Kitarat: kitarakamat ›

zedder: Näyttää siltä että tämän threadin sivutuotteena on kyseenalaistettu melko lailla pohjiaan myöten se että mitä "heavy metal" oikeastaan on.
 
jees,se mitä hevi on,on aika paljon muuttunut ensimmäisen aallon brittihevibändeistä ja aloittajan täytyy miettiä tykönänsä mitä haluaa soittaa ja mennäänkö saundi vai ulkonäkö edellä,toki molempiakin saa samassa paketissa kun kokeilee eri vaihtoehtoja ja löytää sen juttunsa,aloittajan budjetissa keppejä löytyy jo laidasta laitaan varsinkin jos käytettykin käy,oma löytöni on ollut,että alle 600e hintaluokassa käytetyt japancharvel/jakcson/ibanez/muutjapan merkit on paras hintalaatusuhde ja sieltä löytyy niin superstrato kuin lespa kuin hevisuunnikas keppejä

Laulava Kylätohtori: Mutta siitä olemme samaa mieltä, että oli mitä oli, niin se on saatanasta. KISS:kin tarkoittaa Kings in Satan's Service...
 
Tuokin on nykyään toisin: KISS tarkoittaa Kilttien Isukkien Soitanta Seuraa.

Ajaijai, hienosti on lähtenyt täällä keskustelu laukalle. Huomaa, että on viikonloppu lähestymässä.
 
Aloittaja on kuitenkin saanut jo ihan hyviä neuvoja. Tässä vielä muutama.
 
Hinta: Osta käytetty. Nyrkkisääntönä on hyvä pitää, että jos keppi on maksanut uutena tonnin niin sillä pärjää kyllä pitkään. Näitä tonnin keppejä saa yleensä käytettynä täältä torilta noin 600 - 700 euron hintaan. Esim jo mainittu Ltd Esp ec-1000 on varsin mainio hevin soittoon.
 
Esim tässä vaikuttaisi olevan hyvä peli. http://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1455358
 
Kokeilu: Käy kokeilemassa liikkeessä, että minkälainen kitara/kaula istuu käteen. Älä annan ulkomuodon vaikuttaa liikaa ostopäätökseen.

No jos heavy rock käsite myönnetään Maidenin ohkaiselle soundille, niin menköön, onhan meillä sitten thrash ja heavy metal käsitteet testamentille ja judas priestille.
Mutta kekä sitä Hard Rockia sitten soittaa? Senhän pitää olla vielä kevyempää kuin Maiden. Eikä kuitenkaan saisi ihan bluesin kanssa sotkea.
Tämä on tärkeä juttu. ttuun ne kitarat nyt

joku muu sikko:Mutta kekä sitä Hard Rockia sitten soittaa? Senhän pitää olla vielä kevyempää kuin Maiden. Eikä kuitenkaan saisi ihan bluesin kanssa sotkea.
Tämä on tärkeä juttu. ttuun ne kitarat nyt
 
Bon Jovi ja Europe?

Eikös ylipäätään heavy-musiikki ole termi, joka on ja pysyy? Ja jos djnet-veijo-oletettu vääntää lisää gainia ja jytkyä, niin sitten sille keksitään uusi termi. Purple ja Maiden on ja pysyy hevinä ja djentti djenttinä.
 
Muutenhan joku Elvis on kohta klassista, kun djentkin käy liian köykäiseksi ja joku valopää keksii vääntää vieläkin lisää gainia ja jytkyä..

Hevi = Black Sabbath ja Black Sabbath = hevi, joten vastaus on Gibson SG.
 
Löytyy jopa uskottavaa terävää kulmaa.

Mun mielestä kaikenlaiset suositukset näillä tiedoilla ovat puhdasta arvailua ja oman kilven kiillottelua. Täysin turhaa hommaa. Jos se Yamaha on kunnossa eli säädöissä, mitoissa ja ehjä, niin tuskinpa hevit siitä jää kiinni. Jotta joku osaisi antaa jotain valistuneita suosituksia, niin pitäisi olla edes vähän tietoa siitä, mitä ollaan hakemassa. Kitara hevin soittamiseen voi toisella olla matalaulostuloisilla yksikelaisilla mikeillä varustettu Strato (Yngwie), toisille joku perinnehenkinen Gibson ja jollekin kolmannelle lituskakaulainen/miljoonanauhainen/multiskaalainen aktiivimikkikeihäs. Kaikki ovat niin erilaisia soittimia, että harva tykkää soitella ristiin tuollaisilla.
 
