Kitarat: kitarakamat ›

korvaoo: Myös Ibanez Ar620 olisi erittäin haluttava :)
 
No joo, mutta AR520H on puoliontto ja sen nappulatekniikka miellyttää.

Skythean äärimmäisen eroottinen RG685 houkuttelee. Luulin jo parantuneeni GASista hetkeksi kun ei torin kitarapuolella juuri mikään ole herättänyt minkäänlaisia ostohimoja kuukausiin, mutta...
 
Jos olisi vielä keikkaileva bändi kasassa, niin olisin varmaan jo hieromassa kauppoja. Olisi lavalla todella päheän näköinen. Ja kotiseinälläkin toki, mutta sitten pitäisi varmaan luopua jostain noista nykyisistä RG:istä, enkä vielä osaa päättää kumpi noista kahdesta (kaksi muuta on tunnesyistä ns. "untouchables") joutaisi lähteä. Ja muutenkin tarkoitus oli vaihtaa niistä toinen joko kiinteätallaiseen superstratoon (tai ehkä jopa evertune?) tai floikalliseen RR:ään.
 
Ääh. First world problems. Ostakaas nyt joku se pois kiusaamasta, remonttiakin pitäisi tehdä niin ei kehtaisi sitoa enempää tiloja ja pääomia kitaroihin.

perttime: No joo, mutta AR520H on puoliontto ja sen nappulatekniikka miellyttää.
 
Puolionttous ei minunkaan kirjoissani ole lankkukitaralle hyve, mutta ilmeisesti nuo toimii koskapa esim. Gibson on kovertanut jopa Lesojaan ontoksi pitkään ja Fenderillä on niitä ontokse koverrettuja telluja eipäkä niistä ole isompia haukkuja voorumilla näkynyt.
 
Tuo nappulatkeniikka elikkäs kotosammin trisound on omasta mielestäni aivan nerokas keksintö. Mulla on AR sarjan kitara jostain kasarin hämäristä ja trisound-kytkimet tekevät siitä todella monipuolisen vermeen. En tiedä mikä sinua nappulatekniikassa mietityttää (heikkous, hauraus, vai tsoundit?), mutta tota mun kitaraa on soitettu ja käytetty keikoilla ja reeneissä ja vaikka mitä ja sähköpuoli on alkuperäinen eikä siinä ole ollut pienintäkään murhetta...... edes potikat ei ole pölyyntyneet (mikä voi johtua osittain siitä, että näissä kitaroissa potikoita tulee ruuvattua kun niillä ihan oikeasti muokataan soundia ihan jokaisessa trisoundin moodissa). Osansa tuon kitaran suuremmoisuutta on nuo super58 mikit, jotka edelleen on itselleni ihan suosikit.
 
Jos super58 tai trisound on sulle vieras, niin voin parilla sanalla kuvata niitä ihan mutuomanfiiliksen perusteella joten soundista puhuessani kyse on minun ihanteistani, tunteistani ja korvistani (sekä tietenkin muusta laitteistosta ja huoneesta jossa soitan). Mulla on parissa kitarassa nuo super58 mikit olleet (tämä nykyinen lankku että edellinen jazzloota). Mikkien soundi on aika hyökkäävä ja intensiivinen, mielestäni keskialuetta korostava ja ehkä siksi erityisesti säröillä pysyy paketti hyvin kasassa. Kliinissä soitossa oma mielipiteeni on, että ovat aika neutraalit mutta säröillä tiukat ja ehkä vähän agressiiviset. Tykkään säröillä siitä, että eivät kihise yläpäästä mutta tiukan keskialueen ansioista saattaa pahimmoillaan mennä vähän kuivakan narisevaksi virkamiessäröksi (yhden vahvistimen kanssa jouduin vähän taajomaan tämän seikan kanssa). Trisoundit taas toimii niin, että sarjaankytkentä on se "normaali" moodi ja toimii kuten mikä tahansa humpparikitara. Keskellä on sitten kelanpuolitus ja siinäkään ei ole mitään yllätyksiä jos yksikelaisen käytös on tuttua. Se rinnakkain kytketyt kelat ohentaa ja tekee soundista "miedomman" kliinillä vähän samanlainen kuin kela puolitettuna, mutta vain vähemmillä häiriöillä. Säröillä trisoundin asennot vaikuttavat enemmän ja omasta mielestäni kiehtovin juttu on, että tonepotikan käytön muuttuu totaalisesti kun humppari käännetään rinnakkainkytkentään. Normaalissa sarjaankytketyssä tilassa ja yksikelaisessa tilassa tone toimii ihan normaalisti ja leikkaa ylätaajuuksia ja muuttaa soundin lopulta semmoiseksi kuin vahvistin olis tyynyn alla. Mutta kelat rinnakkainkytkettynä tone ei paskokaan tsoundia niin suoraviivaisesti vaan soundi muuttuu vähän samaan tapaan kuin jossakin wahwah pedaalissa eli yläpäät toki leikkautuu, mutta soundi muuttuukin keskialuevoittoiseksi ja semmoiseksi honottavaksi ollen edelleen selkeä. Mutta kun ne diskantit sieltä leikkautuu niin siitä tulee semmoinen paksu ja kermainen leadi jollaista voi kuulla monilla vanhoilla levytyksillä. Kun säröä vähentää kohti bluesrosoa, niin honottavuus muuttuu semmoiseksi jollaista voit kuulla esimerkiksi Money for Nothing biisin kuuluisassa kitarariffissä (Mark on saattanut käyttää siinä wahia? mene ja tiedä). Sitten kun mikkien välillä alkaa yhdistellä sarjaan ja rinnan kytekntää ja tai kelapuolitusta, niin saa aikaa varsinkin säröillä tosi herkullisia yhdistelmiä joissa tone on todellinen soundin säädin eikä pelkkä kirskuvuuden kesyttäjä ja jos olet tottunut käyttämää volapotikoita soittaessasi niin variaatiot sen kun kasvavat.
 
