Kitarat: kitarakamat ›

aristoteles666: sit jossei käytä säröpedaaleja ollenkaan, sit ymmärrän, mutta monesti se eka juttu putkivahvistimen edessä on transistoreilla tuotettu särö, joten puheet putkivahvistimen hyvyydestä vs transistori, menettää vähän uskottavuutta.
 
Mun mielestä ei edes menetä, koska edelleen se putkivahvistin reagoi siihen buustaukseen eri tavalla kuin transistorivahvistin. Ihan se ja sama että miten se buustaus on toteutettu.

ReBeat: Mun mielestä ei edes menetä, koska edelleen se putkivahvistin reagoi siihen buustaukseen eri tavalla kuin transistorivahvistin. Ihan se ja sama että miten se buustaus on toteutettu.
 
Juuri näin ja lisäksi putkivahvistin reagoi siihen boostaukseen eri tavalla kuin joku toinen putkivahvistin.

ReBeat: Mun mielestä ei edes menetä, koska edelleen se putkivahvistin reagoi siihen buustaukseen eri tavalla kuin transistorivahvistin. Ihan se ja sama että miten se buustaus on toteutettu.
 
Hmm...tätä juttua olen pohtinut itsekin. Nimittäin että miksi ihmiset laittavat trankkusäröpedaaleja putkivahvareiden eteen.
 
Ja olen ihmetellyt miten taas Blackstar HT Dual putkisäröpedaali puolestaan saa mun Tech 21 TM10 trankkuvahvarin kuullostaan täysputkivahvarilta. Tuossahan siihen putkeen ajetaan yli 300V toisin kuin jossakin Vox:n cooltroneissa.
 
Ehkä voisi sanoa, että jos jossain vaiheessa singaalia tapahtuu aidolla putkella vahvistamista, niin se kuuluu tavalla tai toisella siinä korvalle tulevassa äänessä. Eli ei se putkessa tapahtuva vahvistaminen täysin hukkaan mene, vaikka se tapahtuisi ennen transistorivahvariakin.

aristoteles666: sit jossei käytä säröpedaaleja ollenkaan, sit ymmärrän, mutta monesti se eka juttu putkivahvistimen edessä on transistoreilla tuotettu särö, joten puheet putkivahvistimen hyvyydestä vs transistori, menettää vähän uskottavuutta.
 
Toisaalta joissakin esim. Marshallin putkinupeissa ja -comboissa taitaa olla transistori klippaamassa, vai muistanko nyt väärin?

2randpo: Toisaalta joissakin esim. Marshallin putkinupeissa ja -comboissa taitaa olla transistori klippaamassa, vai muistanko nyt väärin?
 
niin on, tai siis diodit

Midrange: Hmm...tätä juttua olen pohtinut itsekin. Nimittäin että miksi ihmiset laittavat trankkusäröpedaaleja putkivahvareiden eteen.
 
Ja olen ihmetellyt miten taas Blackstar HT Dual putkisäröpedaali puolestaan saa mun Tech 21 TM10 trankkuvahvarin kuullostaan täysputkivahvarilta. Tuossahan siihen putkeen ajetaan yli 300V toisin kuin jossakin Vox:n cooltroneissa.
 
Ehkä voisi sanoa, että jos jossain vaiheessa singaalia tapahtuu aidolla putkella vahvistamista, niin se kuuluu tavalla tai toisella siinä korvalle tulevassa äänessä. Eli ei se putkessa tapahtuva vahvistaminen täysin hukkaan mene, vaikka se tapahtuisi ennen transistorivahvariakin.
 
ainoa säröpedaali jota käytän, vaikka en ole pariin vuoteen käyttänyt, on hughes&kettnerin tube factor, putkella tietysti, ja paukuttaa kanssa pitkälle päälle 200 volttia sitä putkea.
(tulee käytettyä jos soittaa lainavahvistimella)

Tuossa trankkuvahvistimessa aika makeet saundit:
 
https://www.youtube.com/watch?featu … v=cB5XaE_vEJk&noredirect=1#t=11
 
diy

mhelin: Tuossa trankkuvahvistimessa aika makeet saundit:
 
https://www.youtube.com/watch?featu … v=cB5XaE_vEJk&noredirect=1#t=11
 
diy
 
ihmiset aina kuvittelee kuulevansa milloin on putkivahvistin ja milloin transistori, mutta tehdäänpä sokkotesti...
jep, ei.

On tullut todistettua huonoja putkivahvistimia, kuin hyviä trankkujakin. Loppupeleissä se on soundi joka ratkaisee, eikä käytettävä tekniikka tai hinta. Tosin, harmittavan usein halpa hinta korreloi soundin ja/tai rakennustyön laadun kanssa. Tosin, kaikki kalliit styrkkarit eivät myöskään ole automaagisesti hyviä.