Sen verran voi ottaa paineita pois sen oikein etsimisestä, että melko suurella varmuudella suteen ja saveen menään joka tapauksessa. Puolen vuoden kokemuksella harvalle on asiat vielä kovin selviä ja muutenkin maku jalostuu matkan varrella. Oma suositukseni on treenata soittamista ja säästää rahat siihen hetkeen, kun alkaa olla omat tarpeet paremmin selvillä. Jos taasen lähdet vaihtamaan kitaraa, niin käytetyillä tuota kamarulettia voi pelata oletusarvoisesti pienin tappioin. Uuden hinnasta lähtee lähes aina paljon pois heti kun kannat sen ulos kaupasta ja puolen vuoden kokemuksella mieli voi muuttua nopeastikin. Käytetyissä on myös se hyvä puoli, että jos kaula ei ole lähtenyt vääntyilemään oltuaan jo jonkin aikaa käytössä Suomessa, niin tulevaisuuden näkymätkin ovat hyvät. Muutamia asioita, mitä on hyvä miettiä, ehkä tässä järjestyksessä:
 
1 Vire ja vibrakampi:
Jos haluaa soittaa alas tiputetuissa vireissä, niin silloin voi melkein suoraan unohtaa lyhytskaalaiset kitarat. Jos ei halua käyttää vibrakampea, niin suosittelen jättämään sen suosiolla pois varsinkin budjettiluokassa, vaikkakin joku Straton perinnetalla kantta vasten ei myöskään paljoa haittaa tee. Kevyeen ja kohtualaiseen vibran käyttöön löytyy erilaisia ratkaisuja, mutta jos haluaa kovinkin aggressiivisesti kammeta virettä ylös ja alas, niin lukittavat ratkaisu on suositeltava.
 
2 Kaulan profiili:
Toiset tykkää soittaa litteäkaulaisilla kitaroilla "hämähäkki tanssii seittinsä päällä aamukasteessa" -otteella peukku alhaalla kaulan takana. Toiset taasen ottavat "lonkalta-ammunta" -otteen, jolloin toimii tuhdimpi kämmeneen hyvin istuva profiili. Otelaudan kaarevuus on yksi makuasia ja samoin kaulan leveys menee vähän maun / käden mittojen mukaan. Ristiin nämä toimivat huonosti ja tämä on mielestäni aika jakava valinta. Kannattaa miettiä miten soittaa / pyrkii soittamaan ja yrittää kokeilla erilaisia kitaroita.
 
3 Ylänauhoille pääsy:
Jos ylänauhoille on päästävä hämähäkkiotteella, niin sitten kitara on valittava sen mukaan. Markkinoilla on lukuisia mitaroita, joissa on hyvinkin vapaa pääsy ylähauhoille joka suunnasta. Jos taasen kaulaa on tapana pitää aseotteella kaula vasten kämmentä, niin silloin paksumpi ja pyöräkämpi kaula on hyvä. Soundin ja vireen vakauden puolesta paskumpi ja lyhyempi kaulan on monesti parempi.
 
4 Soundi:
Se, millaista soundia tulee riippuu eniten sormista, vahvistimesta ja mikeistä. Mikit ovat yksi tekijä, jota on syytä miettiä kitaraa valittaessa. Aika pienellä rahalla saa toki vaihdettua mikit, joten tämä ei nyt ole niin lopullinen valinta kuin edelliset. Toki tuosta rahasta ei usein saa juuri mitään takaisin kitaraa vaihdettaessa ja prosentuaaliset tappiot erityisesti havemmissa kitaroissa voivat olla suuria. Jos ei ole tietoa siitä, mitä tavoitellaan, niin tähän on hankala ottaa kantaa.
 
5 Kitaran muoto ja brändi:
Nämä nyt ovat asioita, joiden merkitys on hyvin henkilökohtainen. Toisinaan hevikitaroiksi luokitellut kitarat ovat piikikkäitä muodoltaan, hankalia soittaa istualtaan ja niiden roudaamiseen pitää olla roudauksen kannalta kömpelö iso laukku. Mutta jos piikikkyyttä haetaan, niin sitten noiden hankaluuksien kanssa pitää vain elää. Monet budjetti ja keskihintaiset kitarat tulevat samoista Aasialaisista tehtaista, joten ainakaan itse en keksi kovin suurta merkitystä sille, mikä brändi lapaan on raapustettu.

joku muu sikko: Ymmärrän itse ainakin pointin. Strato ei ole hevikitara. Ei oikein vaikka sinne laittaisi markkinoiden kuumimman humpparin tallaan. Fiilistekijöitä ei pidä aliarvioida.
 