Voi varmaan huomata, että tykkään todella tästä ratkaisusta :-D . Voi olla että telefilosofiselle soittajalle, joka keskittyy mieluummin soittamaan kuin vääntelemään potikoita, tämä ei ole se kaikkein mieluisin vaihtoehto ja varsinkin jos ei kaipaa kuin sen yhden hyvänsoinnin kitarastaan jota sitten vahvistimensa ja purkkiensa väriliiduilla värittelee, niin tämä ei ehkä miellytä. Minä kummiskin tykkään ja laadukaskin tämä on kuin mikä :-) mulla tosin on vanhempi AR300 eli ei tämä ihan yksiyhteen ehkä noiden uusien kanssa ole, mutta en jotenkin usko että Ibanez olisi näin loistavaa kitaraa lähtenyt kovin agressiivisesti muuttamaan. Ehkä nuo uudet ovat vähän kevyempiä vähemmän messinkipainoja ja kevyempää puuta.... tiedä sitten.

Music Manin JP, etenkin XI tai XII. Perkule ku menis jo oma kitara kaupaksi, niin vois helpottaa gasia.

Mä nappasin heräteostona torilta pinkin Charvel Pro-Mod DK24 HSS:n. Oli omaan silmään niin upea keppi paahdetun/karamellisoidun kaulan kera, että tämä oli napattava ja testattava.
 
Charvel on todella positiivinen yllätys tässä hintaluokassa. Viimeistelyssä ei ollut muuta moitittavaa, kuin pieni rako kaulataskussa. Speksit on tosi hyvät ja kaula erinomainen käteen ja ennenkaikkea todella nätti peli, joka saundaa hyvältä.
 
Tuossa on valmistajan sivut kepistä:
https://www.charvel.com/gear/shape/ … pro-mod-dk24-hss-2pt-cm/2969433519#
 
Aloin jo selailemaan muitakin Charvelleja. Tuskin tähän väliin tarvii toki hankkia, mutta ehkä joskus myöhemmin. Suosittelen kokeilemaan, jos tulee Charvel vastaan!

On tehnyt pitkään mieli kokeilla tuota DK24:sta, paperilla kun näyttäisi uppoavan meikälle kaikki ihan heittämällä. Tuo raporttisi nyt ei ainakaan helpottanut tätä testinjanoani.

Hmm ajoittain oireileva Plexi-kuume nostaa päätään. Ei se käytännöllisin vahvistin, mutta se soundi on rautaa.

TAna, torille tuli Gibsonin Lucille, onpi niitä harvoja iso G:n tuotoksia joita ihan aikuisten oikeasti haluaisin... Luojan kiitos oon köyhä :D

Missä hinnoissa Marsun JCM800 2203 100w-nupit pyörivät torilla? Näitä varmaan liikkuu kohtuu tiheästi. Riippuu varmaan vuosikerrasta ja näin, mutta mihin hintaan halvimmillaan on saanut hyväkuntoisia?

Shredator: Hmm ajoittain oireileva Plexi-kuume nostaa päätään. Ei se käytännöllisin vahvistin, mutta se soundi on rautaa.
 
Paranna pedaalilla. Mun mielestä pelxi-tyyliset (toki niitäkin on erilaisia) pedaalit on keskimäärin aika onnistunteita, mitä nyt itsellä on kokemusta.
 