Lisäilenpäs tähän jo aiheesta mistä varmasti tuhat kirjoitusta. Anyway: ei olennaisinta ole se saundi tässä koska trankuilla saa nykyään aikaiseksi (itselläni todella hyvä Peavey XXL-trankkunuppi) todella lämmintä ja musikaalista, putkistyrkkari-saundia.
Useimmiten kovilla säröillä soittavat tulevat toimeen hyvin trankuilla mutta kun mennään sinne puhtaammalle osastolle niin ero trankkujen ja putkistyrkkareiden suhteen tulee hyvinkin esille.
Hyvä putkivahvistin ohjaa soittajan soittoa. Ja lainatakseni Neil Schonia: "hyvä styrkkari on puolet soittajaa". Putket kuumina oleva vahvistin tuntuu näpeissä. Puhdas putkistyrkkari saadaan myöskin säröytymään omalla soittotatsilla. Trankut eivät tota juurikaan tee. Jos tekevät, on se hyvin paljon keinotekoisemman oloista ja ei lähellekään putkareiden vastaavaa.
Mun milestäni siis se soittotuntuma, dynaamisuus ja siis se, että näpeissä tuntuu ja niillä on niin suuri valta siihen mitä ulos tulee, on tärkeintä ja näinollen pesee kaikki trankut mennentullen. Putkistyrkalla ei myöskään tarvitse höylätä niin rankalla kädellä; kuulasta ääntä tulee jo ihan kieliä hipaisemalla.
Kaikille varmaan ihan tuttua ja pässinlihaa mutta ajattelinpas nyt vaan regressoitua ja laitella jo vuoskymmeniä sitten havaitsemiani ketjuun.

Menee vähän sivuun asiasta - on toki muitakin trankkuvärkkejä kuin mallintavia, joihin alla viitataan. Tuntui vain joten hauskalta "lainata" puheena olevaa aihetta löyhästi sivuavia omia mietteitä yli 10 vuoden takaa :)
 
"Putki- vai mallinnuspeli?
 
Yritänpä ottaa tämän objektiivisesti, ilman uhoa ja siis ihan MUTU-pohjalta. Luulen, että useimpien täälläkin kirjoittelevien kehityskaari on kamojen suhteen se, että ensin hankitaan mallintava vastaamaan niitä lukemattomia eri sounditarpeita joita "tuntuu" olevan kun se omin tyyli ja genre ei ole vielä välttämättä oikein hahmottunut ja halutaan kuulostaa joltain tietyltä lempimuusikolta. (tätä viimeksimainittua ilmenee kokemuksen mukaan iästä riippumatta)
 
Jossain vaiheessa tulee joku genre läheisimmäksi ja miljoonien vaihtoehtojen hetteikkö ja polkimien päällä steppaus alkaa tuntua turhalta. Samoihin aikoihin todennäköisesti nousee soittajassa esille myös jonkinmoinen sisäinen realisti: aika ei riitä kaikkeen eikä kaikkea voi saada. Aletaan kuunnella enemmän sitä itse musaa kuin pelkkää soundia; lähestytään niingo sitä olennaisinta ja luonnostaan tulee mieleen jättää pois kaikki lopputuloksen kannalta epäolennainen niin musassa kuin muussakin elämän toiminnassa.
 
Tähän mennessä on jo vierähtänyt todennäköisesti useampikin vuosi ja todennäköisesti (tämä ei nykyisin valitettavasti ole mikään itsestäänselvyys) pelimannin taloudellinen tilannekin on jo vakiintunut. Siis on mahdollisuuksia hankkia niitä värkkejä, jotka parhaiten palvelevat nykyisiä tarpeita. Värkkejä, jotka eivät ole "runsaudensarvia" mutta vastaavasti hoitavat oman, rajatun alueensa suvereenisti ilman monenlaiseen menoon rakennetun laitteen kompromisseja.
 
Kun muinoin itse aloittelin soittoharrastustani ei ollut näitä nykyteknologian ihmelaitteita, hankittiin niitä vehkeitä mitä oli saatavilla ja jostain kumman syystä ;> noita ihmetellään ja ihastellaan tänä päivänä ainakin jonkin verran ja niillä soittavat leimautuvat automaattisesti joksikin yhdenasian bluesreliikeiksi tms. joiden ei voi odottaa tietävän edes sitä, että vuosituhat on vaihtunut. Eli tässä tuli kuvaan nuo putkipelit.
 