Nimenomaan maailman ikonisimmassa kitaradesignissa on sitä fiilisti. Kaikenmaailman nimettömien suunnittelijoiden tusinadesignit ovat osastoa ynnä muut. Jos Maiden ei kelpaa heviksi enää, niin miten olisi Jim Rootin tuototkset? Kaverihan soittaa Stratolla Telellä ja Jazzmasterilla...
 
joku muu sikko: Aloittajan mielestä ilmeisesti ei koska on vaihtamassa sitä. On mullakin yksi charvel model 1 emg tallassa, kyllä sillä hyvinkin hevit lähtee mutta ei se oikein näytä coolilta hevi -stagella
 
Hevi nyt ei ole ollut coolia neljännesvuosisataan, eikä kaljuuntuvien keski-ikäisten ukkojen bändit muutu cooleiksi millään kitaroilla. Muutenkin mutuna voisin heittää sen, että monia hevibändejä vaivaa se, että panostetaan turhan paljon heimovaatteisiin ja liian vähän musiikillisiin ideoihin. Muutenkin vanhojen ulkomusiikillisten ideoiden kopioimisen sijaan mielestäni olisi hedelmällisesti keskittyä johonkin aivan muuhun - varsinkin uusiin ideoihin.

Mikko1978: Hevi nyt ei ole ollut coolia neljännesvuosisataan, eikä kaljuuntuvien keski-ikäisten ukkojen bändit muutu cooleiksi millään kitaroilla. Muutenkin mutuna voisin heittää sen, että monia hevibändejä vaivaa se, että panostetaan turhan paljon heimovaatteisiin ja liian vähän musiikillisiin ideoihin. Muutenkin vanhojen ulkomusiikillisten ideoiden kopioimisen sijaan mielestäni olisi hedelmällisesti keskittyä johonkin aivan muuhun - varsinkin uusiin ideoihin.
 
Mulla on ihan uusi innovaatio, mutta en tiedä uskallanko pistää sitä tänne julkisesti.. No, olkoon menneeksi.. Bändin jätkät pukeutuisivat maskeihin.. mustaa ja valkoista..
 
Mutta älkää kertoko tästä kenellekään...

opel99: itse myin juuri tuollaisen suhisevan japancharvel kehäraakin yli kolmekymmentä vuotta uraa tehneelle hevikitaristille jolla näitä kehäraakkicharveleita oli muutama entuudestaan ja lisää teki mieli,itselle jäi japan rg ibanez
 
Keräilytavarana retrofiilistelyyn varmaan ihan mukava harrastus tuo kitaroiden ostaminen ja vaihtaminen. En ole nähnyt kenenkään oikeasti soittavan tuollaisella vanhalla Charvelilla, koska ne ei voi enää olla kovinkaan hyvässä kunnossa.

Krice: Keräilytavarana retrofiilistelyyn varmaan ihan mukava harrastus tuo kitaroiden ostaminen ja vaihtaminen. En ole nähnyt kenenkään oikeasti soittavan tuollaisella vanhalla Charvelilla, koska ne ei voi enää olla kovinkaan hyvässä kunnossa.
 
Arveletko että kukaan ei koskaan huollata/korjauta kitaraa (esim nauhojen hionta tai jopa nauhojen vaihto?) Toki todennäköisyys siihen että nauhat on jo hiottu "loppuun" tai muuten vaan vanha kitara on tärvelty, on aika suuri.
 
Siinä mielessä helpommin tietenkin löytää muutaman vuoden ikäisen hyväkuntoisen käytetyn kitaran kun hyväkuntoisen vanhan hevikeihään.

Krice: Keräilytavarana retrofiilistelyyn varmaan ihan mukava harrastus tuo kitaroiden ostaminen ja vaihtaminen. En ole nähnyt kenenkään oikeasti soittavan tuollaisella vanhalla Charvelilla, koska ne ei voi enää olla kovinkaan hyvässä kunnossa.
 
::::Ddddd
 
Taattua

Jeszse: ::::Ddddd
 
Taattua
 
Krice on mun ehdoton suosikki M.netin hahmoista, 5/5, paranee kuin viini vanhetessaan

Suosittelen myös tutustumaan Deanin ML 79:n kiinteätallaiseen versioon, jos jostain käytettynä sattuu löytämään. Hintaisekseen hyvä kitara minusta. Pyynnitkin varsin kohtuullisia, siinä 250 nurkilla.
 
Ibanezin ja Schecterin kiinteätallaiset ovat myös olleet ihan hyvän oloisia minusta, mitä olen kokeillut siinä 300-600 hintaluokassa. Niihinkin kannattaa tutustua.
 