Tällä hetkellä mulla on Marshall Originin edessa Carl Martin Panama, Origin puhtaana ja kaikki roso Panamasta. Väitän, että menee soundillisesti pallokentälle, ja vaikkei ihan autenttinen varmasti olekaan, niin komea soundi melkein taskurahalla.

Alakaapin metsästys on alkanut ja saattaa olla kyllä normaalia pidempi odotus tiedossa että pääsee kaupantekoon, sen verran harvassa äkkiseltään vaikuttaisi Marshallin 1960b:t ja 1960bv:t olevan. Mutta kaipa jostain vielä tulee esiin.
 
Ja jos oikein pulla kävisi, niin ehkä joku vielä joskus haluaa luopua Matampin 4x12-kaapista.

No nyt polttelis Fenkun usa stratot. GAS vaan muuttaa muotoa ja jatkuu ikuisesti. Pitäs ensin tämä Carvin myydä tai vaihtaa!

Retkumies: No nyt polttelis Fenkun usa stratot. GAS vaan muuttaa muotoa ja jatkuu ikuisesti. Pitäs ensin tämä Carvin myydä tai vaihtaa!
 
Kyllähä tuo Carvin on vähän poltellu mielessä :)

Snapo: Kyllähä tuo Carvin on vähän poltellu mielessä :)
 
Tätäkään ei pitänyt laittaa myyntiin, mutta gas saa ihmisen tekemään hirveitä asioita. Eiköhä viimeistään vuoden päästä kaduta!

Huom! Olet kirjoittamassa yli 174 päivää vanhaan aiheeseen!
 
Gas ei tunne vanhoja ketjuja!
 
Tämä on houkuttanut jo tovin, mutta en tiiä. Äkkinäisempi vois kuvitella että kolme punasta yhen mikin Charvelia riittäs yhelle äijälle...
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1710351

Yyh missä mun kaasu on :(

Toinen puoli on se, että lapsi on terve leikkiessään ja miksei aikuiseenkin sama koskisi. On hyväksi, että on elämässä iloa tuottavia asioita, joihin syventyä. Jostain kumpuaa aina uusiutuva tarve viritellä vehkeitä ja puuhailla musiikin parissa vuodesta toiseen. On kyseessä sitten kamppeet, soittaminen, säveltäminen, sanoittaminen tai mikä tahansa.
 
Toinen puoli on se, että elämässä voisi aikaa muuhunkin käyttää, kun on perhettä ja töitä jne. En nosta kovin korkealle tätä puolta mutta joskus mietin, että miksei koskaan voisi johonkin "hyödylliseen" osua sama tarmo...

lifer: Toinen puoli on se, että lapsi on terve leikkiessään ja miksei aikuiseenkin sama koskisi. On hyväksi, että on elämässä iloa tuottavia asioita, joihin syventyä. Jostain kumpuaa aina uusiutuva tarve viritellä vehkeitä ja puuhailla musiikin parissa vuodesta toiseen. On kyseessä sitten kamppeet, soittaminen, säveltäminen, sanoittaminen tai mikä tahansa.
 
Toinen puoli on se, että elämässä voisi aikaa muuhunkin käyttää, kun on perhettä ja töitä jne. En nosta kovin korkealle tätä puolta mutta joskus mietin, että miksei koskaan voisi johonkin "hyödylliseen" osua sama tarmo...
 
Olisipa joskus sama tarmo siivoukseen, kuin mitä on lisätiedon etsimiseen jostakin hyvin harvinaisesta mallista. Olisi kyllä koti jatkuvasti kiiltävä kuin timantti.

Luulin, että Fano PX4 -bassokuume oli jo ohi, mutta pääsin testaamaan näitä livenä Tokiossa pari viikkoa sitten ja oli sen verran hyväntuntuinen ja -näköinen peli että GAS iski taas kympillä takaisin ;/ M.netin torilta löytyy varmaan oma osasto jossa voi myydä munuaisensa?

Guitarfreak: Yyh missä mun kaasu on :(
 
Siinähän se on oikean jalan (autossa), tai oikean käden (mopossa) ulottuvilla.
 
Vaan joo... Jos ei kolvailua lasketa, olen jo useamman vuoden ollut hämmästyttävän vapaa kaasusta. Ei ole oikein mitään, jonka olisi ihan pakko hankkia. Kasarihevistelyyn kelvosta floikkakepistä (ei Vee) olen vähän vihjaillut, että jos vaihtokaupassa tyrkytettäisiin, vaan sitäkään ei ole maisemissa. Kauhea kasa ylimäräistä rompetta kyllä, mutta niistä ei kaikista viitsi edes myynti-ilmoja laitella. Jotenkin lamassa koko kamarunkkariporukka.
 
..tai minä? Olen tainnut oikeastikin tulla vanhaksi.