoa ja varautua siihen että ne kulahtavat nopeasti. Mutta jos sitä ei pidä ongelmana, niin näissä on myös todella ohkainen kaulaprofiili eli sopisivat siinä mielessä hyvin sun toiveisiin.

Kiitos suosituksista!
 
Kyllä tuo Ibanezin S-sarjakin omiin silmiin vielä aika juustoiselta näyttää :D
"Oikeissa" Fender / Squier stratoissa sitten taas kaulaliitoksessa ei ole mitään loivennuksia, vaan epäergonominen möykky. Ja pahimmillaan vielä kitsasteltu ja jätetty 22. nauha kokonaan pois, mikä idea siinäkin?
 
ARZ sarjassa näyttäisi googlen perusteella olevan jo vähän jotain perinteisempiä värityksiäkin, pitääpä laittaa korvan taakse.
 
Aiheen vierestä, yleisemminkin on mietityttänyt että kun kitaravalmistajiakin on maailmassa nykyään sen miljoona, niin miten se vaan on niin mahdotonta kenenkään tehdä perinteisen näköisiä kitaroita modernilla soitettavuudella.
 
Ergonomiset kaulaliitokset, lukkovirittimet, rosterinauhat yms. kilkkeet on olleet olemassa jo niin monet vuosikymmenet, että miksi niitä ei kerrankin voi laittaa kitaraan joka näyttäisi vaikka suunnilleen tältä: https://themusicemporium.com/cdn/sh … jedjfynqjdnfauk7tt.jpg?v=1752525484
 
Esim. ESP / Ltd kitaroissa noita kivoja ominaisuuksia on ollut olemassa jo iät ajat, mutta kitarat näyttää vuosi toisensa jälkeen siltä että tällä ei sitten soitella mitään muuta kun heviä. Tai jos Gibsonilta /Epiphonelta haluaisi jotain niin perus ominaisuutta kun mukavan kaulaliitoksen ja lukkovirittimet (mitä nykyään on jo 300e harleybenttoneissa), niin joko kitaran pitää olla 6000€ custom shop axcess, tai väritys on joku Caribbean Magma Quilt Fade Vomit Sparkle. Tai molemmat.
 
Pahoittelen ränttiä.

Epiphone Les Paul 1960 Tribute Plus. Mulla ainakin omassa kaula siroimman tuntuinen, mitä lespoissa tullut vastaan. D- profiili tosin. Minä ainakin tykkään vaikka yhtä lailla pidän myös paksummista. Eihän kaikki tarvitse olla samasta muotista. Muutoinkin kyseinen epi kitarana erinomainen kokonaisuus. Tasaiseen tahtiin noita näkyy t-palstalla ja ihan kohtuu hinnalla.
 
No joo, jäipä noteraamatta tuo ylänauhoille pääsy.

Tämä asia ei tietenkään minulle kuulu, koska minulla on aika rajallinen kokemus tikkukauloista, mutta huomioni kiinnittyi seikkaan että kaivataan perinteisemmän oloista sähkistä jossa olisi tikkukaula. Nähdäkseni tikkukauloissa on tosi tärkeää, että se kaula on suunniteltu tikkukaulaksi ja se on jo rakennusvaiheessa tuettu kunnolla, että se kestää kielten rasituksen notkumatta. Sen vuoksi olen suhtautunut vähän varauksella siihen, että kaulaa ohennetaan jälkeenpäin. Voi olla että huoleni olisi ihan turha, mutta aina sitä tulee kuitenkin miettineeksi kun näkee että kaulaa on ohennettu. Tosin muistelisin, että japanialaisissa fenkuissa nähneeni joskus aika tikkukauloja. Fendereissä on sekin hyvä puoli, että niissä kaulan pystyy helpposti vaihtamaan mieleiseen jos alkuperäinen on liian paksu. Tai voi vaikka teettää jollakin soitinartesaanilla semmoisen.

Kai joku seppä vääntää jos ei kaupasta löydy.
 
Ei kuulostaa kauhean myyvältä idealta että olisi 50-luvun telen näköinen mutta ominaisuudet ku jossain 2100-luvun mallissa, varsinkin jos pitää olla Fender. Tulee mieleen Tokmannin muka vanhannäköiset uudet radiot. yök

Epiluurin flying v:stä meni kaula turhan löysäksi kun siitä veisteli käteen sopivan. Nyt istuu käteen hiton hyvin.
Joskus tollasta Suhrin stratoa käpistellyt ja kyllä siinä oli aila muikea kaula ja muutenki vimosen päälle keppi vaa.
Mahtaisko Charveleista löytyä sopivia?

Spike: Epiluurin flying v:stä meni kaula turhan löysäksi kun siitä veisteli käteen sopivan. Nyt istuu käteen hiton hyvin.
Joskus tollasta Suhrin stratoa käpistellyt ja kyllä siinä oli aila muikea kaula ja muutenki vimosen päälle keppi vaa.
Mahtaisko Charveleista löytyä sopivia?
 
Jos kaula löystyy liikaa, niin eikö periaatteessa ongelman voi ratkaista käyttämällä vaan riittävän ohutta kielisettiä?

hallu: Jos kaula löystyy liikaa, niin eikö periaatteessa ongelman voi ratkaista käyttämällä vaan riittävän ohutta kielisettiä?
 
Varmast auttais, mul on 10-setti normivireessä, mut kaulaa painamalla saa aika helposti vouwattua. Jos ois yhtään enemmän ottanu ni olis tullu isompaa remppaa. Kyllä tuo nyt vielä vireessä pysyy ja on soittokuntoinen.

samiko: Kai joku seppä vääntää jos ei kaupasta löydy.
 