Vaikka aloittaja kysyi hevimpää kitaraa niin ehdotan myös harkitsemaan pelkän vahvistimen vaihtamista, ainakin jos kyse on hevimmästä soundista eikä ulkonäkö ja fiilis jutuista. Omien kokemuksen mukaan oikeanlaisella vahvistimella, "epäkelpo" hevikitarakin kuulostaa hevimmältä kuin "kunnon" hevikitara "epäkelpoisella" vahvistimella.

Krice: Keräilytavarana retrofiilistelyyn varmaan ihan mukava harrastus tuo kitaroiden ostaminen ja vaihtaminen. En ole nähnyt kenenkään oikeasti soittavan tuollaisella vanhalla Charvelilla, koska ne ei voi enää olla kovinkaan hyvässä kunnossa.
 
Pari vkoa sitten Otra Romppainen soitti täydelle Olympialle Charvelilla, kerran viritti kitaran.

Jos jatkuva säätäminen ja näprääminen kiinnostaa enemmän kuin soittaminen ni siinä tapauksessa floikallinen kitara, muuten ehdottomasti kiinteä tallainen tai "vintage tremo"
 
Deanin ML hyvä
Ltd:t mh/m/ec/ex/f myös päteviä laitoksia.
Kiinteä tallainen "aleksi" myös ok.
 
Jacksonilta RR sarjalaiset näissä tuhdimpi tuo ei otalauta systeemi verratuna ltd:n c kaulaan.
 
Wolfilta exploverit jos löytää jostain.
 
V/RR malliset yksiä perkrleita istualtee soittaa omasta mielestä, et sitä kannattaa hieman miettiä myös.
 
Kyllä sen fenderinki saa heviltä kuulostaa mikki päivityksen myötä, jokseenkin mielittyvä jopa hz:n passiiveilla ja d vireen saattelemana.

Toisaalta floikallisen saa aika helposti lukittua "kiinteäksi" ja sitten on yhä lukkosatulan ja hienovirittimien hyöty siinä. Hyvää kitaraa ei kannata välttämättä hylätä jos siinä on laadukas floikka, vaikka sille kammelle ei heti käyttöä olisikaan. Jonkun makuun voi soundikin olla parempi tai ainakin erilainen kuin vastaavassa string thru kepissä.

otamatone: Toisaalta floikallisen saa aika helposti lukittua "kiinteäksi" ja sitten on yhä lukkosatulan ja hienovirittimien hyöty siinä. Hyvää kitaraa ei kannata välttämättä hylätä jos siinä on laadukas floikka, vaikka sille kammelle ei heti käyttöä olisikaan. Jonkun makuun voi soundikin olla parempi tai ainakin erilainen kuin vastaavassa string thru kepissä.
 
Saa toki, mutta harvemmin noissa halvoissa on hyvää floikkaa.
 
Keep it simple stupid ohje toimii näissäkin hommissa.

Mikko1978: Nimenomaan maailman ikonisimmassa kitaradesignissa on sitä fiilisti. Kaikenmaailman nimettömien suunnittelijoiden tusinadesignit ovat osastoa ynnä muut. Jos Maiden ei kelpaa heviksi enää, niin miten olisi Jim Rootin tuototkset? Kaverihan soittaa Stratolla Telellä ja Jazzmasterilla...
 

 
Hevi nyt ei ole ollut coolia neljännesvuosisataan, eikä kaljuuntuvien keski-ikäisten ukkojen bändit muutu cooleiksi millään kitaroilla. Muutenkin mutuna voisin heittää sen, että monia hevibändejä vaivaa se, että panostetaan turhan paljon heimovaatteisiin ja liian vähän musiikillisiin ideoihin. Muutenkin vanhojen ulkomusiikillisten ideoiden kopioimisen sijaan mielestäni olisi hedelmällisesti keskittyä johonkin aivan muuhun - varsinkin uusiin ideoihin.
 
Hevi on aina coolia, iron maiden on cool vaikkei niillä olis kitaroita enää olleskaan...Nykybändeiltä on vaikea löytää niin paljon ikonisia biisejä kuten vaikkapa sabbatilta,priestiltä tai maidenilta...misfits/danzig, metallica, megadeth,pantera???
Juu ja kaljuks tulin jo ajoissa nii en löydä siitäkään syytä :)
 
Sitten itse kysymys. Mikä on coolia tällä viimeisellä vuosisataneljänneksellä?
Näistä nykypäivän bändeistä? Itse peukutan vaikka peripheryä tahi defiatorya ja nyt ei oo päässä karvan karvaa enää