Vanhemman korva on suuremman osan aktiiviaikaansa kuullut pelkästään putkisoundia ja tottunut siihen siinä määrin, että vertaa automaattisesti ja tiedostamatta muita siihen eikä suinkaan sitä noihin muihin. Siitä on tullut jonkinmoinen standardi, niinkuin esim. metrinmitta tai kilogramma. Sitävastoin en ole tähän mennessä kuullut kommenttia: "Testauksessamme ollut Mevoxfenor-putkivahvain ylsi sekä yksikelakitaralla että humpparisoittimella yllättäen lähes yhtä musikaalisiin soundeihin kuin tannoisilla Frankfurtin messuilla esitelty XXXX mallintava."
 
Öö..mitäs mun piti??? Niin, että soitelkaa mikä parhaalta tuntuu ja mihin rahkeet riittää, mutta ei ehkä kannata juosta joka trendin perässä ja olla vaihtamassa laitteita alituiseen. Siinä hassaa moni nuori tai miksei vanhempikin aikamoisen määrän fyffendaalia, pahimmassa tapauksessa hukkaa musiikillisen identiteettinsä ja menee pyörälle päästään."
 
24.10.2002 22:53 - Ossi - Kitarat: kitarakamat

Editoi tuohon kappalejako niin jaksaa lukeakkin ;)

JaaGeRMaisTeR: Missä kohin hypocrisyllä on ollut muuten VS?
 
Jostain haastattelusta kauan kauan sitten bongasin että ois studiossa käyttäny Valvestatea ja Dual Rectifieria? sillon 90 luvulla Abducted aikoihin. Tägtgrenin sanojen mukaan "tietää tasan miten niistä saa sen soundin" tai jotain etäisesti sinnepäin :)

ReBeat: James Hetfield heti varmaan samaa mieltä.

 
Ketä kiinnostaa James Hetfieldin mielipiteet? :) Ei sen herran soundi mikään uniikki ole

Kyllähän sitä hyvästä trankusta hyvät soundit saa ja hyviä trankkuja tuntuu olevan tänäpäivänä markkinoilla aika paljon. Varsinkin kun livenä soitetaan niin kyllä varmasti uskottavan kitarasoundin saa niin trankku- kuin putkipelistä.
Rockia tai raskaampaa musiikkia soitettaessa en kyllä usko yleisössä kovinkaan monen rokkipoliisin tietävän mitkä putket siellä kitaristijannun nupin sisällä hohkaa vai onko siellä putkia ollenkaan. Esimerkiksi Hautamäen Costellon olen nähnyt vetävän livenä pari kertaa, enkä olisi uskonut äijän takana olevan mikitetyn Cube 60:sen ellen olisi ihan itse nähnyt.
Se mikä loppujen lopuksi on tärkeätä on se, millainen olo soittajalla on soittaessaan tiettyjen kamojen läpi. Vaikkei yleisö eroa vahvistimien välillä huomaakaan, voi artistin soitto kärsiä kun joutuu soittamaan epämieluisilla kamoilla. Se kyllä välittyy yleisöllekin, että "nyt ei oikein lähe", kun ei olekaan se oma ja äärimmäisen mojokas pönttö siellä selän takana.

Transistoripelejä.... Vähemmän taitaa enää olla näissä nykyisissä peleissä diskreettitrankuilla rakennettuja etu- tai pääteasteita. Viimeiset, joita itse olen irtopipanoista tehtyinä nähnyt, olivat Peaveyn Classic ja jokunen vanha Jammu.
 
Itselläni on varastossa vanha Pearce G2r. Aivan loistava vehje.

Midrange: Editoi tuohon kappalejako niin jaksaa lukeakkin ;)
 
Asiallinen huomio :D

Midrange: Hmm...tätä juttua olen pohtinut itsekin. Nimittäin että miksi ihmiset laittavat trankkusäröpedaaleja putkivahvareiden eteen
 
Metallisoundeissa vanhasta moderniin kattaen putkivahvistimen boostaaminen (säröt vähälle ja leveli isolle) umiseva alapää häviää ja keskialue tiukentuu. Bläkkiksistä ja djenteistä en tiedä mutta puhunkin metallisoundista Äänittäessä ja soittaessa itelleni melkein pakollinen joku ts purkki edessä. Säröä siitä ei tarvitse repiä, pelkkää potkua. Sama on toiminut mallintavien ja trankkujen kanssa myös järestään.

von spets: Aihetta voi myös lähestyä tutkimalla kuinka monella itsensä soittamalla elättävällä ammattilaisella tai isolla staralla on transuvahvarit lavalla.
Jaa, siispä ei monella. Miksi ei?
 
Steve Howe ja Line6. Ou faak. Toiset osaa, toiset ei vaikka olis kummoset vekottimet ynnä kikottimet.