Ei kuulostaa kauhean myyvältä idealta että olisi 50-luvun telen näköinen mutta ominaisuudet ku jossain 2100-luvun mallissa, varsinkin jos pitää olla Fender. Tulee mieleen Tokmannin muka vanhannäköiset uudet radiot. yök
 
Ymmärsin ettei viiskytluvun telen kaulat sovi kouraan aloittajalle. Silloinhan asia pitää jollakin tapaa ratkaista. Kaula malleja on kyllä joka lähtöön ja oma suosikkini on Fenderin V mutta nuo jaappanin C:tkin on jees kun on vaan riittävästi lihaa luun ympärillä. Mulla oli joskus semmoinen Carvin, joka oli kyllä ruma kuin perkele mutta muuten hyvä kitara. Siinä oli semmoinen tosi litteän oloinen kaula, joka ei ollut tikku mutta muuten tosi ohut radius oli melko tasainen. Siinä kitarassa kyllä jämäkkyyttä piisasi litteästä kaulasta huolimatta, mutta se oli veistelty jotekin läpi rungon niin se oli vähän omanlaisensa tapaus muutenkin.

hallu: Ymmärsin ettei viiskytluvun telen kaulat sovi kouraan aloittajalle. Silloinhan asia pitää jollakin tapaa ratkaista. Kaula malleja on kyllä joka lähtöön ja oma suosikkini on Fenderin V mutta nuo jaappanin C:tkin on jees kun on vaan riittävästi lihaa luun ympärillä. Mulla oli joskus semmoinen Carvin, joka oli kyllä ruma kuin perkele mutta muuten hyvä kitara. Siinä oli semmoinen tosi litteän oloinen kaula, joka ei ollut tikku mutta muuten tosi ohut radius oli melko tasainen. Siinä kitarassa kyllä jämäkkyyttä piisasi litteästä kaulasta huolimatta, mutta se oli veistelty jotekin läpi rungon niin se oli vähän omanlaisensa tapaus muutenkin.
 
Juu mutta ymmärrän myös ettei tuollaista kaikkien ultramodernien speksien kanssa mutta 50-luvun näköistä kitaraa löydy hyllystä -ainakaan Gibsonilta tai Fenderiltä. Itse konservatiivisena telemiehenä karsastan jo 6 palaista tallaa.
 
Ja onhan niitä paljonkin erilaisia kitaraspeksejä mitä ei joka kitaramallista niin vaan löydä, äkkiseltään heitettynä esim. 7.25 radiuksella olevaa hevisuunnikasta tai lp:tä, tai Rickenbackeria floikalla.
 
Itse tosiaan teetättäisin erikoiskitarani.

Tässä on jo mainittu, että kitarasepältä saa kaikenlaista, juuri niinkuin haluaa.
 
Edullisempi vaihtoehto voisi olla hankkia kaula Warmothilta, heiltä löytyy Wizard II profiilista kopio: https://warmoth.com/guitar-neck-profiles
 
Ohuimpia Wizardeja ei Warmothiltakaan löydy - voi olla että vaatisi erikoisemman konstruktion, että pysyy stabiilina. Lyhyemmät skaalat löytyvät myös, jos haluaa koota jonkun sekasikiöisen straton/telen/mustangin/jaguarin lyhyellä Wizard II kaulalla.
 
Runkona voi käyttää jotain käytettyä stratoa/teleä tai ostaa myös rungon Warmothilta. Kokoonpanon voi tehdä itse, jos intoa ja osaamista riittää, tai sitten jättää ammattilaisille. Näitä kait aika moni seppä kokoaa Suomessa. Omaa kokoemusta ei ole, vaikka harkinnassa on käynyt.
 
Warmothin osat on kyllä muuten perinnemeininkiä, esim kaulaliitosten suhteen (joka on siis aina pulttikaula kantikkaalla liitoksella). Minkäs teet, jotkut tomppelit noita perinneliitoksia ostaa, vaikka AANJ hernekeppikaulat ovat kirkkaasti parhautta kitarassa.
 
Warmothilla on runkoihin pieni viiste kaulaliitokseen, niin se ei ole ihan ihan niin paha laatikko. Ehkä jotain stratorunkoa voisi vähän pahoinpidellä ja sovitella siitä enemmän AANJ-henkisen jutun.
 
PS. Minulla olisi melkein sama ongelma, mutta onneksi tiedän, että härskisti värjätty RG on paras ja kaunein jokaiseen genreen.

Kyllä noita siroja kauloja löytyy Gibsoneistakin kun katsoo joitakin 70-luvun malleja niin kaula voi olla hyvinkin pienikätiselle tehty. Satula alle 40 milliä eikä kaulalla paksuutta silti kovinkaan paljoa.
Rickenbackerilla on kapeita kauloja, vaikka ei ne paksuudeltaan ole mitään Ibanez wizardeja kumminkaan.
Gibson tekee myös modernilla kaulaliitoksella Les Paul kitaraa slim taper kaulaprofiililla, mikä ei ole kovinkaan paksu.
 
Kyllä noita ratkaisuja on olemassa jo valmiinakin, ettei ole pakko tilata custom soitinta, mutta ne vaihtoehdot maksaa ja joskus joutuu tekemään vähän töitä, että semmoisen maailmalta löytää, jos haluaa jonkun vanhemman kitaran.